Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kissakoski ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Kissakoski—Kisälli
10158
Kissakoski, paperitehdas samannimisen,
Mäntyharjun reittiin kuuluvien Liekuneen
(Liekon-veden) ja Vahvajärven välissä olevan kosken
(pituus 1 km, putouskorkeus 5 m, keskivedellä 2,000
hevosv.) varrella Hirvensalmessa; omistaja O.-Y.
Kissakoski a.-b., osakepääoma 1 milj. mk.
Tehdas joutui käyntiin 1910; valmistus: paperia
3,100 tonnia 1911, paperimassaa omaksi tarpeeksi.
Valmistuksen arvo l,s milj. mk. — Liikeyhteys
vesitse Otavau satama-asemalle Savon radalla.
Työväestö 120 henkeä (1911), asuu osaksi
tehtaan asunnoissa; ovat keskuudessaan perustaneet
osuuskaupan. — Paitsi koskea tehdas omistaa
16 tilaa. E. E. K.
Kissankulta ks. K i i 1 1 e.
Kissankäpälä ks. A n t e n n a r i a.
Kissanminttu ks. N e pe ta.
Kissansilmä ks. Katz e n a u g e.
Kissapöllö ks. Pöllöt.
Kis-Särmås /kis-sörmäs/, kylä Unkarissa.
Sie-benbiirgeuissä Kolozsiu komitaatissa, jonka luona
1911 alkoi tavattoman voimakas maakaasun
purkaus, arviolta 0,ss milj. m’ päivässä. Unkarin
hallitus ou ottanut haltuunsa kaasulähteen, josta
ou aikomus johtaa kaasua Siebenbiirgenin
kaupunkeihin ja Budapestiin valaistustarkoituksiiu
käytettäväksi. (E. E. 1C.)
Kissingen, virall. B a d K., kaupunki
Luoteis-Baierissa, Unterfrankenin hallintoalueella; 5,199
as. (1905). Luonnonkauniilla paikalla Saale-joen
varrella. Rhön-vuoren etelärinteellä,
viinikövnnös-ja hedelmäpuu-istutusten ympäröimänä. K. on
Saksan enimmin käytettyjä kylpy- ja
toipuinis-paikkoja. Sen hiilihappoisilla, keittosuolan- v. m.
|>itoisilla lähteillä, jotka useissa
sairaustapauksissa (vatsataudeissa) ovat Karlsbadin vesiä
tehokkaammat, käy vuosittain n. 27,000 henkeä.
Parantolat, kvlpyhuoneet y. m. ensiluokkaiset.
Kauppaan lähetetään suuret määrät K:n-vettii.—
K. oli tunnettu jo 800-luvulla, kylpypaikkana
1500-luvulla. — V. 1866 preussilaiset K:n luona
voittivat baierilaisen armeian. V. 1874 täällä
tehtiin murhayritys ruht. Bismarekia vastaan
(muistopatsas). E. E. K.
Kissoidi (kreik. kissos = muratti, ja eidns
-muoto), kreikkalaisen matemaatikon keksimä,
kolmannen asteen, muratinlehden
muotoinen käyrä. Sen pisteet määrätään
seuraavalla tavalla: ympyrän
halkaisijan AB:n (ks. kuviota) toisesta
päätepisteestä (B) piirretyllä tangentilla
CC’:llä otetaan mielivaltainen piste
E, joka yhdistetään A pisteeseen.
Leikkauspiste kehällä on D. Jana AH mitataan DE
janan pituiseksi. J/ on piste k :11a. K:n ekvatsioni
kuuluu: x(x’-\-y2J—2ry– 0. K :11a on kaksi
äärettömiin ulottuvaa A kärjen muodostavaa haaraa.
CC’ suora on k:n asymptootti. U. S:n.
Kistna 1. K r i s n a. 1. Joki Etu-Intiassa,
lähteet 64 km merestä Länsi-Ghats-vuorilla, laskee
n. 1.280 km pitkänä laajan suistomaan kautta
Bengaalin-lahteen. K. on vuolautensa takia
laiva-kululle kelvoton. Suistomaa Ellore-kanavalla
yhdistetty Godavari-jokeen. Lisäjokia: Bhima ja
Tungabhadra, jonka kera K. muodostaa
Haida-rabadin etelärajan. — Vesialue 251,360 km3. —
2. Piirikunta Madrasin presidenttikunnan
koillisosassa, edellisen suun ympärillä. 21,748 knr, 2,154
milj. as. (1901). " E. E. K.
Kisälli 1. sälli (ruots. gesäll, < saks. Gcsc.lle,
toveri), opinkäynyt palkkatyömies
ammattikuntalaitoksen aikana. Nimi tuli Saksassa käytäntöön
15:nnellä vuosis.; Ruotsissa ja luultavasti
myöskin Suomessa vasta 17:nnellä vuosis. Suomessa oli
ammattikuntalaitoksen loppuaikoina 1869-luvulla
k:ksi pääsemisen ehtoina asetusten mukaan: 3-5
vuotinen oppiaika oppipoikana, riittävä
määrä uskonnollista tietoa, auttava kirjoitustaito
ja neljän alkulnskutavan osaaminen. Useimmissa
ammateissa vaadittiin sitäpaitsi erityinen k
i-sälli näyte. Arvonsa vahvistukseksi k. sai
lunastaa k i s ii 1 1 i t o d i s t u k s e n.
K:t olivat mitä suurimmassa määrässä
riippuvaisia mestareista. He asuivat ja söivät
mesta-riensa luona ja olivat heidän isäutiivaltansa
alaisia. K. ei saanut edes vapaahetkinään ottaa
suorittaakseen muuta työtä ilman mestarinsa lupaa
eikä ruveta muun henkilön kuin jonkun
ammattikuntansa mestarin palvelukseen.
Samaten kuin mestarit yhtyivät
ammattikunniksi, samaten kisällit muodostivat
aminattikun-nittain omia k i s ä 1 1 i y h d i s t y k s i ä, joita
keskiajalla sanottiin veljeskunniksi.
Yhdistyksillä oli kullakin oma rahastonsa, jonka
säilytyspaikkana oli k i s ii 11 i 1 a a t i k k o,
samaten oma sinettinsä ja pokaalinsa. Laillisia
kokouksia ei saatu pitää ilman että saapuvilla oli
kaksi mestaria, joista toinen oli yhdistyksen
esimies (vorstäder). Muuten yhdistykset olivat
itsenäisiä ja niillä oli omat virkamiehensä, joilla
Suomessa oli nimet: vanhakisälli
(Alt-gesäll), laatikkokisälli (lådgesäll), 1 a
a-tikkokirjuri (lädskrifvare),
katsonta-kisälli (omskidningsgesäll) ja n u o r k i s ä 11 i
(unggesiill). Kisiilliybdistykset, joilla alkuansa
oli uskonnollinen luonne, olivat keskinäisiä
avus-tusyhdistyksiä, jotka antoivat jäsenilleen
sairas-ja hautausapua. Samalla niiden tarkoituksena oli
seurustelun ylläpitäminen jäsenten kesken, minkä
vuoksi niiden kokoukset päättyivät yhteisillä
juo-mingeilla. Kisälliyhdistyksellä oli myöskin
tuomiovalta jäsentensä yli ensimäisenä oikeusasteena.
Tärkeä puoli yhdistyksen toimintaa oli
työnvälitys, joka oli läheisessä yhteydessä
kisälli-vaelluksen kanssa. Viimemainittu tapa
johtui k:ien halusta kehittää ammattitaitoansa ja
päästä edullisimmille työmarkkinoille. Ruotsissa
Kustaa Vaasa määriisi kaksivuotisen vaellusajan
ja muutamissa ammateissa kehittyi varsinainen
vaelluspakko, jonka kuitenkin vv. 16G9 ja
1720 ammattikunta-asetukset kielsivät. Yleisenä
tapana kisällivaellus säilyi ammattikuntalaitoksen
loppuaikoihin asti. Suomessa v:n 1842 keis. asetus
sitä rajoitti myöntämällä vaellusoikeuden
ainoastaan hyvämaineisille kisälleille ja niille, jotka
nimenomaan oli kutsuttu toiselle paikkakunualle
työhön. Vieraaseen kaupunkiin tultuaan
vaeltavan k:n tuli asettua ammattinsa
kisälliyhdistyk-sen m aj a 1 a a n jossa yhdistyksen kokoukset
pidettiin, minkä jälkeen katsontakisällin tuli
käydä ammattikunnan mestarien luona
kysymässä hänelle työtä. Siinä tapauksessa että
majalaa ei ollut, tuli ammattikunnan mestarien
vanhimman käydä tiedustamassa hänelle
paikkaa jonkun mestarin luona. Ellei hänelle voitu
hankkia työtä, oli hänelle annettava apua
matkansa jatkamiseksi.
Yhdistyksiensä avulla kisällit myöskin saattoi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
