Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kivennäisvaha ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1059
Kivi
ioi;i>
(Apteryxi. K:t muodostavat strutsien
untuvakuovieu (AnterygidæJ heimon.
Ne ovat
Uuden-Seelannin merkillisimpiä
lintuja. Samoin kuin
strutsien, ovat kivienkin
siivet surkastuneet, siipi
-ja pyrstösulkia ei ole
ollenkaan. Täysin
kehittyneitä varpaita on
kolme, takavarpaasta on
vain lyhyt kynsinivel
kehittynyt. Jalat ovat
vahvat ja nokka hyvin
pitkä, alaspäin
kaartunut. Ulkomuodoltaan ne
muistuttavat jonkun
verran kuoveja. Kivit ovat yölintuja, päivisin ne
oleilevat maakoloissa tahi puiden juurien alla,
jonne munivat 2 suurta munaansa. 5 lajia,
kaikki noin kukon kokoisia, synkkävärisiä
lintuja. Ensimäisenä tunnettiin Uuden-Seelannin
eteläsaarella elävä tavallinen kivi (A.
aust-ralisj. Pohjoissaarelta on kotoisin toinen
vähän pienempi laji A. Mantelli, jonka useimmin
näkee lintukokoelmissa. E. W. S.
Kivi, Aleksis (1834-72), suom. kirjailija,
s. 10 p. lokak. 1834 Nurmijärven Palojoella,
jossa hänen isänsä Eerik
Juhana Stenvall oli
kylän räätäli ja asui
pienessä mäkituvassa.
Hänen äitinsä Anna Stiina
Hamberg oli sepäntytär
Tuusulan Nahkelasta. Koti
oli köyhä ja räätälin
ansiot niukat. Siitä
huolimatta päätettiin laittaa
Aleksis, nuorin neljästä
veljeksestä, koulutielle,
koska hänellä oli suuri
halu lukemiseen, mutta
ei taipumusta räätälin
ammattiin eikä
maatöihin. Opittuaan kotonaan
ja pitäjän
kiertokoulu-mestarilta Malnkias Costianderilta luku- ja
kirjoitustaidon alkeet hän tuli 12-vuotisena
Helsinkiin. Siellä hän sai ensin ruotsin kielen
opetusta eräältä vanhalta merimieheltä. Näin hän
valmistui 1847 kaupungin ala-alkeiskouluun,
josta seur. v. siirtyi yläalkeiskouluun.
Tämän koulun rehtorina oli silloin dosentti Fr.
Cygnaeus, sittemmin K:n suurin suosija. K. ei
oikein menestynyt koulussa, vaan kyllästyi ja
erosi kolmannelta luokalta syksyllä 1852. Sen
jälkeen hän jatkoi lukujaan yksityistietä (m. m.
eräässä „ylioppilasleipomossa") ja pääsi
ylioppilaaksi syksyllä 1857, sairauden ja
puutteiden rasittamana. Hän kuunteli yliopistossa
jonkun lukukauden Cygnæuksen ja Lönnrotin
luentoja, suorittamatta kuitenkaan mitään
tutkintoja. Hänen mielensä oli alkanut jo kääntyä
runoiluun. Muistot yksinäisestä kotikylästä, sen
yksivakaisesta kansasta ja koskemattomasta
luonnosta tarjoavat hänen runoudelleen lähtökohdan
ja vankan maaperän. Ja hän laajentaa
mielikuvituksensa piiriä lukemalla ulkomaalaista
kirjallisuutta, varsinkin Homerosta, Shakespearen
Kivi.
Aleksis Kivi.
Kiven syntymäkoti.
draamoja, Cervantesin ..Don Quijote"a ja tanska
laisia näytelmiä (esim. Holbergin), sekä sitäpaitsi
Raamattua ja Kalevalaa. Hänen aikaisimmista
tuotteistaan on säilynyt ainoastaan pieni idylli
ir.äinen kertomus ..Koti ja kahleet" (arviolta v:lta
1851 tai 1852). Ruotsiksi hänen tiedetään
kirjoittaneen näytelmän, nimeltä ,.Bröllopsresan"
(Häämatka), joka lienee ollut alkuluonnos
„Nummi-suutareihin". K:n ensimäinen julkisuuteen piiäs
syt teos oli murhenäytelmä „K u 11 e r v o",
valmistunut jo 1859, mutta sitten perinpohjaisesti
uudistettu ja painettu 1S64. Kirjailija on
muodostanut siinä hiukan katkelmalliseksi, mutta
paikoin syvästi järkyttäväksi näytelmäksi Kale
valan jylhän Kullervo-tarinan, käyttäen
päähenkilön luonteenkuvauksessa hyväkseen sitä
nerokasta tulkintaa, minkä Cygnaeus oli 1853
esittänyt Kalevalan traagillisesta aineksesta, ja
noudattaen tekotavassa nähtävästi
Shakespea-relta opittuja menetelmiä. Selvät todellisuus
havainnot ja huumorin pilkahdukset keskellä
hämärää muinaistarua, samaten kuin mehevät
kansanomaiset käänteet keskellä juhlallista into
mielistä tyyliä antavat jo tässä kappaleessa
viittauksen K:n lahjojen varsinaisesta suunnasta,
joka vei hänet kuvailemaan humoristisesti
maalaisoloja ja -luonteita, semmoisina kuin hän oli
ne todellisuudessa nähnyt. Tälle alalle hän astui
„N u m m i s u u t a r e i s s a a n", joka ilmestyi
niinikään 1864. Se on ensimäinen todella
alkuperäinen ja maailmankirjallisuuden parhaimpien
luonnekomediojen joukkoon kohoava suomalainen
huvinäytelmä. Sen henkilöt eivät liihoittele
ilmassa, vaan seisovat vankasti maan
kamarassa hitaan ja itsepäisen hämäläisheimonsn
edustajina, joka puolelta tasaisesti valaistuina.
Kirjailija seuraa heidän äärettömän yksinkertai
sia ajatuksiansa ja vaistomaisia tekojansa oikean
humoristin puolueettomalla hartaudella ja
hymyilevällä myötätunnolla ja saa vaatimattomasta
aiheesta kehitellyksi näkyviin laajan sarjan mitä
mehevimpiä ja alkuperäisimpiä henkilökuvia ja
koomillisia kohtauksia, jotka paikoin
vivahtavat Holbergin antamaan esikuvaan. Cygnams
kirjoitti ..Nummisuutarien" johdosta 1865 yhden
kaikista ymmärtävimpiä arvostelujaan ja hankki
sille valtion palkinnon 2,500 markkaa — suurin
apu ja tunnustus, mikä julkisuudessa tuli
köyhän kirjailijan osaksi. V. 1866 ilmestyi K:ltii
..Kirjallisessa kuukauslehdessä" mestarillisen ehyt
ja tuore komedia ..Kihlaus", jonka suppeissa
puitteissa maalaistyyppejä on kuvattu samalla
antaumuksella ja huumorilla kuin
..Nummi-suutareissa". Samana vuonna ilmestyi myös
pieni vihkonen lyyrillisiä runoja, nimeltä „Ka-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
