Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kokouskone ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
1185
Kokouskone— Kolari
1186
kous, kuntakokous,
raastuvankokous, osuuskunnankokous,
yhtiökokous y. m. Näihin verrattavia ovat
kansainvälisten oikeus- ja liikesuhteiden järjestämistä
tarkoittavat valtioiden edustajain kokoukset,
kongressit ja konferenssit. K. K-a.
Kokouskone, konelaite, jota käytetään
vedensekaisesta puuvanukkeesta tai selluloosasta vettä
poistettaessa. Koneen pääosana on sylinterin tai
tason muotoinen metalliverkko, jonka kautta vesi
juoksee, massan kuitujen asettuessa kerroksena
sen pinnalle. A. S-r.
Kokoviulu, täysimittainen viulu. Koska
nuorten alottelijain kädet ja sormet eivät ulotu k:lla
soittamaan, valmistetaan heitä varten n. s. ’/,- ja
’/,-viuluja. I. K.
Kokovtsov [o’ftsof], Vladimir Nilolajevits (s. 1853), ven. valtiomies; palveli v:sta 1872
oikeusministeriössä ottaen tehokkaasti osaa
Venäjän vankilaolojen uudistusta tarkoittavaan
työhön ; tuli 1879 vankilaylihallituksen tarkastajaksi,
1882 saman ylihallituksen päällikön apulaiseksi,
1890 valtiosihteerinapulaiseksi
valtakunnanneuvostoon, 1893 valtiosihteeriksi
valtakunnanneuvoston talousdepartementtiin, 1895
valtakunnan-sihteerin apulaiseksi, 1896 raha-asiainministerin
apulaiseksi, 1902 valtakunnansihteeriksi; oli
raha-asiain ministerinä 1904-05, jolloin hänen oli
hankittava varoja ven.-japanilaista sotaa varten
osaksi lainoilla, osaksi uusilla tai korotetuilla
välillisillä veroilla (perintö-, olut-, tulitikku-, hiiva-,
nafta- ja leimaverot); tuli 1906 uudelleen
raha-asiain ministeriksi ja 1911 Stolypinin murhan
jälkeen ministerineuvoston puheenjohtajaksi.
Koksi (engl. coke, coak), hiilirikas jäte, joka
syntyy bitumiinisia hiiliä kuivatislatessa.
jolloin haihtuvat aineet poistuvat. K. on väriltään
hopeanharmaata tai tummanharmaata,
metallikiiltoista, enemmän tai vähemmän huokoista
ainetta. Se ei nokea kosketellessa. Om. p. l.2-l.9.
K. ei ole hygroskooppista, vaan imee sen sijaan
sangen runsaasti kaasuja. — K:ia syntyy
kaasu-tehtaissa tai valmistetaan sitä erityisissä
k:n-valmistuslaitoksissa. Kivihiilen asemesta
käytetään moniin tarkoituksiin mieluummin k:ia, sillä
se ottaa pienemmän tilan, sen lämpöteho on
suurempi ja se ei savua. Samoin k. on
kiinteämpää, ei pehmene eikä sula palaessaan eikä
sisällä niin paljon haitallista rikkiä kuin
kivihiili. — K:n valmistukseen kelpaavat vain n. s.
rasvahiilet. joita myöskin nimitetään k.-hiiliksi.
Ennen valmistettiin k:ia yleensä joko miiluissa
tai mehiläispesänmuotoisissa uuneissa; kun
näissä kuitenkin saadaan verrattain pieni
k.-määrä kivihiilistä, on kehittyneemmissä
teollisuusmaissa siirrytty käyttämään retorttiuuneja.
Näissä saadaan kootuksi kaikki kuumentaessa
syntyneet sivutuotteetkin. Tunnetuimmat
retorttiuunilajit ovat Simon-Carvès, Semet-Solvay.
Coppè, Koppers, Otto-Hilgenstock ja
Otto-Hoffman. — Ne k.- ja sivutuotemäärät, joita
k.-valmistuslaitoksissa saadaan, riippuvat suuresti
kivihiililajista. Keskimäärin saadaan tonnista
hiiliä 700-800 kg k:ia, 300 m3 kaasua (osa siitä
käytetään itse uunien lämmittämiseen), 30-50 kg
tervaa, 10 kg ammoniumsulfaattia, joksi ensin
syntynyt ammoniakki on muutettu, ja 5-15 l
bentsolia. K:n valmistuslaitoksissa saatu k. on
nimeltään masuuni- l. valimo-k., ja käytetään sitä etupäässä metallurgisiin
tarkoituksiin (esim. masuuneissa) sekä kerrosuuneissa,
valimouuneissa ja keskuslämmityslaitoksissa.
Valurautatonnin valmistukseen tarvitaan
masuunissa hiukan enemmän kuin 1 tonni k:ia.
Ennen käytettiin masuuneissa puuhiiltä, mutta
sen pehmeys esti masuunien rakentamista
suuremmiksi. Vasta k:n käytäntöön tultua on
raudan valmistus tullut halvemmaksi ja
suurenmoisemmaksi. — Kaasulaitoskoksia
käytetään murskaamattomana höyrypannujen ja
monien teollisuudessa esiintyvien uunien
lämmitykseen, rouhittuna taasen kamiineissa,
keittiöhelloissa ja arinalla varustetuissa
kaakeliuuneissa. S. V. H.
Koksihiili, koksin valmistukseen soveltuva
kivihiililaji. ks. Koksi.
Kokum ks. G a r c i n i a.
Kokytos [köky-] (kreik. = parku), kreik.
tarustossa yksi Manalan jokia, Styks-joen haara.
Kol, Nellie van (s. 1851), holl.
nuorisokirjailija, julkaissut (R. Hertzbergin mukaan)
nuorisolle mukaillun suorasanaisen
Kalevala-laitoksen: „Kalevala, het helden-epos der finnen"
(1905), joka on ilmestynyt K:n toimittamassa,
useita kymmeniä numeroita sisältävässä
nuorisokirjastossa. K. on sitäpaitsi lapsia varten
julkaissut laajan satukokoelman (6 nid.) sekä laatinut
omilla selityksillään varustamansa „Lasten
Raamatun" [Valvoja 1909, siv. 347-51.]
Kola ks. Kuollanniemimaa.
Kolagoga (cholagoga), sapen erittymistä
edistävät lääkkeet.
Kolapähkinä ks. C o l a.
Kolár [kolār], Josef Jiří 1812-96), tšek.
näytelmänkirjoittaja, oli pitemmän ajan
tšekkiläisen kansallisteatterin näyttelijänä ja
ohjaajana, julkaissut useita näytelmiä, kuten
„Žižková smrt" („Žižkan kuolema", 1850), „Mistr
Jeroným" (ensinnä kielletty, pain. 1886).
J. J. M.
Kolari. 1. Kunta, Oulun l., Kemin kihlak.,
Kolarin nimismiesp., Muonionniskan kunnan
eteläpuolella Ruotsin rajalla; kirkolle Tornion
kaupungista n. 19 penink.; pinta-ala 2,281,i km2,
josta viljeltyä maata 3,557 ha (1901) ;
maatilojen lukumäärä 117, manttaalimäärä 13’5/,»,
talon-savuja 117. torpansavuja 40 ja muita savuja 254
(1907). 2,191 as. (1910), joista lappalaisia 3. — 377
ruokakuntaa, joista maanvilj. ja karjanhoitoa
pääelinkeinonaan harjoitti 188 (1901); 181
hevosta, 844 nautaa (1909) ja 3,046 poroa (1907).
— Kansakouluja 2 (1911). Aluelääkäri yhteinen
Ylitornion ja Turtolan kanssa. Säästöpankki
— Teollisuuslaitoksia: „Niesa" yhtiön ja Iivarin
sahat ja myllyt. — Luonnonnähtävyyksiä:
Yllästunturi ja kaksi kaunista vesiputousta
„Kuerlinkat", Kuerjoessa. — Kirkko Jokisaarella
Yllisjoen suulla. — 2. Seurakunta, Kuopion
hiippak. Kemin rovastik.; muodostettu Haminan
rauhanteossa Suomen puolelle jääneestä Pajalan
kappelin osasta, keis. käskykirj. 5 p:ltä
maalisk. 1812, saarnahuonekunnaksi ja Turtolan
kappeliin kuuluvaksi, sittemmin se, keis.
käskykirj. 4 p:ltä syysk. 1856, määrättiin
muodostumaan Ylitornion kappeliksi: sen. päätöksellä 14
p:ltä jouluk. 1894 K. määrättiin omaksi
khra-kunnaksi (toistaiseksi vielä kappelina). Kirkko
puusta, rak. 1819. L. H-nen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
