Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Komparatsioni ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1-239
Kompassi kasvit—Kompensaattori
1240
taan, vaan kohtisuorasti sen suuntaviivaa vas- I
taan. Ajatellaan nyt. että on vaakasuoran
akselin ympäri kieppuva levy, jonka akseli on niin
kiinnitetty aina vaakasuoraksi asettuvaan
renkaaseen. että se voi vapaasti kääntyä tässä
renkaan vaakasuorassa tasossa. Oletamme että
akselin suunta on aluksi idästä länteen. Koska
levy pyrkii säilyttämään kieppumistasonsa
muuttumattomana, niin sen akselin läntinen pää siis
maapallon pyöriessä (lännestä itään) laskeutuisi,
ellei painovoima pakottaisi rengasta pysymään
vaakasuorana. Levyn (hyrrän) akseliin vaikuttaa
siis kohtisuora voima. Sen vaikutuksen alaisena
akseli alkaa kääntyä vaakasuorassa tasossa. Jos
oletamme hyrrän olevan päiväntasaajalla ja sen
akselin olevan pohjois—etelä-suunnassa, niin levy
pyörii päiväntasaajan tasossa s. o. sen ja
paikkakunnan pyörimistasot yhtyvät. Hyrrällä on siis
sellainen asema, ettei sen tarvitse muuttaa
ollenkaan pyörimistasoaan maapalloon verraten
vuorokauden kuluessa. Jos sentähden pyörivän levyn
akseli aluksi ei ole pohjois—etelä-suunnassa, niin
se pyrkii siihen asettumaan. Muillakin
leveysasteilla on asianlaita sama, koska mainittu suunta
vaakasuorassa tasossa vuorokauden kuluessa
tekee pienimmän kierroksen. Gyroskooppi kin
rakenne perustuu edellä kosketeltuihin seikkoihin.
Kuva 4 esittää toht. Anschiitzin 1908
suunnitteleman kojeen läpileikkausta, k on hyrrä, jota
sähkömoottori pyörittää verhon g:n sisässä 20.000
kertaa minuutissa. Hyrrää kannattaa k.-ruusuun
r kiinnitetty tanko f. Koko yhdistys ui
elohopeassa kellujan v t>:n varassa. Hyrrän akseli
on niin muodoin aina vaakasuorassa tasossa ja
pääsee siinä esteettömästi kääntymään.
Gyro-skooppi-k :11a ei ole vain sitä etua. että se on
riippumaton magneettisista ja sähkö-häiriöistä,
vaan sekin, ettei sen osoituksessa ole
dekli-natsionivirhettä (ks. Deklinatsioni) ja että
sillä on suurempi suuntautumisvoima kuin
tavallisella k:lla. Se onkin jo otettu käytäntöön
kaikissa saksalaisissa sotalaivoissa ja useissa
valtamerilaivoissa. Haitaksi sen yleisemmälle
käyttämiselle on sen kallis hinta, joka johtuu siitä,
että sen valmistus on oleva erittäin huolellinen.
Historia. On epätietoista, kuka k:n on
keksinyt ja milloinka tuo tärkeä keksintö
tehtiin. Kuuluisan sinologin Klapprothin
tutkimuksista on kuitenkin käynyt ilmi, että k:n
käyttö on ollut kiinalaisille tunnettu ikivanhoilta
ajoilta asti, joten on sangen luultava, että sen
keksiminen on kiinalaista alkuperää.
Kiinalaiset eivät käyttäneet k:ia aluksi merenkulkua
varten, vaan maamatkoilla. Keisarit ja
mandariinit lähtivät sotaretkilleen ja matkoilleen n. s.
magneettisilla rattailla s. o. kaksipyöräisillä
ajopeleillä, joiden istuimen edessä oli pieni,
nastalla pyörivä nukki, käsivarsi ojossa ja siinä
kevyt, etelää kohti osoittava magneetti.
Szuma-tsianin historialliset kirjoitukset 2:selta vuosis.
e. Kr. ovat ensimäiset kiinalaiset lähteet, joissa
tehdään selkoa magneettisista rattaista, mutta
kiinalaisen mytologian mukaan keisari Huangti
on suunnitellut ne jo 2364 e. Kr. Vanhin
kiinalainen asiakirja, joka antaa tietoja
magneettisesta polariteetista ja voimasta on 121 j. Kr.
ilmestynyt sanakirja Su-e-ven. Ensimäinen tieto
siitä taas, että kiinalaiset merimiehet käyttivät
magneettineulaa ilmansuunnan ilmaisijana on
Tsin hallitsijasuvun ajoilta (265-419 j. Kr).
Ke-u-tsung-syn kirjoittamassa luonnonhistoriassa
(1111 t. 1117 j. Kr.) sanotaan, että k:na
käytetään vahalla lankaan kiinnitettyjä tai ruovon
päällä veden pinnalla kelluvia magneettineuloja.
Mutta mainitussa teoksessa sanotaan myös, ettei
k. osoita ihan etelää kohti, vaan sen suunta
tekee meridiaanin kanssa kulman. Kiinalaiset
tunsivat siis jo magneettisen deklinatsionin
olemassaolon. Eurooppalaisista kirjallisista
tuotteista, joissa puhutaan k:sta, on vanhin eräs
Guyot de Provins’in 1190 kirjoittama pilkkaruno
..la bible". Runossa selitetään, että taivaan
ollessa pilvissä magneettineula antaa merimiehille
tietoa ilmansuunnista. On muitakin ennen
1300-lukua ilmestyneitä asiakirjoja, joista varmasti
saattaa päätellä, ettei amalfilainen merimies
Fla-vio Gioja ole voinut 1302 tai 1303 keksiä k:ia,
kuten monesti on otaksuttu. Korkeintaan hän
on sen rakennetta parannellut. Arabialaisia on
myös arveltu k:n keksijöiksi, vaikkei pätevillä
syillä. He olivat oppineet itämaalaisilta k:ia
käyttämään, eivätkä ole sitä edes parannelleet.
Mutta k:n nimitys bussoli on todellakin
arabialaista alkujuurta. Se johtuu näet, kuten
Klapproth on todistanut, arabialaisesta sanasta
muassala = nuoli. U. S:n.
Kompassikasvit, kasvit, joiden kaikki lehdet
ovat meridiaanitasossa. Keskipäivän
auringonsäteet kohtaavat siksi ainoastaan heikosti
lehti-lapoja, josta syystä liian vahva haihtuminen
välttyy. K. viihtyvätkin hyvin kuivilla,
aurinkoisilla paikoilla. Niihin kuuluvat m. m.
meilläkin lastauspaikoilla esiintvvä Lactuca scariola.
J. A. W.
Kompassin tarkistuspoiju. merenk.,
ankkurien varassa kelluva poiju, tai veden pohjaan
paalutettu vankka tornimainen pylväs, johon
alus kiinnitetään ja jonka ympäri se käännetään
kompassien tarkistamista varten. F. TV. L.
Kompatibiliteetti ks. I n k o m p a t i b i 1
i-teett i.
Kompendi 1. kompendiumi (]at.
compendium), lyhyt pääkohdittainen esitys jonkin
tieteen alasta, lyhyt oppikirja, käsikirja.
Kompensaattori (lat. compensà’re = tasoittaa),
tasoitta ja. laite, jolla yleensä tasoitetaan eli
tehdään tehottomaksi jokin häiritsevä tahi
vahingollinen vaikutus. Esim. putkijohtoihin,
joiden lämpötila suuresti vaihtelee, ja tämän
johdosta myös putkien pituus, yhdistetään k., joka
sallii tällaisen laajenemisen tahi supistumisen
putkia vahingoittamatta. Tavallisimmin
yhdistetään johtoon V muotoiseksi käännetty
vaski-putki, tahi laitetaan putkien päät jossakin kohti
sisäkkäin meneviksi, tahi kierretään putki
sopivissa paikoin kierteille.
K:ksi nimitetään myös erikoista laitetta, jolla
voidaan tarkalleen määrätä jonkun
tuntemattoman galvaanisen parin sähkömotorinen voima.
Tällaisessa k:ssa on muutamia ryhmiä erilaisia
vastuksia, joita voidaan joko yhdistää virtapiiriin
tahi sulkea siitä pois ja johon virtapiiriin
annetaan sekä tuntemattoman sähkömotorisen voiman
että jonkun tunnetun, määrätyn (esim. kadmium
parin) sähkömotorisen voiman vaikuttaa.
Vastuksia järjestämällä kompensoidaan eli
tasoitetaan molempien sähkömotoristen voimien
vaikutus määrätyssä virtapiirin osassa, ja silloin voi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
