Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Konkurssipesä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1279 Konkurssiselvitys-
Huolimattomana tahi kevytmielisenä velallisena
taas joutuu edesvastaukseen se, joka
1 talouteensa tahi yksityisiin menoihiusa 011
käyttänyt taikka pelissä tahi muussa siihen
verrattavassa toimessa, jonka loppupäätös oli
yksinomaan sattumuksen varassa, taikka veijaten
vek-selikaupoissa, taikka kevytmielisesti johonkin
sitoumukseen ruveteu 011 menettänyt summia, jotka
eivät olleet kohtuullisessa suhteessa hänen
oloihinsa ja varoihinsa;
2) harjoittaessa kauppaa tahi muuta
elinkeinoa, josta on kirjaa pidettävä, huolettomasti on
toimittanut kirjanpitonsa;
3) tultuansa sellaiseen häviötilaan, että hänen
olisi pitänyt käsittää olevansa kykenemätön
täyttämään sitoumuksiansa, myymällä tavaraa
ilmeiseen polkuhintaan taikka muulla sellaisella
tavalla. on hankkinut itselleen rahavaroja, taikka,
viivyttääkseen konkurssiin joutumistaan,
jatkanut kauppaansa tahi elinkeinoansa ja sillä aikaa
ottanut lainaksi rahaa tai tavaraa;
4) viimeisten kolmenkymmenen päivän
kuluessa ennen konkurssin alkua kerännyt sisään
rahaa, ottanut vastaan tavaraa, taikka
luovuttanut omaisuutta, tekemättä siitä tyydyttävää
tiliä, taikka on sanotun ajan kuluessa puoltanut
jotakuta velkojaa antamalla hänelle maksun,
pantin tai muun vakuuden sellaisesta saamisesta,
joka ei ollut maksettavaksi joutunut; taikka on
5) omaksi hyväkseen tai muulla tavalla
vastoin määräystä käyttänyt rahaa tai tavaraa, joka
oli määrättyä tarkoitusta varten hänelle uskottu.
Jos konkurssiin luovutetun omaisuuden
omistaja on laitos, yhdistys, seura, yhtiö taikka
kaupan tahi muun elinkeinon harjoittaja, joka ei itse
hoida liikettänsä, on se, jolle omaisuuden hoito
oli uskottu, eikä velallinen itse,
konkurssirikok-sia koskevien säännöksien alainen.
Myöskin konkurssipesän velkoja saattaa tehdä
itsensä syypääksi konkurssirikokseen. Tällaisia
tapauksia mainitsee rikoslaki kaksi: 1) että
velkoja äänestä, mikä hänellä on velkojain
kokouksessa, on velalliselta taikka tämän puolesta
edustanut itselleen erityistä etua ja 2) että hän
muuten velallisen kanssa salaa on tehnyt välipuheen
erityisestä, itselleen tulevasta edusta.
Kumpaises-sakin tapauksessa on rangaistuksena sakkoa tai
vankeutta korkeintaan yksi vuosi. Virallinen
syyttäjä ei saa näistäkään rikoksista tehdä
syytettä, ellei asianomistaja ole ilmoittanut niitä
syytteeseen pantaviksi. A. T.
Konkurssiselvitys ks. Konkurssi.
Konkurssisopimus ks. Konkurssi.
Konna ks. Korpisammakko.
Konnanmarja ks. A e t æ a.
Konnetabeli ks. Connétable.
Konnevesi, Rautalammin reitin pääjärviä;
pinta-ala 221 km*, ympärys 206.1 km, pituus n.
4 penink.; syvyyttä ei ole tarkkaan mitattu, mutta
se lienee paikoittain 50 m:n vaiheilla. Järvi
jakautuu kahteen erilaiseen osaan: pohjoisempi on pitkä
ja soukka sekä paikoittain suoperäisten rantojen
ympäröimä, eteläinen taas on 1 ’/» peninkulmaa
pitkä ja yhtä leveä, saarekas selkä, jonka rannat
ovat jyrkät ja korkeat sekä metsäiset.
Konneveden kapea pohjoisosa pistää niin lähelle
Keitelettä, että väliin jää kolmen peninkulman
pituinen, paikoittain tuskin kilometrin levyinen
kannas. Tämän matalan, metsäisen kannaksen poikki
1280
vedetään veneitä toisesta järvestä toiseen.
Konneveden molempain osain väliset salmet ovat niin
kapeat, että on voitu rakentaa silta niiden yli.
Hyvin kapea kannas on myöskin Konneveden ja
Pienen-Kiesimän välillä, joka viimemainittu
laskee Niiniveteen. Konneveden pohjois-osaan
laskevat lisävedet ovat aivan mitättömän pieniä;
etelä-osa sitä vastoin saa niitä runsaat määrät.
Koko Rautalammin reitti laskee Konnekosken
kautta tähän avaraan järveen. Etelästä päin K.
saa joukon vähäisiä lisäjokia. joista mainittakoon
Vahuusenkosken kautta tuleva pieni reitti. K:stä
jatkuu väylä länteen ja lounaaseen Päijännettä
kohti. -— Kalastus on vielä jokseenkin hyvä. —
Höyrylaiva kulkee K:ttä aina luoteisperukkaan
saakka. Maantie Viitasaarelta Rautalammin kir
kolle kulkee K:n ja Keiteleen välistä kannasta
ja silloitetun Kivisalmen poikki. J. E. R.
Konnitsa, valtiolle lunastettu entinen
lahjoitus-maatila, sijaitsee Pyhäjärven pitäjässä (Viip. 1.)
17 km:u päässä kirkolta Kiimajärven
luoteisrannalla, 47 km Sairalan asemalta. Tila
jaettiin 1000 pikkutiloiksi. K. on
kokonaisuudessaan ollut O.420 manttaalia ja pinta-alaltaan
447.7»! ha; tästä on valtion hallussa nykyjään
59.693 ha käsittävä, 0.oisi:n manttaalin
kantatila, joka on ollut Konnitsan maamieskoulun
käytettävänä v:sta 1907. Suomen valtio osti
tilan 1875 paroni Vladimir B. Frederickziltä. —
Päärakennus vanha. L. H-nca.
Konnossementti 1. konossementti (it.
conoscitnrnto, < lat. cogno’scere = oppia
tuntemaan), lastia vastaanottaneen laivan
päiillys-miehen allekirjoittama asiakirja, jossa hän
tunnustaa ottaneensa tavaran laivaan ja sitoutuu
määräpaikassa jättämään sen asiakirjassa
mainitulle henkilölle. K. perustaa rahtaussopimuksen
oheen oikeussuhteen laivan päällysmiehen ja
tavaran vastaanottajan välille. Sitä on annettava
niin monta yhtäpitävää kappaletta kuin
lastin lähettäjä tai tarve vaalii: päällysmies
tarvitsee itse yhden ja lastin lähettäjä
vähintään kaksi kappaletta, toisen itselleen ja
toisen vastaanottajalle lähetettäväksi, mutta
varalta useampiakin. Tavallisesti varustetaan
k.-kappaleet järjestysnumeroilla niiden
erottamiseksi toisistaan. K: n voi asettaa nimitetylle
henkilölle, lastinantajalle itselleenkin (n i m
i-konnossementti), mutta tavallisesti se
asetetaan nimitetylle henkilölle tai hänen
määräämälleen (s i i r r ä n n ä i s- 1. o r d e r i k o n 11 o
s-sementti), ja voidaanpa k. asettaa
haltijallekin (haltijakonnossementti), ei
kuitenkaan meidän oikeutemme mukaan. Sen muoto
on samaten kuin vekselin laissa tarkalleen
määrätty ja paitsi muuta 011 siinä mainittava
lastatun tavaran paljous, laatu ja merkit ja
tarkalleen tämän merkinnän mukaisena on tavara
määräpaikassa jätettävä sille, joka k :11a näyttää
olevansa oikea vastaanottaja, ja päällysmiehen on
korvattava se, mikä tavaran laadussa tai
paljoudessa puuttuu, ellei hän todistamalla matkalla
tapahtuneen tapaturman voi näyttää, ettei hän
eikä laivaväki ole vahinkoon syypää, tahi ellei
hän, senjohdosta että lastatessa on havainnut
tavaran virheelliseksi taikka on ottanut sen
vastaan sen määrästä tahi painosta selkoa ottamatta
tahi tukkujen tai astioiden sisältöä tuntematta.
k:iin tekemällään merkinnällä, niinkuin ..sisältö
—Konnossementti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
