Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kivihiiliasfaltti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1065
Kivihiiliasfaltti— Kivihiilisysteemi
1066
vaihtelee suuresti eri-ikäisissii k:issii, mutta
sen syntymistäpä on aina ollut
periaatteellisesti sama kuin turpeen synty nykyajan soissa
ja ruskohiilen synty tertiiiäriajalla.
Korkeamman ikänsä vuoksi k. 011 pitemmälle
hiiltynyt. Hiiltyessä kasvien liiilihydraattiaine,
selluloosa. hajaantuu siten, että siitä poistuu vettä,
hiilidioksidia ja hiilivetyjä (etupäässä metaania),
ja jäljelle jää yhä hiiiirikkaampia yhdistyksiä.
Turve ou hiiltymisen alkuasteella, sitten seuraavat
sarjassa ruskohiili, kivihiili ja lopuksi täysin
hiiltynyt antrasiitti. Hiiltyminen luonnossa on
samanlainen ilmiö kuin hiiltyminen puutu
kuumennettaessa ilmuttomassa paikassa. Luonnossa
se vain käy tavattoman hitaasti ja jatkuu k:ssä
vielä tänäkin päivänä. Yhä siitä erottuu
hiilidioksidia ja metaania („kaivoskaasua"), joka
k.-kaivoksissa joskus aiheuttaa räjähdyksiä.
K. on ihmiselle kaikkein tärkeimpiä
luonnontuotteita. Sen käytäntö ou monipuolinen. Ennen
kaikkea se on polttoaineena voimanlähde, josta
koko teollisuus ja liikenne nykyään
pääasiallisesti riippuvat. Sitten sitä käytetään
lämmitykseen sulatoissa sekä lopuksi valo- ja polttokaasun
valmistukseen, jolloin saadaan sivutuotteina
am-moniakkia, syaanivlidistyksiä, myös rikkihappoa
ja ennen kaikkea kivihiilitervaa, johon taas
perustuu laaja teollisuus: aniliiniväriaineitten,
useiden kemikaalien ja lääkeaineiden valmistus. —
Maailman kivihiilenkäytäntö on viime
vuosikymmeninä suunnattomasti kasvanut. Vuotuinen
tuotanto oli:
18X5 1895 1904
tonnia tonnia tonnia
Isossa-Britanniassa..... 101.909 192,705 236,158
Yhdysvalloissa . ...... 100.81:-! 175.193 319.611
Saksassa .... 1 13.958 120.816
Itavalta-Uukarissa...... 20.4X6 32.655 40.5: :i
Kjinsk.issu......... 19,511 28,020 34.168
Belgiassa......... 17.4:18 20,458 22,761
Maailman tuotanto...... 411.182 585,583 876.592
[Hull, „The eoal fields of Great Britain" (1905);
Freseh, ..Deutschlands Steinkohlenfelder und
-vor-riite" (1911); Hassel, „Die internationale
Stein-kohlenhandel" (1905) ; Potonié, „Die Entstehung
der Steinkohle" (4:s pain. 1907).] P. E.
Kivihiiliasfaltti, kivihiilipiki,
pikimäi-nen aine, jota jää jätteeksi kivihiilitervaa
tislatessa. Tavallisesti tislataan siksi, kunnes jäte
on kovaa, pikimäistä, ja pumputaan sitten taas
raskasta tervaöljyii tislausastiaan ja saadaan
täten — riippuen raskaan tervaöljyn määrästä —
pehmeää pikeä, asfalttia, preparoitua tervaa 1.
..keinotekoista Tukholman tervaa". Pehmeä piki
notkistuu noin 40°:ssa C ja sulaa 60°:ssa,
keski-kova pehmenee 60°:ssa, sulaa 100°:ssa, kova
notkistuu 100° :ssa ja sulaa 150-200° :ssa.
Kivi-hiiliasfalttia sekoitetaan luontaiseen asfalttiin ja
käytetään puusementiu valmistukseen. Kova piki
muutetaan notkeaksi sulattamalla sitä tervan,
asfaltin tai raskaan tervaöljyn kanssa ja
sekoittamalla erinäisissä laitoksissa ..päättömiin
ruuvin" avulla. Sitä käytetään brikettien ja noen
valmistukseen ja pelkistämiseen
erikoistapauksissa. — Jos pikeen lisätään tislausastiassa
hyvin runsaasti raskasta tervaöljyä. saadaan prepa-
roitua tervaa, joka on tavallista tervaa hai
vempaa, ja soveltuu paremmin esim. kattohuovan
y. m. tervaamiseen kuin jiilkimäiuen.
Preparoidulla tervalla sekoitettua tavallista puutervaa
nimitetään „keinotekoiseksi Tukholman tervaksi".
8. V. n.
Kivihiilikaasu ks. Vulokausu.
Kivihiilikausi 1. karbonikausi, se geo
loginen aikakausi, jolloin kivihiilisysteemin
muodostumat syntyivät. Ajan olosuhteista tiedetään
noiden muodostumien sekii fossiilien perusteella,
että ilmanala silloin on ollut lämmin koko
maapallolla, niinkin korkeilla leveysasteilla kuin
Huippuvuorilla. Merissä on elänyt runsas
eläimistö, ja rehevä, nykyisestä perin poikkeava
kasvullisuus on verhonnut silloiset mantereet, vrt.
Kivihiilisysteemi. P. E.
Kivihiilipiki ks. Kivihiiliasfaltti.
Kivihiilisysteemi 1. karbouisysteemi
devoni- ja permisysteemien väliset geologiset muo
dostumat, saanut nimensä siitä, että tähän kuu
luu kivihiilikerroksia enemmän kuin mihinkään
muuhun systeemiin. Kumminkin siinä myös on
suurin määrin merikerrostumia, joissa ei ole
kivihiiltä, ja systeemin alaosassa nämä ovat
pääasiallisina. Tämän k:n vanhemman osaston
kalkki-kiviä nimitetään vuorikalkiksi,
konglomeraatteja, hiekka- ja savikiviä taas kulm iksi.
Nämä ovat levinneet suurimpaan osaan Keski
Eurooppaa, Itä-Venäjälle ja myös laajalle mui
hin maanosiin. Samanaikaisia
mannerkerrostu-mia, hiekka- ja savikiviä tavataan Skotlannissa.
Sleesiassa ja Etelä-Venäjällä. Niissä on
kivihiiltä. Eräät Pohjois-Ameriikan vastaavat
muodostumat taas sisältävät kipsi- ja suolakerroksia
K:n yläosaa nimitetään produktiiviseksi
k i v i h i i 1 i m u o d o s t u m a k s i. Siinä on man
nerkerrostumia monella semmoisellakin alueella,
missä systeemin alaosassa on merellisiä
sedimenttejä. Monin seuduin vuorikalkki ja kulm ovat
poimettuneita, ja produktiivinen k. on levinnyt
niiden päälle diskordanttisesti. Yleinen vuoren
poimettuminen nimittäin tapahtui
kivihiilikau-den jälkipuoliskolla, jolloin Herkvniläiset eli
Armoriikkalais-Variskilaiset vuorijonot saivat
alkunsa. K:n yläosan maunerkerrostumiin kuu
luu monin seuduin tuhansien metrien vahvuisia
konglomeraatti-, hiekkakivi- ja savikerrostumia
Kahdessa viimeksimainitussa on vuorokerrostu
mina kivihiilijuonteita (näitten leviämisestä ks.
Kivihiili). K:n yläosassakin on monin
seuduin merikerrostumia esim. suuressa osassa
Venäjää ja Välimeren maissa (Fusulina-kalkki).
Kaikissa maanosissa on k:ssä lisäksi runsaasti
vulkaanisia vuorilajeja.
Kivihiili on syntynyt kivihiilikauden
manner-kasvullisuuden jäännöksistä. Itse
kivihiilijuon-teissa tavallisesti kasvien muodot ovat
hävinneet, mutta sitä paremmin ne ovat säilyneet
yksityisinä hiiltyneinä kivettyminä tai painanteina
juonteiden välisissä savi- tai
hiekkakivikerrok-sissa. Nuo jäännökset todistavat kivihiilikauden
kasvullisuuden olleen tavattcman rehevän, mutta
ei hyvin runsaslajisen. Puumaiset
salasiittiö-kasvit ovat k:n kasvistossa vallitsevina. Niitä
kuuluu kolmeen heimoon- kortemaiset kasvit,
joista mainittakoon Calamites suku,
sananjalka-maiset kasvit monine sukuineen ja liekomaiset
kasvit (Lepidodevdron, Sigillaria y. m.). Useat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
