Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Knight ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
1121
Knight—Knorr
1122
kirjoittajana, yleistajuisena filosofina,
näytelmän-kirjoittajana, sanomalehtimiehenä,
soittotaiteilijana, y. m. Hänen romaaneistaan on tunnetuin
„Der Roman meines Lebens" (1781-87, 4 nid.) ja
hänen muista teoksistaan kirja „Über den
Umgang mit den Menschen" (1788). [Goedeke, „Adolf
Freiherr v. Knigge" (1844).] J. H-l.
Knight [nait] (engl., < anglosaks. kniht =
nuorukainen; asemies; vrt. saks. Knecht ja ruots.
Ahikt), ritari. Sana tavataan jo 10:nneltä vuosis.
alkaen, tarkoittaen anglosaksien aikaan
kuningasten ja ylimysten seuramiehiä. Läänityslaitoksen
aikana k. alkuaan tarkoitti sellaisen läänin
omistajaa, josta yhden täysivaruksisen miehen
sotapalvelus oli suoritettava, sittemmin yleensä
ritaria. ritarikunnan jäsentä. K. banneret oli
taistelukentällä ritariksi lyöty; rauhan aikana
ritariarvon saanut oli k. of the bath. — Nyk. k.
käytetään persoonallisena (ei perinnöllisenä)
arvonimenä erityisten (Sukkanauha-, Thistle-, St.
Patrick-) ritarikuntien sekä muutamien muidenkin
ritaristojen korkeampien luokkien jäsenistä; se
annetaan kuitenkin myös itsenäisesti. On arvossa
lähinnä baronetia; k.-arvolla varustetun
henkilön ristimänimen edessä käytetään arvonimeä Sir.
G. R.
Knight [nait], Andrew (1758-1838), engl.
kasvifysiologi ja hedelmäpuiden viljelijä. Osoitti
ensimäisenä kasvien juuren ja varren kohtisuoran
kasvun painovoiman aiheuttamiksi käyttämällä
kokeissaan n. s. klinostaattia (ks. t.); tuli myös
kuuluisaksi hedelmäpuiden perinnöllisyyssuhteita
käsittelevistä tutkimuksistaan ja arvokkaiden
hedelmäpuulaatujen kehittäjänä. J. A. W.
Knight [nait], Charles (1791-1873), engl.
kirjailija ja kirjallisuuden julkaisija, toimi
tehokkaasti kansansivistyksen hyväksi levittämällä
huokeahintaisia aikakautisia julkaisuja. Erään
hyödyllisien tietojen levittämistä varten
perustetun seuran johtajana hän julkaisi v:sta 1828
„British almanac" ja v:sta 1829 „Library of
entertaining knowledge". Ensimäiset laatuaan
mallikelpoiset julkaisut olivat K:n „Penny
magazine" (1832-45) ja „Penny cyclopædia" (1833-44) ;
julkaisi myöskin sarjoja „Weekly volumes" ja
useita kuvallisia teoksia, esim. kuvallisen
raamatun ja Shakespearen; kirjoitti itsekin useita
teoksia, m. m. oman elämäkertansa „Passages of
a working life" (1864-65); muistopatsas
Windsorissa. [A. A. Clowes, „K".] J. F.
Knights of labor [naits əf leibə], työnritarit
(ks. t.).
Knihti ks. Nihti.
Knipperdolling, Bernhard, kasteenkertoja.
Münsterissä arvokkaasta suvusta syntyneenä K.
liittyi aikaisin evankeliseen liikkeeseen, sitten
kasteenkertojiin. V. 1534 kaupungin pormestariksi
valittuna hän auttoi tehokkaasti Juhana
Leideniläisen (ks. t.) toimeenpanemaa
vallankumousta ja seisoi sittemmin maaherrana hänen
rinnallaan. Kaupungin valloittamisen jälkeen K.
mestattiin julmalla tavalla 23 p. tammik. 1536.
A J. P-ä.
Kniprode, Wi n rich von (k. 1382), Saksan
ritariston suurmestari, joksi hänet v. 1351
valittiin. Hänen aikansa oli ritariston loistoaika:
elinkeinoja ja hallintoa parannettiin;
liettualaisten hyökkäys torjuttiin Radaun voitolla 1370;
Liivinmaalla ritaristo Danzigin sopimuksen kautta
1366 vapautui Riian arkkipiispan ylivallasta.
K:n aikana oli 1379 myös kysymys
Ahvenanmaan panttauttamisesta Saksan ritaristolle,
vaikkei asiasta totta tullut. K. G.
Knjazj, ven. sana, samaa germaanil. alkuperää
kuin suomen kuningas, merkitsee „ruhtinasta".
Täten nimitettiin vain hallitsevien ruhtinaiden,
etupäässä Rurikin ja Gediminin jälkeläisiä. Vasta
Pietari Suuren aikana annettiin ruhtinaan arvo
muutamille henkilöille, jotka eivät olleet
ruhtinaallista alkuperää. Ensimäinen niistä oli
Mensikov, jolle Pietari Suuri hankki tämän
arvonimen roomalais-saksalaiselta keisarilta.
J. J. M.
Knjaznin, Jakov Borisovits (1742-91),
ven. näytelmänkirjoittaja, oli syntyisin
aatelisperheestä ja palveli virkamiehenä ulkoasiain
kollegissa ja sittemmin kouluasiain järjestäjän
Betskijn apulaisena. Jo hänen ensimäinen
näytelmänsä „Dido" (1769) herätti Katariina II:n
huomiota Tämän jälkeen hän kirjoitti
useampia näytelmiä, jotka saavuttivat suuren
menestyksen näyttämöllä, ja keisarinna oli niihin niin
ihastunut, että antoi painattaa kokoelman K:n
näytelmiä valtion kustannuksella. Hänen paras
teoksensa, historiallinen murhenäytelmä „Vadim
novgorodilainen" ilmestyi vasta Katariinan
kuoleman jälkeen 1793, mutta kiellettiin heti, koska
siinä Venäjän valtakunnan perustaja oli käsitelty
vallananastajana ja ylistetty valtiollista vapautta.
K:lla oli aikalaistensa keskuudessa suuri maine,
häntä sanottiin „Venäjän Racine"ksi. Tutkimus
on osoittanut, että hänen historialliset
näytelmänsä, joista paitsi „Vadim"ia mainittakoon
„Rosslav" sekä „Jaropolk ja Vladimir ovat
Venäjälle sijoitettuja mukaelmia Corneillen,
Racinen ja Voltairen draamoista. K:lla on kuitenkin
huomattava muodollinen taituruus. Likempänä
venäläistä elämää ovat hänen huvinäytelmänsä.
J. J. M.
Knobelsdorff [knö-], Georg W e n z e s la u s
von (1697-1753), saks. arkkitehti, Fredrik
Suuren rakennusten ylitarkastaja. K., joka alkuaan
oli upseeri, sai rakennustaiteellisen kasvatuksensa
Italiassa ja Pariisissa ja noudatti
rokoko-tyylissään klassillisuutta ranskalaisten esikuvien
mukaan. Hänen huomattavimpia rakennuksiaan ovat
Berliinin ooppera ja erittäinkin koristeellisessa
suhteessa hienoa rokoko-aistia osoittava
Sanssouci’n linna Potsdamissa. E. R-r.
Knoblauch, Edward (1820-95), saks.
fyysikko, tuli 1852 vakinaiseksi fysiikan
professoriksi Marburgiin ja 1853 Halleen. V:sta 1878
K. oli saksalaisten luonnontutkijain „Academia
Leopoldino-Carolina" nimisen laitoksen
presidenttinä. Hänen ja Mellonin tutkimukset ovat
osoittaneet, että lämpösäteet ovat samaa luonnetta
kuin valosäteet. U. S:n.
Knop ks. Solmuväli.
Knop, Wilhelm (1817-91), saks.
maanviljelyskemisti. K. tuli 1856 Möckernin
maanviljelyskoelaitoksen johtajaksi ja 1879
maanviljelyskemian professoriksi Leipzigin yliopistoon.
Julkaissut useita teoksia kemian ja
maanviljelyskemian alalta, m. m. „Lehrbuch der
Agriculturchemie" (1868) ja „Ackererde und
Kulturpflanzen" (1883). K. oli kauan „Chemisches
Centralblatt"in toimittajana. Edv. Hj.
Knorr, Julius (1807-61), saks. pianopedagogi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
