Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kivipiirros ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1073
Kivi piirros—Kivi teollisuus
1074
mistä enää suoriteta suorastaan painatuspinualle,
vaan kuva painetaan ensin siirtopainon
villityksellä toiselle kivelle, joten alkuperäiset
kivet säilyvät kulumiselta. Siirtopainoa on myös
edellä mainittu uusi offset-menetelmä.
Kivipainokone eroaa monessa kohdin
tavallisesta painokoneesta. Kivipainoa varten on myös
olemassa erikoisia pikapainokoneita. [Oraul ja
Dörnhoffer, „Die Litographie von ihrer
Erfin-dung bis zum Gegenwart" (1894-1903); „Freie
KUnste, Zeitschrift für Litographie und [-Stein-druck".]-] {+Stein-
druck".]+} F. L. (L. 11.)
Kivipiirros ks. Kivipaino.
Kivipähkinä ks. Kasvullinen
norsun-I u u.
Kiviranta, perintö-rustitila Huittisten
pitäjässä, n. 1 ’I, km kirkolta, Punkalaitumen joen
varrella. 14 km Äetsiin rautatienasemalta.
Päätilaan (l’/« mantt.) kuuluu vielä 2 muuta tilaa:
Sinkka (riilssitalo, 3/, mantt.) ja Karppi
(perintötila, ’/, mantt,); yhteensä 25/„ manttaalia, 1,000
ha. Omistajat eri aikoina: Niels Collin 1734:ään,
rykmentinkirjuri Jacob Forskäl 1734-61,
ryk-mentinkirjuri Hans Willberg 1761-88, kersantti
C. J. von Delvig 1788:sta alkaen ja hänen
jälkeensä kapteeni P. G. von Delvig (k. 1807),
viimemainitun leski 1807-10, rustitilallinen
Henrik Laccenius 1810-29. V. 1829 ostivat tilan
kauppiaat C. Duw&ldt ja M. Fridmark, 1861 sen osti
O. Kivi, ja v:sta 1901 alkaen sen omistajana
on esittelijäsihteeri V. Kivi. — Vanha
päärakennus puinen, taitekattoinen, rak. 1791; uusi
päärakennus on v:lta 1895. L. U nen.
Kivirikko ks. S a x i f r a g a.
Kiviroukkiohauta ks. Hiidenkiuas.
Kiviruuti, poraruuti, louhimiseen käytetty
ruutilaji.
Kivisakset, sunret rautaiset pihdit eli
saksi-mainen koura, jolla nostetaan kiviä erittäinkin
vedestä perkaustöitä tehtäessä. J. C-én.
Kivisalmi. 1. Rautalammin pitäjässä, on
liikenteelle hyvin tärkeä. Se yhdistää laajat
Konneveden pohjois- ja eteläselät toisiinsa, josta syystä
vene- ja laivakulku 011 vilkas; sen poikki
kulkee myös lautta, yhdistäen Rautalammin ja
Sumiaisten sekä Hankasalmen tässä katkeavat
maantiet. Vesannon kirkon ja
Hankasalmen-Pieksä-mäen välillä tämä on ainoa paikka, josta pääsee
ajopelillä poikki tämän seudun laajojen
vesireittien. — 2. ks. Käkisalmi. J. E. K.
Kivisappi ks. K i e h k i.
Kivisilta ks. Silta.
Kivisolut, mehevissä kasvinosissa usein
ryhmissä esiintyviä, paksuilla, puutuneilla ketoilla
varustettuja soluja. J■ A. IV.
Kivisondi, koetin 1. sondi (ks. t.), jolla
viitsa-torven kautta tunnustellaan ja haetaan kiveä
rakosta.
Kivisydän ks. Fossiili.
Kivitasku ks. Taskut.
Kivitauti ks. Hedelmärupi.
Kivitauti (lithiasis), taudintila, jossa ilmenee
erityinen kivenmuodostumisen taipumus ruumiin
kudoksissa ja erilaisissa nesteissä, niinkuin
sappirakossa, munuaisissa ja eritoten virtsarakossa.
Tällainen taipumus perustuu yleensä
jonkinlaisiin aineenvaihtohäiriöihin. Hoito on sisällistä
yleishoitoa, mutta vaatii varsin usein kirurgisia
toimenpiteitä. .V. O-H.
Kivilouhos.
Kiviteollisuus, hyödyllisten vuorilajien ja
mineraalien murtaminen ja taloudellinen käyttely
yleensä, taikka eräiden kivilajien louhiminen ja
muovailu tie-, huone- ja siltarakennuksia taikka
patsaita ja kuvanveistoksia varten erityisesti.
Tavallisimmat muokattavat vuorilajit ovat mar
mori ja muut kalkkikivet, hiekkakivet,
vuolukivi, liuskakivet sekä kovemmista kivilajeista
etupäässä graniitti sekä myöskin syeniitti,
por-fyyri, gneissi, basaltti y. m.; Suomen
kiviteollisuus käsittää pääasiallisesti graniitin, mutta
osittain myös vuolukiven ja liuskeiden mekaanisen
muovailun. Kivien louhimistavat vaihtelevat
kallion laadun ja valmisteen tarkoitusperän
mukaan. Tavallisesti louhitaan kalliota avonaisissa
kuopissa — kivilouhoksissa —, 7-8 m paksuissa
kerroksissa (kuv. 1), harvoin kaivoksissa kuten
Bathissa Englannissa. Perusmuurikiviä ja
kivi-murskaleita, n. s. sepelkiviä teitä ja betonia
varten, ammutaan porareikiin pannuilla
dynamiitti-panoksilla, mutta rakennuskivet ja katujen
nupukivet louhitaan varovammin (kuv. 2).
Pehmeämmästä vuorilajista irroitetaan möhkäleitä
hakkaamalla ne ensin irti neljältä sivulta ja sitten
kiilaamalla erilleen pohjasta, taikka ne sahataan
nykyään usein emäkalliosta lankasahoilla. Suuria
louhimistöitä tehdään toisinaan kaivamalla
kallioon miinaonteloita, jotka täytetään isoilla
panoksilla ja räjäytetään, taikka kaivamalla koko
alusta ontelolle niin, että ainoastaan yksityisiä
pilareita jää kivikerrosta kannattamaan.
Räjä-hyttämiillä pilarit yhtaikaa sähkösytytyksellä
saadaan koko katto luhistumaan. Kun
säännöllisiä lohkareita tahdotaan kovasta kalliosta,
käytetään ruutia räjähdysaineena. Porareiät
siivitetään silmälläpitäen kivien taipumusta
halkeilla tiettyihin suuntiin. Varmimmin saadaan
eheitii lohkareita ampumalla useita kertoja
heikoilla panoksilla samoissa reiissä, sillä
ensimäiset laukaukset aukaisevat vain luonnollisia
lohkosuuntia ja seuraavat irroittavat kiven.
Matalat kiilareiät tehdään hakulla, jolloin
litteää kiilaa käytetään, taikka poraa ne yksi mies
käyttäen pyöreää talttaporaa, jota joka iskulle
kääntää 30°-60°. Syvempiä reikiä porattaessa
iskee poraa yksi taikka kaksi miestä 7-11 kg
painoisilla moukareilla. Suuremmissa
kiviioulii-moissa porataan reiät porakoneilla, joita
nykyään enimmäkseen käytetään puristetulla
ilmalla (kuv. 3). Pyöreässä reiässä käytetään
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
