Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Koporie ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
1329
Koporie — Koptilainen kirkko
1330
teekkari. K. on uutterasti työskennellyt
lääkkeiden valmistuskoneiden keksimiseksi sekä
alkanut kotimaassa valmistella lääkkeitä ja
lääketieteellisiä laitteita. Laajalti tunnettuja ovat
hänen filisiini- y. m. kapselinsa. K. on
keksinnöillään saanut monta patenttia sekä
kultamitalin Suomen teollisuusnäyttelyssä näytteille
pannuista tuotteistaan. K:n tehdas on Nurmijärvellä.
M. O-B.
Koporie ks. K a p r i o.
Kopp, Georg (s. 1837), saks. ruhtinaspiispa
ja kardinaali, tuli 1881 Fuldan piispaksi, 1887
Breslaun ruhtinaspiispaksi, 1893 kardinaaliksi;
kutsuttiin 1884 Preussin valtioneuvoston ja 1886
Preussin herrainhuoneen jäseneksi, otti 1890
osaa työväensuojeluskonferenssiin. Breslaun
ruhtinaspiispana K. on myöskin Itävallan
herrainhuoneen ja Itävallan Sleesian maapäivien
jäsenenä. K. on toiminut hyvällä menestyksellä
paavin ja Preussin hallituksen „kulttuuritaistelun”
johdosta särkyneitten välien korjaamiseksi.
Kopp, Hermann (1817-92), saks. kemisti,
professorina Giessenissä 1841 ja Heidelbergissa
1864, oli ensimäisiä varsinaisen fysikaalisen
kemian tutkijoita ja tutki erittäin aineiden
fysikaalisten ominaisuuksien riippuvaisuutta
atomipainoista ja kem. konstitutsionista. K:n tärkein
elämäntyö on kumminkin kemian historian
tutkiminen ja esittäminen. Hänen arvokkaat
klassilliset teoksensa tältä alalta ovat „Geschichte
der Chemie” (4 nid. 1843-47), „Entwickelung
der Chemie in neuerer Zeit” (1873), „Beiträge
zur Geschichte der Chemie” (1880) ja „Die
Alchemie” (1886). Edv. Hj.
Kopp, Joseph Eutychius (1793-1866),
sveits. historiantutkija, oli 1819-64
lyseonopettajana Luzernissa ja toimi ajoittain myöskin
valtiollisella alalla; perusti Sveitsin kriitillisen
historiantutkimuksen ja selvitti varsinkin tarujen
(Tell-taru y. m.) hämmentämää ensimäisten
Habsburgien aikuista Sveitsin historiaa;
teoksia: „Urkunden zur Geschichte der
eidgenössischen Bünde” (1835-51) ja hänen pääteoksensa
„Geschichte der eidgenössischen Bünde” (myös
nimellä „Gesch. von der Wiederherstellung und
dem Verfalle des heiligen römischen Reiches”,
1845-82), sekin oikeastaan vain suunnaton
aineskokoelma; julkaissut myös historiallisia
näytelmiä: „Dramatische Gedichte” (1855-66).
Kopp, Ulrich Friedrich (1762-1834),
saks. paleografi, tunnettu vars. uranuurtavista
teoksistaan: „Palæographia critica” (4 osaa,
1817-29) ja „Bilder und Schriften der Vorzeit”
(2 osaa, 1819-21).
Koppakuoriaiset ks. Kovakuoriaiset.
Koppakytkin ks. Kytkin.
Koppapallo (engl. basket ball), alkujaan
ameriikkalainen palloleikki, jonka sen keksijä
suunnitteli usein liian rajuksi käyvän
jalkapallopelin sijaiseksi. Sitä voidaan harjoittaa sekä
ulkona että sisällä. Kaksi puoluetta koettaa
erinäisiä sääntöjä noudattaen saada pallon oman
puolueensa koppaan. Pelaajia on kummallakin
puolella mieluimmin 5 tai 9 ja heidät on jaettu
eri osille leikkipaikkaa, joilla heidän tulee
pysytellä. Vilkasta ja samalla kevyttä peliä,
omiaan etenkin naisille. L. P.
Kopparbergin
[-bärjin] lääni Keski-Ruotsin
pohjoisosassa. 29,849 km2. 233,874 as. (1910), 8
km2:llä, hallinnollinen alue. vastaa vanhaa
Taalainmaan (ks. t.) maakuntaa, johon
edellisen lisäksi vain kuuluu vähäinen osa Gäfleborgin lääniä, n. s. Orsan Suomalaismaa (Orsa
Finmark). E. E. K.
Koppe, Johann Gottlieb (1782-1863),
saks. maatalousmies, toiminut Möglinin
maanviljelyskoulun opettajana; perustanut sen
tunnetun lammaskarjan. Tuli 1854 Preussin
valtioneuvoston jäseneksi. Hänen teoksellaan
„Unterricht im Ackerbau und in der Viehzucht” on
ollut suuri merkitys. K. vastusti ankarasti
Liebigin lannoitusteorioja.
Koppeli (ruots. koppel, < lat. copula = side).
l. Mus., yhdiste, urkuihin kuuluva laite,
jonka avulla saadaan eri äänikertoja tahi
äänikertaryhmiä tarpeen tullessa yht’aikaa soimaan
tai soimasta lakkaamaan. Uudemmassa
urkurakenteessa k:ien merkitys ja lukumäärä on
käynyt yhä suuremmaksi, niillä aikaansaatavien
monipuolisten äänenvärivaihdosten vuoksi.
I. K.
2. a) Ketjut tai hihna, jolla koirat pidetään
kytkettyinä; b) kaksi yhteen kytkettyä koiraa,
jotka ovat tottuneet ajamaan yhdessä.
Koppeliviljelys (saks. Koppel = aidattu
peltomaa, jota ajoittain käytetään viljankasvuun,
ajoittain laitumena), viljan- ja heinän viljelys,
s. o. kierto, missä maa pidetään määrävuodet
viljalla (myös juurikasveilla) ja jätetään sitten
muutamaksi vuodeksi heinää kasvamaan.
Koppelo, naarasmetso. ks. Metso.
Koppi ks. Vankila.
Koppiloartisokka ks. A r t i s o k k a.
Koppisiemeniset ks. Angiospermæ.
Kopra ks. Kookospalmu.
Kopra ks. Kalastus.
Koprina, suom. seurakunta Inkerinmaalla
Länsi-Inkerin rovastikunnassa etelään Hatsinan
kaupungista. Ruotsin vallan aikana seurakunta
oli alaltaan laajempi, vaan on ven. väestön
muuttojen kautta supistunut ja muuttunut yhä
enemmän sekaväestöiseksi: K:n 34 kylästä on noin
puolet enää yksinomaan suomalaisten asumia.
Ison vihan jälkeen olivat papin puutteen
tähden myöskin Kolppanan ja Spankkovan
seurakunnat 1710-48 yhdistettyinä K:aan. Nykyinen
P. Katariinan puukirkko on rakennettu 1786.
Väkiluku 5,719 henkeä. Papin valitsee
seurakunta ja vaalin vahvistaa kuvernööri. P. T.
Koprofagia (kreik. kopropha’gos =
lannansyöjä) l. skatofagia, erinäisissä
mielensairaustiloissa esiintyvä halu omien ulostusten
syömiseen.
Koproliitit, muinaisaikojen eläinten, etenkin
liskoeläinten kivettyneinä säilyneet ulostukset.
Koprostaasi (kreik. kopros = ulostukset, ja
stasis = seisominen), ummetus, vatsaumpi,
ulostusten kovettuminen ja kasaantuminen paksuun
suoleen, sen luontaisen toiminnan kykenemättä
ulostamaan niitä.
Koptilainen kirkko, koptien muodostama
monofysiittinen kirkkokunta, joka juontaa
juurensa Jakob al Baradain 6:nnella vuosis.
Syyriaan perustamasta jakobiittisesta
kirkosta. Koptilaisen kirkon huomattavin
ominaisuus on jäykkä, muotoihin kangistunut
vanhoillisuus. Johtajana on 9:n Pyhän Antoniuksen
luostariin kuuluvan munkin joukosta arvalla valittu,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
