Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Konrad ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1286
Konrad— Konseptsioni
128(1
,,Deutsche Gcschiehte im Zeitalter der [-Ilohenstau-fen".]-] {+Ilohenstau-
fen".]+} K. O. L.
Konrad Marburgilainen, saksalainen,
luultavasti dominikaaniveljeskuntaan kuuluva
saarnaaja ja kerettiläisten vainooja.
Saarnat-tuaan aikaisemmin ristiretkeä Ala-Saksassa K.
nimitettiin 1226 Thüringenin maakreivittären
Elisabetin rippi-isiiksi ja sai ruhtinattareen suuren
vaikutusvallan, johtaen hänet lopulta mitä
anka-rimpaan itsensäkiduttamiseen. Elisabetin kuoltua
(1231) hän sai paavin julistamaan hänet
pyhimykseksi. Gregorius IX:n 1227 tarkastajaksi ja
inkvisiittoriksi valtuuttamana K. raivosi
hirveällä tavalla Heinin maissa ja Keski-Saksassa
kathaareja, valdolaisia sekä Ohlenburgissa
ste-dingeläisiii vastaan. Hänen vaikutuksensa
estämiseksi hänet kutsuttiin 1233 suuren
valtakunnan-kokouksen eteen Mainziin, jossa hän sai
julkiset nuhteet. Palausmatkalla sieltä hänet
surmasivat muutamat aatelismiehet 30 p. heinäk. 1233.
K. oli oppinut, kaunopuheinen ja voimakas, mutta
samalla uskonkiihkoinen ja julma. Gregorius IX
julisti hänet pyhimykseksi. [J. Beck, „K. von
Marburg" (1871), Hausrath, „K. von Marburg"
(1883).] A. J. P-ä.
Konradin (1252-68), Sisilian kuningas,
Saksan kuninkaan Konrad IV:n poika,
viimeinen hoheustaufi, oli isänsä kuollessa (1254)
pieni lapsi, jonka vuoksi hänen setänsä Manfred
taisteli Etelä-Italiassa hohenstaufien oikeuksien
puolesta ja otti haltuunsa Sisilian
kuningaskunnan; mutta kun hän oli kaatunut 1266, lähti
K. sotajoukko mukanaan sinne yhdessä
ystävänsä Fredrik Badenilaisen kanssa, ja vaikka
paavi oli julistanut hänet pannaan, liittyivät
Pohjois-Italian kaupungit häneen ja Roomassa
hänet otettiin riemuiten vastaan; mutta Kaarle
Anjoulainen, jolle paavi oli lahjoittanut Sisilian
kuningaskunnan, voitti hänet Taggliacozzon 1.
Scurcolan luona 1268. K. pakeni, mutta saatiin
kiinni ja mestattiin Napolin torilla. [Hampe.
„Geschichte K:s von llohenstaufen"; Miller, „K.
von Hohenstaufen".] K. O. L.
Konrad von Wurzburg’ (k. 1287),
keskiylä-saks. runoilija, etevä runokielen ja
runomuodon käyttäjä. K:n laajin teos on ,,Trojan sota",
joka kaikkiaan sisältää 60,000 säettä, ja jonka
lopun toinen runoilija on kirjoittanut. K.
kirjoitti m. m. Pyhää Silvesteriä ja P. Alexiusta
käsittelevät legendat. Parhaat K:n lyhyemmistä
kertomuksista ovat „Otto mit dem Barte" ja
„En-gelhart und Eugeltrut". „Die goldene Sehiniede"
on ylistyslaulu Neitsyt Mariasta. J. Il-l.
Konrehtori (lat. con = kera, ja rector = johtaja),
aikaisemmin, m. m. 1843 ja 1856 vuoden
kymnaasi- ja koulujärjestyksissä käytetty nimitys
ylemmän alkeiskoulun toiselle, rehtorin
jälkeiselle opettajalle. Hänen palkkansa oli pienempi
kuin rehtorin, mutta korkeampi kuin kollegan.
Konsehti ks. Konsepti.
Konsekratsioni (lat. consecrä’tiö =
pyhittäminen), siunaaminen, vihkiminen, semminkin
ehtoollisen yhteydessä toimitettava asetussanain
lukeminen tai laulaminen ehtoollisaineiden, leivän ja
viinin siunaamiseksi. Katolisen opin mukaan k.
vaikuttaa leivän ja viinin muuttumisen
Kristuksen ruumiiksi ja vereksi, luterilaisen opin
mukaan se tekee ne ainoastaan Kristuksen
ruumiin ja veren nauttimisen välikappaleiksi. Sitä-
paitsi k.-sanaa käytetään katolisessa kirkossa
merkitsemään piispaksi vihkimistä sekä
erinäisten jumalanpalveluksessa tarvittavien esineiden,
kuten kirkkojen, kalkkien y. m. erottamista
tarkoitukseensa. .4. J. P-ä.
Konsekutiivinen (lat. consecuWvus, < consi ■
qui = seurata), konjunktsioni, seurausta
ilmoittava alistava sidesana (etlii, jotta), esim.
lauseessa: „01en niin köyhä, eitä läytyy kerjätä";
sen aloittama lause on k o n s e k u t i i v i 1 a u s e.
A. K.
Konsekvenssi (lat. consequi = seurata),
seuraus, johdonmukaisuus. — Konsekventti.
johdonmukainen.
Konselji (lat. conci’lium, ransk. conscil).
neuvosto, neuvoskunta. Ministeri-k:ksi taikka vain
k:ksi nimitetään useissa maissa hallitusta,
suureksi k:ksi taikka valtio-k:ksi muutamissa
valtioissa (esim. Sveitsin kanttoneissa)
kansaneduskuntaa. — ks. n a 1 1 i t u s, II a 1 1 i t u s k o
n-s e 1 j i, II a 1 1 i t u s n e u v o s t o. R. E.
Konseljipresidentti, neuvoskunnan
puheenjohtaja 1. presidentti, varsinkin ministeristön
presidentti, pääministeri. K. E.
Konsenssi (lat. conse’nsus = yksimielisyys,
myöntymys), suostumus, lupa.
Konsensuaalikontrahti 1. -sopimus (ks.
Konsenssi), sopimus, jonka oikeudellinen
si-tovaisuus perustuu yksinomaan
sopimuskumppanien yhtäpitävään tahtoon, ks. Sopimus.
Konsentratsioni (ks. Konsentreerata),
keskittäminen, keskitys.
Konsentreerata (ransk. concentrer, < lat. con
= yhdessä, ja centrum = keskipiste), yhdistää
yhteen keskipisteeseen, keskittää; kern., poistaa
liuotin liuoksesta. Suolojen ja haihtumattomien
aineiden liuokset voidaan konsentreerata
(,,väke-vöittää") haihduttamalla tai, useissa tapauksissa,
jäädyttämällä. Myöskin haihtuvien aineiden, esim.
alkoholin tai eetterin, sekoitukset veden kera
voidaan jossakin määrin väkevöittää tislaamalla.
Konsentrinen (lat. con 1. cum = kera, ja
centrum - keskus). Kahta käyrää viivaa tai pintaa
sanotaan k:ksi, jos niillä on yhteinen keskipiste.
Konsentrinen lukusuunnitelma ks. Luku
suunnitella a.
Konsentriset piirit merkitsevät opetusopissa
sellaista opetusaineksen järjestelyä, että
oppijakso esitetään useaan kertaan joka kerralla
laajennettuna ja täydennettynä. Ensin esitetään
oppiaineesta helpoimmin käsitettävät kohdat;
ylemmillä asteilla esitetään asiat uudelleen
perusteellisemmin ja keskenäistä yhteyttä silmällä
pitäen. Tätä menetelmää on puolustettu sillä, että
se vapauttaa lopullisesti esittämästä vaikeasti
tajuttavia asioita kovin varhaisella ikäkaudella ja
että asiat paremmin painuvat oppilaiden
muistiin. Sitä on vastustettu, erittäin herbartilaisessa
kasvatusopissa, koska se ei ole omansa
herättämään ja ylläpitämään harrastusta, joka on oleva
opetuksen päätehtävä. O. M-e.
Konsepti (lat. conce’ptum, < conci’pere =
sommitella yhteen), kirjallisen työn valmisteleva
luonnos; puhtaaksikirjoittamaton työ.
Kadottaa konseptinsa, joutua ymmälle,
sekaantua (esim. puheessa).
Konseptsioni. 1. ks. Conceptio. — 2.
Jonkin aatteen tajuaminen mielikuvituksella tahi
ajatuskyvyllä; perusaatteen eli luonnoksen mie-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
