Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kohdunkaula ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
1147
Kohlhase—Kohtalotragediat
1148
hokkaasti ottanut osaa useiden juridisten
aikakauskirjain julkaisemiseen. K. K-a.
Kohlhase [kölhäze], Hans, saks. kauppias,
joka, jouduttuansa riitaan erään aatelisjunkkerin
kanssa ja perustettuansa sissijoukon, jolla
ympäristöänsä ahdisti ja ryösti, teloitettiin 1540;
nimellä „Michael Kohlhaas" päähenkilönä
tämännimisessä Heinrieh von Kleistin (ks. t.)
kuuluisassa novellissa. J. H-l.
Kohlrausch [kölraus], Friedrich
(1840-1910), saks. fyysikko. Oltuaan fysiikan
professorina useassa kaupungissa (Göttingenissä,
Zürichissä, Darmstadtissa, Würzburgissa,
Strassburgissa) K. nimitettiin Helmholtzin kuoleman
jälkeen hänen seuraajakseen Charlottenburgin
„Physikalisch-technische Reichsanstalt"in
presidentiksi 1895. Siitä toimesta hän erosi 1905 ja
muutti Marburgiin. K:n tärkeimmät julkaisut
käsittelevät elektrolyysia. Teokseensa „Das
Leitvermögen der Elektrolyte" (1898, yhdessä
Holbornin kanssa) hän on kerännyt liuoksien
sähköjohtokykyä koskettelevat, erittäin tarkasti ja
seikkaperäisesti suorittamiensa tutkimuksien
tulokset. Hän on tarkkojen mittauksien avulla
määrännyt veden elektrokemiallisen ekvivalentin
ja Siemensin elohopeayksikön absoluuttisessa
elektromagneettisessa mitassa sekä ohmin ja
coulombin. Myös lämpösähköä, valon
kokonaisheijastusta ja kappalten kimmoisuutta K. on
tutkinut. Monista suunnittelemistaan
magneetillisista ja sähköopillisista mittauskoneistaan
mainittakoon esim. voltametri, intensiteettivariometri
ja absoluuttinen bifilaarimagnetometri. K:n
tunnetuin teos on 11:ssä painoksessa ilmestynyt
„Leitfaden der praktischen Physik" (11 pain.
1910. 9:nnestä pain. alkaen on sen nimenä:
„Lehrbuch der praktisclien Physik"). Tämä kirja,
jossa annetaan ohjeita fysikaalisten mittauksien
suorittamisessa, on monelle kielelle käännettynä
levinnyt yli koko maailman fysiikkaa
opiskelevien keskuuteen. — Elektroteknillisen
teollisuudenkin alalla K:n vaikutus oli suuri.
U. S:n.
Kohmelo, p o h m elo, se päänsäryn ynnä
yleisen pahoinvoinnin ja haluttomuuden seuraama
tila, mikä esiintyy äkillisen alkoholimyrkytyksen,
juopumuksen l. päihtymisen seurauksena. K.
perustuu osaksi siihen myrkytykseen, minkä
alkoholi aikaansaa hermostossa, osaksi siihen
katarraaliseen tilaan, minkä nautittu alkoholi
synnyttää mahalaukun limakalvossa. Kahvi (ilman
kermaa), hiilihappopitoiset vedet ynnä monenlaiset
katkeranmakuiset aineet ovat k:ssa
helpoitukseksi. M. O-B.
Koho, kevyt kappale, joka nesteen pinnalla
kelluen näyttää nesteenpinnan korkeuden
vaihteluja. Kohoja käytetään vesisäiliöissä
monenlaisien osotin-, hälytys-ja sulkulaitteiden yhteydessä
tulo- tai menoveden säätämiseen. V. V-la.
Kohoke, mus., on sävel tahi sävelsarja, joka
esiintyy jonkun rytmiyksikön alussa,
valmistamassa sen varsinaista vauhtiinpääsöä: 1)
Kohotahti (eli „nousutahti") sisältää sävelet, jotka
säkeen alussa käyvät ensimäisen iskun edellä;
(kohosävel; k:ssa yksinään esiintyvä sävel);
esim. kohosävel: Mun/muistuu mielelleni nyt....
kohotahti: Minä/seisoin korkealla vuorella....
2) K o h o i s k u, iskuala, joka säkeen alussa käy
pääiskun edellä (esim. „jenkka"-tanssissa). 3)
K o h o s ä e, k o h o la u s e k e, k o h o t a i t e,
kohosikermä j. n. e. (vrt. Johdake).
1. K.
Kohokki ks. Silene.
Kohokuva ks. Korkokuva.
Kohontanosto, myöskin „käsinkohonnaksi" tai
„leuannostoksi" nimitetty rekillä l.
kiepputangolla suoritettava harjoitus, missä suorariipunnasta käsivarret koukistamalla kohottaudutaan,
kunnes leuka joutuu tangon yläpuolelle, ja sen
jälkeen laskeudutaan takaisin alkuasentoon.
Tämän aikoinaan varsin suositun harjoituksen on
muuan ameriikkalainen suorittanut 65 kertaa
yhteen mittaan. L. P.
Kohopaino (saks. Hochdruck), kirjap., kaikki
ne painomenetelmät, joissa painavan kehilön tai
laatan jäljennöksen antavat osat ovat pohjastaan koholla vastakohtana laakapainolle
(litografialle) ja syvennyspainolle (esim. heliogravyyrille).
Tavallinen kirjainpainaminen on siis kohopainoa.
— K:ksi on myös sanottu kohennuspain o a,
s. o. menetelmää, jossa painaminen suoritetaan
painettavan pohjan (paperin) takasivulta ja siten,
että jäljennös näkyy paperin tai muun
painopohjan pinnassa kohokuvioina.
Kohortti (lat. cohors, mon. cohö’rtes), alkuaan
it. liittolaisten asettama jalkaväenosasto sekä
room. legioonan osa, sitten C. Mariuksen ajoilta
legioonan 10:s osa. Keisariajalla myös erityiset
joukot ilman varsinaista legioonajärjestystä,
niink. tarjokkaiden ja provinssimaalaisten
muodostamat 500-miehiset (cohortes quingenariæ) ja
1,000-miehiset (cohortes miliariæ) k:t. Roomassa
oli keisariajalla 9-10 k:ia henkivartioväkeä
(cohortes prætoriæ), 3-4 k:ia kaupunginmiliisiä (c.
urbanæ) sekä 7 k:ia poliisijoukkoja (c. vigilum),
vrt. Legioona. K. J. H.
Kohosuo ks. Suo.
Kohotakoinen ks. Pakotettu.
Kohotauti ks. P u h allu s t a u t i.
Kohottaja lihas (musculus attollens auris s.
musculus auricularis superior), yläpäästään
ohimoluuhun kiinnittynyt lihas, joka
supistuessaan kohottaa korvalehden jonkinverran ylöspäin.
Koht [küt], Halvdan (s. 1873), norj.
historioitsija, professori Kristiaanian yliopistossa
v:sta 1910. V:sta 1904 valtiollisen historian
konsulentti Nobel-laitoksessa Kristiaaniassa;
julkaissut: „Die Stellung Norwegens und Schwedens
im deutsch-dänischen Konflikt" (1908), „Det
norske maalstrævs historie" (1898),
„Germaanilaisten kansojen yhteiskunnallinen ja henkinen
kehitys läänityslaitoksen voittoon saakka"
(„Verdens-kulturen" III) y. m. Puolustanut Norjan
kansankielen käyttämistä kirjakielenä ja rauhanaatetta.
G. R.
Kohtalotragediat, ryhmä saks. draamallisia
teoksia, jotka syntyivät 19:nnen vuosis. 2:sella
ja 3:nnella vuosikymmenellä ja joissa vallitsee
aaveenomainen ja kamala käsitys kohtalosta.
Tämä kohtalo esiintyy edeltäpäin määrättynä,
sokeana, armottomana, turmioon syöksevänä.
Schillerin näytelmä „Die Braut von Messina"
vaikutti ratkaisevasti kohtalotragedian syntymiseen.
Kuuluisimmat kohtalotragediain kirjoittajat
ovat Zacharias Werner (ks. t.) („Der
vierundzwanzigste Februar") ja Müllner (ks. t.)
(„Die Schuld", „Der neunundzwanzigste Februar").
Myös Franz Grillparzer liittyi tähän suuntaan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
