Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kobert ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Kobert—Kobza
1134
Kobert, Eduard Rudolf (s. 1854), saks.
farmakologi. Oltuaan 1886-94 farmakologian
professorina Tartossa toimi hän jonkun aikaa
Brebmerin keuhkotautiparantolassa
Görbersdorfissa sekä nimitettiin sitten farmakologian
professoriksi Rostockiin. K. on ollut hyvin
tuottelias kirjailija alallaan ja siten laajalti
vaikuttanut farmakologian kehitykseen. Hänen
monista julkaisuistaan mainittakoon: „Über die
Wertantbeile und Wirkungen des Mutterkorns"
(1884), „Jahresbericht der Pharmakotherapie"
(1885), „Kompendium der praktischen
Toxikologie" (3:s pain. 1894), „Kompendium der
Arzneiverordnungslehre" (2:nen pain. 1895), „Lehrbuch
der Intoxikationen" (1893), „Lehrbuch der
Pharmakotherapie" (1897). M. O-B.
Koblenz [koblentz] (virall. C o ble n z). 1.
Hallitusalue Preussin Reinin maakunnassa. 6,207
km’; 723,676 as. (1905). — 2. Edellisen ja koko
Reinin maakunnan linnoitettu pääkaupunki,
kauniissa viinivuorten ympäröimässä seudussa,
vilkkaassa liikekeskustassa Moselin ja Reinin
yhtymäkohdassa (Reinin vas. rannalla) 56,478
as. (1910). K:ssa on vanha ja uusi
kaupunginosa, vanha arkkipiispan linna, enf.
vaaliruhtinaan linna, useita kirkkoja (katolilainen
Kastor-kirche 1200-luvulta) sekä kuvapatsaita (keisari
Wilhelm I:n komea ratsukuva); useita
oppilaitoksia, valtionarkisto. — Kauppa jokseenkin
vilkas (mosel- ja reininviinejä, puu- ja
rautatavaroita). Teollisuus vähäisempi (paperia,
koneita ja pianoja). — K:n vastapäätä, Reinin
oik. rannalla, Ehrenbreitsteinin linnoitus. — K:n
alku on Confluentes (< lat. confluere = virrata
yhteen; siitä nyk. nimi) niminen n. 9 e. Kr.
perustettu roomalainen linna. Kuului kauan
Trierin vaaliruhtinaskuntaan. Ranskan
vallankumouksen aikaan K. oli „emigranttien"
kokoontumispaikkana. Kuului 1794-1813 Ranskalle, tuli
Preussille 1815. [v. Stramberg, „K., die Stadt,
historisch u. topographisch" (1854).]
Koboltti, metallinen alkuaine. Kem. merkki
Co, atomip. 58,3. Sen keksi Brandt v. 1733. K. ei
ole yleinen luonnossa, vaan esiintyy muutamissa
erityisissä k.-malmeissa. Tärkeimmät niistä ovat
speiskoboltti, k.-kiisu ja k.-hohde, joissa metalli
on sidottuna arsenikkiin tai rikkiin. K. ja
nikkeli (ks. t.) esiintyvät mineraalikunnassa muutoin
usein yhdessä. Nimensä k. on saanut vanhasta
saks. sanasta Kobold = vuoren peikko, jolla
nimityksellä merkittiin myös sellaisia malmeja, jotka
„pettivät", koska niistä ei voitu metallia erottaa.
K.-metalli saadaan pelkistämällä k:n oksideja
vetykaasulla. Se on teräsliarmaa, om. p. 8,5 ja
sulamispiste 1,520°. K. muodostaa useita
oksideja, esim. k.-seskvioksidin, Co303, ja
k.-oksidulioksidin, Co3Ot, molemmat mustia pulvereita. Sen
suolat ovat veteen yhtyneinä tai vesiliuoksessa
punaisia (nikkelin suolat ovat vihreitä).
Tärkeimmät niistä ovat k.-nitraatti, Co(N03)3
4-6H,0, ja sulfaatti, CoSO, + 7H,0. Vedetön
k.-kloridi, CoCL, on sininen, vettäsisältävä punainen,
ja siihen perustuu sen käytäntö
salakirjoitusmusteena. K.-oksidit värjäävät lasin ja muut
sulavat silikaatit siniseksi (k.-silikaatti). K:n
yhdistysten tärkein käytäntö onkin sinisen lasin
valmistamisessa ja posliinimaalauksessa. Tämä
väri nim. ei katoa korkeassakaan lämpötilassa.
K.-lasijauhoista valmistettiin ennen „smalte" nimistä siniväriä. Itse k.-metallilla ei ole
mainittavaa teknillistä käytäntöä. Edv. Hj.
Kobolttihohde, tärkeimpiä
kobolttimalmikivennäisiä. K. on punertavan hopeanvalkea ja
antaa mustanharmaan viirun, esiintyy usein
kiteytyneenä pentagonidodekaedrin sekä kuution
tai oktaedrin yhdistelmiksi, on isomorfinen
pyriitin kanssa. Kokoomus on CoAsS, mutta
koboltin asemesta on usein jonkun verran
rautaa. K:tta tavataan kiteisliuskeisissa
muodostumissa pyriitin, kuparikiisun ja magnetiitin
keralla Tunabergissa, Venassa, Gladhammarissa,
Håkansbodassa ja Riddarhyttassa Ruotsissa,
Skutterudissa Norjassa sekä Querbachissa
Sleesiassa, Siegenissä Westfalenissa, Cornwallissa
y. m. P. E.
Kobolttikiisu ks. L i n n e i itti.
Kobolttikukka l. e r y t r i i n i, punainen kivennäinen, kokoomukseltaan kobolttiarsenaatti
Co3As208 + SH,0, monokliinisesti kiteytyvä,
isomorfinen vivianiitin kanssa. On koboltinpitoisten
kiisujen muuttumistulos; sitä tavataan näiden
seurassa Schneebergissä, Saalfeldissa y. m.
P. E.
Kobolttilasi, kirkkaansininen, etupäässä
koboltti- ja kaliumsilikaatiupitoinen lasi, jota
valmistetaan kobolttimalmeista pasuttamalla ja
sulattamalla potaskan ja kvartsijauhon kanssa.
Hienonnettua k:ia käytetään sinivärinä,
etupäässä lasi- ja posliinimaalauksessa. S. V. H.
Kobolttiliuos, kobolttinitraatin vesiliuos,
käytetään reagenssina kem. analyysissa.
Kobolttipronssi. 1. Metallikiiltoinen,
sinipunainen jauho (koboltto-fosfaatti-ammoniakkia).
Käytetään tapettipainossa. — 2. Kova,
hankaamalla kiillottuva lejeerinki, jota käytetään
koristusesineihin ja fysikaalisiin koneihin.
S. V. H.
Kobolttisini, kobolttiultramariini.
Thénard’in sini, kuninkaan sini,
sininen väriaine, joka on pääasiassa
kobolttoaluminaattia. On ultramariinin tapainen, kuitenkin
paljoa kauniimpi ja kestävämpi. Käytetään
etupäässä lasi- ja posliinimaalauksessa. S. V. H.
Kobolttivihreä, Rinmanin vihreä,
kaunis vihreä väri; saadaan saostamalla
kobolttisuolaliuoksia natriumfosfaatti- tai
natriumarsenaattiliuoksella, lisäämällä sinkkioksidia
sakkaan ja hehkuttamalla tätä. K:ää käytetään
sekä vesi- että öljyvärinä.
Kobra ks. Silmälasikäärme.
Kobresia scirpina, kaislasarake, meillä
vain Enontekiön Lapin tuntureilla kasvava
heinämainen, kuiva- ja kankealehtinen mätästävä
sarakasvi. J. A. W.
Koburg [kö-] 1. C o b u r g, Sachsen-Koburgin
herttuakunnan pääkaupunki Thüringerwaldin
etelärinteellä Itz-joen varrella, 23,794 as. (1910).
Vanhassa kaupunginosassa on herttuan linna
(Ehrenburg, 17:ltä vuosis.) taulukokoelmineen.
kaupungin ulkopuolella K:n vanha linna.
Oppi- ja ammattikouluja, opettajaseminaari, kirjasto
ja hoviteatteri. Melkoinen teollisuus
(kutomo-, kivi-, kemiallista, puu- ja koriteollisuutta). — K.
mainitaan ensi kerran 1207. K:n linna
puolustautui 1632 urhoollisesti Wallensteinia vastaan.
E. T.
Kobza, vanha vähäven. kielisoitin, jota
vieläkin käytetään muutamin seuduin kertomarunojen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
