Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Klassilliset kielet ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
10S7
voiton Heliopoliin taistelussa 1800. Eriis
kiihkoisa turkkilainen murhasi hänet s. v. K. oli
Ranskan vallankumouksen etevimpiä kenraaleja;
t S40 hänelle pystytettiin muistopatsas hänen
syn-tyniäkaupungissaan Strassburgissa. [Pajol.
.Ji-sa vie, sa correspondanee"; Rousseau, „K. et
51e-nou en Égypte"; Klæber, „Leben und Täten des
französischeu generals J. B. K."] K. O. L.
Kleblatt /-f-/, Juhana O 11 e n p o i k a,
virkamies, kotoisin joko Skotlannista tai
Saksasta. K. oli jonkun aikaa tuomarina Tanskassa
mutta karkasi sittemmin Ruotsiin. Siellä hiin
tavataan Linköpingin valtiopäivillä 1600
suunnittelemassa sitä kuolemantuomiota, joka
kanteen-alaisista valtaneuvoksista langetettiin. Ensi toimi,
jossa hänet tapaamme Suomessa, oli voutien
tilinteon tarkastus Jaakko Koskullin seurassa,
joka alkoi 1606. Silloin otettiin selvä autiotilain
luvusta, tasoitettiin viljelyksessä olevain talojen
veroja, sekä peruutettiin aateliston laittomasti
kruunulta anastamia tiloja. V. 1608 K. toimitti
maanmittailun Pohjanmaalla laatien tarkan
siihen perustuvan maakirjan. V. 1610 K.
nimitettiin Suomen kamreeriksi ja 1613 hän siirtyi
Ruotsiin kamarikollegin kamreeriksi, jossa toimessa
oli 10 vuotta. V. 1619 K. kuului toimikuntaan,
joka Ruotsista lähetettiin maahamme tutkimaan
Elfsborgin lunnaitten ynnä muitten verojen
kantoa, vuokrauttamaan kruunun kartanot ja
tarkastamaan elinkeinojen harjoitusta, sotalaitosta y.
m. K. kuului Juhana Skytten ja Kaarle
Oxen-stjernan kanssa siihen toimikunnan osastoon, joka
toimi Länsi-Suomessa. V. 1620 K. nimitettiin
Käkisalmen läänin tuomariksi ja 1623 Turun
hovioikeuden kanneviskaaliksi sekä kamreeriksi
Suomen maaherrakuntaan, joka käsitti maamme
lukuunottamatta Pohjanmaata, Ahvenanmaata ja
Käkisalmen lääniä. V. 1624 K. ehdotti yhdessä
Suomen maaherran Niilo Bjelken kanssa, että
1622 määrätty maanmittaus pantaisiin toimeen
sekä laadittaisiin uudet siihen perustuvat
maakirjat. Tätä verollepanoa ja maanmittausta
jatkui ainakin v:een 1634. V. 1637 K. otti vielä osaa
erään veronkannon järjestämiseksi asetetun
toimikunnan töihin. K:lie oli kuningas
lahjoittanut muutamia tiloja Turun läheisyydessä. Hiin
kuoli luultavasti 1644. K:n poikia olivat Eerikki
ja Aron (aateloidut Klöfverskiöld) sekä nähtävästi
myöskin Otte Jtthananpoika, joka 1634 toimitti
maanmittailua Turun läänissä. A". R. M.
Kleen, Fredrik Herman Rikard (s.
1841), ruots. diplomaatti ja kansainoikeuden
tutkija. toimi 1864-77 virkamiehenä osittain
ulkoasiain ministeriössä osittain Ruotsin lähetystöissä ;
saavuttanut suuren maineen
kansainoikeudellisilla julkaisuillaan, joista mainittakoon ,,Om
krigskontraband enligt allmiin folkrätt samt
sta-ternas lagar och fördrag" (1888), „Neutralitetens
lagar" (1889, 1891 ; parannettu ransk. painos ,.Lois
et usages de la neutralité"), „Krigets historia ur
folkrättslig svnpunkt" (1906), „Kodificerad
liand-bok i krigets lagar" (1909); v:sta 1891
kansainvälisen oikeuden instituutin jäsen. J. F.
Kleen, Johan Emil (1868-98), ruots.
runoilija. Julkaissut runokokoelmat .,Helg och
söcken" (1893). „Vildvin och valimo" (1895) sekä
„Jasminer" (1898), jotapaitsi hän julkaisi pari
novelli- ja kertomuskokoelmaa, jotka kuitenkaan
eivät herätä huomiota hänen runollisen tuotan-
1088
tonsa rinnalla. Hänen lyriikkansa kauneimpia
aineksia on sen herkkä luonnontaju; hänen koti
seutunsa Skäne on inspiroinut useat hänen
runoistaan, joiden musikaalinen ja loistelias muoto
johtaa mieleen hänen ranskalaiset ja
englantilaiset oppi-isänsä (Baudelaire, Verlaine, Swinburtie).
Väliin saattaa tämä runoilija, joka ei ehtinyt
saavuttaa täyttä kypsyyttänsä, eksyä tyhjään
sanahelinään ja mitättömyyteen. [B. Lidforss.
„Utkast och silhuetter" (1909).] A.-il. Tn.
Kleerus (lat., < kreik. klëro’s - osa,
perintöosa, Jumalalle pyhitetty osa), on
roomalais-kato-lisessa kirkossa maallikkojen (laicus)
vastakohdaksi käsitetyn hengellisen säädyn nimitys.
Protestanttisessa kirkossa käytetään usein
papistosta samaa nimitystä — väärin kyllä, sillä sen
papisto — muutamia hierarkkisesti järjestettyjä
lahkoja lukuunottamatta — ei muodosta muista
uskovista erotettua luokkaa. Kreikkalaisessa kir
kossa sitävastoin k. on, vaikka ero sen ja
maal-likkosäädyn välillä ei ole yhtä suuri kuin
roomalaisessa. K:n piiriin otetaan papiksivihkimisen
(ordinatsionin) kautta, jossa papin katolisen
käsityksen mukaan arvellaan saavan poistumattoman
luonteen (charader indelebilis). K:ssa on neljä
ylempää (ordines majores) ja kolme alempaa (o.
minores) astetta, sitäpaitsi piispuus ja
korkeimmat kirkolliset arvot. Laveammassa mielessä
luetaan k:een kuuluviksi munkit ja nunnat sekä
jumalanpalveluksessa toimivat alempiarvoiset
avustajat (kuoripojat y. m.). Aviotto.nuus on
ylemmillä asteilla pakollinen. — vrt.
llierar-k i a. K. 0.
Kleftit (uuskreik., = rosvo), nimitys, jota
käytettiin Pohjois-Kreikan sotaisista
vuoristoasuk-kaista; tunnetut myöskin armatolien ja
palikaarien nimellä. 1400-luvulla he kävivät
pikkusotaa turkkilaisia vastaan, mutta tekivät
sitten jonkinlaisen sovinnon näiden kanssa.
1700-luvulla heidän taistelunsa turkkilaisia vastaan
uudistuivat, ja k:n nimi tuli käytäntöön. K.
tarttuivat Kreikan vapaussodan alkaessa
ensimäi-sinii aseisiin, vrt. Armatolit. J. F.
Kleikki (amer. suom., < engl. clerk),
kauppa-apulainen.
Klein [kläin], Christian Felix (s. 1849).
stks. matemaatikko, v:sta 1886 matematiikan
professori Göttingenissäi. Hän on tutkinut
ei-euklideen geometriaa, funktsioniteoriaa
(Rieman-nin), algebrallisten yhtälöiden teoriaa ja n. s.
automorfisia funktsioneja. K:n merkitys on
etenkin siinä, että hän on tehnyt tehokasta työtii
saksalaisten korkeakoulujen matematiikan
opetuksen uudestaan järjestämiseksi. K:n sekä
Hil-bertin opettajatoimi on houkutellut
Göttinge-nin yliopistoon suuren kuulijakunnan oppilaita
kaikista maista. Teoksia: „über Riemanns
Theo-rie der algebraischen Funktionen und ihrer
Tn-tegrale" (1882), „Vorlesungen tiber das
Iko-saeder und die Auflösung der Gleichungen voin 5
Grad" (1884), „Vorlesungen iiber die Theorie der
automorphen Funktionen" (K. ja Fricke
’897-1901). Alkaen v:sta 1875 K. on „Matbematische
Ar.nalen"in toimittaja. U. S:n.
Klein [kläin], Franz (s. 1854), itäv.
oikeusoppinut. Julkaistuaan kirjoitelman „Pro futuro.
Betrachtuugen iiber Probleme der
Zivilprozess-reform in österreich" K. kutsuttiin 1891
oikeusministeriöön, jossa sai toimekseen laatia uuden
Kleblatt—Klein
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
