Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Komentaja ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1231
Komittentti—Kommentaattorit
1232
missioni. Englannissa ja Yhdysvalloissa
käytetään k. nimitystä eduskuntain valiokunnista
ks. C o m m i 11 e e. Suomessa on valtio
varsinkin 1860-luvulta alkaen usein asettanut
komi-teoja. Seuraavassa luetellaan joukko tärkeitä
kysymyksiä, joista on olemassa komiteain
mietintöjä ja julkaisuja: opetustoimi ja
kansanvalistus y. m.: kansakoulutoimesta(1863),
alkeisoppilaitosten järjestämisestä (1866, 1880,
1908-09), käsityöläis- ja teollisuuskouluista
(1876), korkeammasta kauppaopistosta (1899),
kansakoulunopettaja- ja opettajatarseminaareista
(1895), kauppakouluista (1889),
suojeluskasva-tuksesta (1905), alkuopetuksen järjestämisestä
(1906-07), kansankirjastoasiasta (1906, 1910),
eläinlääkäriopistosta (1907), polyteknillisestä
opistosta (1907), alemman teknillisen opetuksen
järjestämisestä (1908), maanviljelysopetuksen
järjestämisestä (1890, 1908, 1910),
ammattikasvatuksesta (1910-11), korkeammasta
maatalousopetuksesta (1910), kirkkokäsikirjakomitean ehdotus
(1911); yleistä lakia ja
oikeuslaitosta koskevia kysymyksiä:
kihlakunnanoikeuksista (1875), rikoslaista (1875, 1880,
1884), patenttioikeudesta (1890),
oikeudenkäynti-laitoksesta (1893, 1898, 1901, 1908),
vesioikeudesta (1893, 1895-96),
oikeudenkäyntivaltuus-miehistä ja asianajajayhdistyksistä (1899. 1901);
raha- ja pankkikysym yksiä:
kultaraha-kannan voimaanpanemisesta (1877), yksityisistä
pankeista (18S4), säästöpankeista (1893),
pankki-liikkeestä (1896); verot ja rasitukset:
verokomitean lausunnot (1882),
tientekorasituk-sesta (1899), kyydinpidosta (1874, 1881, 1903),
verokomitean julkaisuja (1911); maa- ja a
g-raarikysymyksiä: maan erottamisesta
(1882), lahjoitusmaista (1884),
maanmittausase-tuksesta (1887), liikamaista (1888),
maanvuokrasta maalla (1897), puutavaraliikkeiden
maanostoista (1906), tilattoman väestön alakomitean
mietintöjä ja julkaisuja (1901, 1904, 190S-10),
agraarikomitean mietintö (1907);
metsä-kysymyksiä: metsälaista (1880),
yksityismetsistä (1898, 1900, 1907), valtion
metsätaloudesta (1900); liikenne ja elinkeinot
y. m.: kauppamerenkulusta (1875, 1879),
kaupasta (1875, 1910), rautateistä (1881, 1884, 1887,
1890, 1896, 1899), rautateiden
rakennejärjestelmästä (1894), valtionrautateiden taksasta
(1894), liikkuvasta kalustosta valtion rautateillä
(1905), valtion rautateitten taloudesta (1907-08),
laivaliikkeen parantamisesta (1884), mitoista ja
painoista (1884), viljakaupasta (1888),
metsästyslainsäädännöstä (1896), kalastuksesta (1898,
1910), elinkeinolaista (1899), merilaista (1901,
1908-09), margariinista (1903), Lapinmaan
taloudellisista oloista (1905, 1908), postikomitean
mietintö (1907), kotiteollisuudesta (1907-08),
Salmin kihlakunnasta (1908), Karjalan-kannaksen
oloista (1909), agronomilaitoksesta (1910);
hallinto ja valtiopäivät: valtion kassa- ja
tilityslaitoksesta (1896-97), alemman
hallinnollisen, kirkollisen j. n. e. jaoituksen järjestelystä
(1905), eduskunnan uudistamisesta (1906) ;
kunnallisia kysymyksiä: lääniedustuksesta
(1881, 1884), kunnallishallinnosta maalla (1894),
esikaupungeista (1896), taajaväkisten
yhdyskuntain järjestämisestä (1900), kunnallisesta
äänioikeudesta y. m. (1908) ; työväen kysymys
ja muita yhteiskunnallisia
kysymyksiä: Kuopion läänin irtaimesta väestöstä
(1884), alaikäisten työstä tehtaissa (1884),
prosti-tutsionista (1891), työväenvakuutuksesta (1891),
siirtolaisista (1899), mustalaiskysymvksestä
(1900), invaliditeettikomitean julkaisut (1905-08),
uskonnonvapauskomitean mietinnöt (1907-08),
työväenlainsäädäntökomitean mietinnöt (1907-11),
työnvälityksestä (1907), köyhäinhoitoasetuksesta
(1909), työttömyysvakuutuskomitean julkaisut
(1909-11); väkijuomalainsäädäntö ja
raittiuskysymvs: palovii nan
valmistuksesta ja myynnistä (1863, 1890),
paloviinalain-säädännöstä (1881), mallasjuomain myynnistä
(1881), juovutusjuomalainsäädännöstä (1904),
k1-koholimonopolikomitean mietintö (1908),
alko-holinpitoisista aineista (1909);
terveydenhoito ja lääkäritoimi: terveydenhoidosta
(1877, 1896, 1908), lääkärinhoidon
uudestaan-järjestämisestä maalla (1892), tuberkuloosin
leviämisen ehkäisemisestä (1900), eläinlääkäreistä
(1906), mielisairaiden hoidon järjestämisestä
(1907, 1909). J. F.
Komittentti (ks. Komitea), ostojen,
myyntien y. m. tehtävien toimeksiantaja (ks. K
o-missionääri).
Komma (kreik. komma = isku; osa). 1. Kielit.
ks. Pilkku. — 2. Hus. Akustinen erotus
kahden likimäärin samankorkuisen sävelen välillä.
Yleisimmin tulevat kysymykseen: 1.
Pythagoraan k., joka on erotus kuuden peräkkäin
seuraavan („laajemman") kokoaskelen (ks. t.) ja
yhden puhtaan oktaavin välillä (= erotus 12
peräkkäisen puhtaan kvintin ja 7:nnen oktaavin
välillä). Jakamalla tämä erotus tasan kunkin
kvintin osalle aikaansaadaan n. s. tasavireinen
(tempereerattu) viritys. 2. D i d y m o n (eli
s y n t o n i n e n) k., joka on erotus ,,laajemman"
ja „niukemman" kokoaskelen välillä. Tämä
erotus on laulussa helposti havaittavissa ja sen
vaarinottaminen on välttämätön laulun
puhdas-vireisyvdelle,
laaj. niuk.
esim c — d — e
tahi: c — d — e
niuk. laaj.
— K.-m e r k k i ä (,) käytetään
nuottikirjoituksessa usein osoittamaan hengityskohtaa taikka
muuta musiikillisen jäsentelyn rajaa. I. K.
Kommabasilli ks. Kolera.
Kommandiittiosakeyhtiö ks. Yhtiö.
Kommandiittiyhtiö (lat. commendä’re = uskoa
jollekin jotakin), äänetön yhtiö. ks. Yhtiö.
Kommanditääri, äänetön yhtiömies, ks. Y
h-tiö.
Kommensurabeli ks. Yhteismittainen.
Kommentaari (lat. commentä’rius 1. -rium),
selitys, yhtenäisessä jaksossa kulkevat kirjan
selitykset; toisen sanojen tai tekojen selittäminen
(tav. arvostellen tai pilkaten). — K o m m e
n-t e e r a t a, selittää, varustaa selityksillä
(kommentaareilla) . vrt. Kommentaattorit.
Kommentaattorit (lat. commentatö’res) 1.
postglossaattorit, niiden keskiajan it.
lainoppineiden yhteinen nimitys, jotka jatkoivat
glossaattorien (ks. t.) aloittamaa työtä
roomalaisen oikeuden tunnetuksi tekemiseksi ja
kehittämiseksi. Glossaattorien selvittämästä roo-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
