Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kloraali ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
1115
Klotho—Klüber
1116
Gallian: yhdisti sukulaistensa kuoltua jälleen
koko frankkilaisvaltakunnan 558, mutta K:n
kuoltua se jälleen jaettiin hänen poikainsa kesken.
2. K. II (k. 628), Neustrian Kilperik I:n ja
Fredegundan poika, edellisen pojanpoika, soti
serkkuansa Austrasian Kildehert II:ta ja
sittemmin tämän poikia Theudebertiä ja Theuderikiä
vastaan, valloitti Theuderikin kuoltua
Austrasiankin. Surmautti sukunsa vanhan vihollisen,
Theuderikin isoäidin Brunhildan; samoin
Theuderikin pojat, paitsi Kildebertiä. Täten K.
jälleen yhdisti frankkilaisvaltakunnan 613. G. R.
Klotho [klötho’], kreik. (elämänlangan)
kehrääjä. yksi kolmesta Moirasta (kohtalottaresta),
ks. M o i r a.
Klouni (engl. clown) merkitsee alkuperäisesti
moukkaa, tomppelia. Vanhemman engl. teatterin
ilveilijä, sukua saks. „Hanswurst"ille. Muinoin k.
esiintyi murhenäytelmissäkin ja sillä oli oikeus
improvisoida. Myöhemmin k. on näyttämöltä
siirtynyt sirkukseen, missä se hyvin
monipuolisissa tehtävissä, kuten hölmönä, ilveilijänä,
voimistelijana, musiikkikoomikkona,
eläintenkesyttäjänä j. n. e. huvittaa yleisöä. Kuvannollisesti
sanotaan k:ksi henkilöä, joka esiintymisessään
huomiota herättäen ilvehtii, käytetäänpä tätä
nimeä joskus ivallisesti koomillisia osia esittävästä
näyttelijästä, joka liioittelee osansa esittämisessä.
J. H-l.
Klovni ks. Klouni.
Klubi (engl. club = clump = möhkäle, kimppu,
ei nuija), suljettu seura, jonka jäsenet yhtyvät
määrätyssä huoneistossa seurustellakseen ja
vaihtaakseen ajatuksia toistensa kanssa; tällaisen
seuran huoneisto. — Uudenaikainen klubi-elämä sai
alkunsa Englannissa. Kokoontumisvapaus,
aikaisin kehittynyt yhteishenki, suuret
elämänmukavuuden vaatimukset ja perheissä tapahtuvan
seurustelun kankeus ovat etupäässä vaikuttaneet
englantilaisten k:ien syntymiseen. Jonkinlaisia
k:eja mainitaan olleen Lontoossa jo keskiajan
lopulla ja uuden ajan alussa; pysyväisiksi
seuroiksi ne muuttuivat vasta 17:nnellä vuosis.
kokoontuen silloin perustetuissa kahviloissa.
Sittemmin ovat useat Lontoon k:t hankkineet
itselleen oman usein hyvin komean talon. Tätä
nykyä on Lontoossa noin satakunta k:ia,
valtiollisia, kirjallisia, sotilasten, matkailijain, työväen
klubeja y. m. Samanlaisia k:eja on muissakin
Englannin, Skotlannin ja Irlannin kaupungeissa.
Myöskin P o h j o i s-A m e r i i k a n
Yhdysvalloissa on englantilaismallinen klubi-elämä
kehittynyt tavattoman pitkälle. — Euroopan
mannermaan valtioissa klubi-elämä ei ole
saavuttanut niin suurta merkitystä kuin
anglosaksilaisissa maissa. Ranskassa syntyi 18:nnen vuosis.
lopulla valtiollisia k :eja (ensimäinen 1782),
jotka kaikki suljettiin 1787. Vallankumouksen
aikana ne avattiin uudelleen ja uusia k:eja
perustettiin useita. Muutamat niistä tulivat
silloisten puolueitten keskuksiksi, esim.
jakobiiniklubi (ks. Jakobiinit), kordelieeriklubi (ks.
Cordeliers) ja feuillantien klubi (ks. t.).
Direktorihallituksen aikana ne lakkautettiin, ja
vasta 1848 syntyi Pariisissa jälleen valtiollisia
k:eja, jotka kuitenkin hajoitettiin jo 1849 ja
1850. Myöhemmin perustetuilla valtiollisilla
k:eilla ei ole ollut sanottavaa merkitystä.
Seura-klubeilla on Ranskassa tavallisesti nimenä cerele.
— Myöskin muissa maissa, esim. Saksassa, Italiassa ja Espanjassa, on 1790-luvulta lähtien ollut
vallankumouksellisina aikoina olemassa
valtiollisia k:eja. Itävallassa sanotaan eduskunnissa
esiintyviä puoluepoliittisia yhteenliittymiä k:eiksi. —
Ruotsin ensimäiset valtiolliset k:t olivat va
pauden ajan valtiopäiväklubit, jotka syntyivät
1730-luvulla ja tavallisesti kokoontuivat kahviloissa. Tunnetuin tämän ajan k:eista on Svenska
botten, joka perustettiin tammik. 1772 ja jonka
jäseninä oli etupäässä hattupuolueeseen kuuluvia
nuoria aatelisia upseereja. Tämä k. ajoi kuninkaan
asiaa ja sen jäsenet ja johtaja J. M.
Sprengtporten esiintyivät huomattavalla tavalla Kustaa
III:n vallankumouksessa. Myöhemminkin on
Ruotsissa ollut useita valtiollisia ja seuraklubejn
Myöskin Suomessa käytetään k.-nimitystä;
esim. valtiollisilla puolueilla on useimmilla k:nsa
vrt. Nuija. J. F.
Kluge [-u-], Friedrich (s. 1856), saks.
kielentutkija, Freiburgin (Badenissa) yliopiston
professori, nykyajan huomattavimpia
germanisteja. saavutti maineensa erinomaisella
etymologisella sanakirjallaan („Etymologisches Wörterbuch
der deutschen Sprache", 1884). Tämän sanakirjan myöhemmissä painoksissa (7:s pain. 1910)
K. on vähitellen yhä enemmän irtautunut ennen
vallinneesta yksipuolisesta „vertailevasta"
tutkimustavasta, joka panee pääpainon
esihistoriallisten sanasyntyjen selvittelemiseen. Sensijaan
on suotu enemmän huomiota sanojen
yksityiskohtaiselle kehitykselle historiallisena aikana ja
saatettu tutkimuksen alaisiksi ennen laiminlyödyt
uusimmat kielihistorian ajanjaksot. Tälle
kehittämälleen uudenaikaiselle tutkimushaaralle, n. s.
sanatutkimukselle, K. on myös perustanut oman
aikakauskirjan („Zeitschrift für deutsche
Wortforschung", v:sta 1901). Sanahistoriallisen
tutkimuksen piiriin kuuluvat useat muutkin K:n
teokset, niinpä n. s. säätykieliä käsittelevät
„Deutsche Studentensprache" (1897), „Rotwelsch"
(1900), „Deutsche Seemanssprache" (1911) ; muista
ovat erittäin huomattavat „Nominale
Stammbildungslehre der altgermanischen Dialekte" (2:nen
pain. 1899) ja „Vorgeschichte der
altgermanischen Dialekte" (2:nen pain. 1907). H. S-hti.
Klughardt [-u-], August (1847-1902), saks.
säveltäjä ja kapellimestari. Sävelsi oopperoita,
oratoreja („Jerusalemin hävitys"), sinfonioja,
kamarimusiikki- ja kuoroteoksia y. m. I. K.
Klunyläinen liike ks. C l u n y.
Klusiilit (lat. cludere = sulkea) l. e k s p l o s iivit l. umpiäänteet on nimenä niillä
konsonanttiäänteillä, joita äännettäessä ilmavirta,
ääntimien sulun vuoksi, on jonkun aikaa
katkaistuna. Klusiileja ovat (puheäänettömät) k, t, p,
aspiratsioni ’ ja (puheäänelliset) g, d, h. ks.
Äänne. Y. W.
Klusino, vähäinen paikkakunta
Keski-Venäjällä, lähellä Mozaiskia, tunnettu siitä taistelusta,
joka siellä juhannuspäivänä 1610 oli Jaakko de
la Gardien johtamain ruotsalaisten ja
Zolkiewski’n puolalaisten välillä ja joka ulkomaisen
palkkaväen kavalluksen takia päättyi edellisen
täydelliseen tappioon; tehdyssä sopimuksessa de
la Gardien täytyi suostua palaamaan omaan
maahan ja luvata olla vast’edes tsaari Vasili
Suiski’a auttamatta. K. G.
Klüber [-y-], Johann Ludwig (1762-1837),
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
