- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1359-1360

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Korjausluku ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

135’J

Korkeaveisu—

Korkeuskulma

1360

kotihipoiltarha. Yleisiin huviksi esitetään
kesäisin kansantansseja ja laululeikkejä. — V. 1882 t p.
huhtik. Anniskelu-osakeyhtiö vuokrasi K-.il
Helsingin kaupungilta, tarkoituksella muuttaa saari
kansanpuistoksi, mutta luutn. Aug. Fnbritiuksen
ehdotuksesta llokak. 1888) alettiin ajatella
eläintarhan perustamista: sen alku järjestelyn
Annis-kelu-o.-y :n hallitus uskoi komitealle. jonka
suunnitelman mukaisesti eläintarha sitten
laadittiin. Sitä varten mainittu osakeyhtiö luovutti 9:nä
ensimäisenä vuotena yhteensä Smk. 446.860:30.
Ensimäiseksi intendentiksi tuli luutn. Fabritius.
V. 1911 eläinosaston menot tekivät Smk. 56,065:87
ja tulot Smk. 2.634:25: kasviosaston menot s. v.
Smk. 28.290:86. — K. on yleisölle avoinna 9:stä
aamulla iltahämärään. Höyrylaivoja lähtee
saareen Aleksanterinkadun päästä joka puoli- ja
täysitunti (sunnuntaisin joka ’ , t.i. V. 1911 kävi
saarella avoveden aikaan 246.596 henkilöä (v. 1910
235.2911. — Saarella ensiluokkainen ravintola.
[H. Palmgren. ..Korkeasaaren opas I" ja
..Korkeasaaren kuvasto" (1911).] L. H-nen.

Korkeaveisu = saks. dux llohclicd. ruots.
Ilögn risun: liepr. ssir hnssirim = laulujen laulu).
V:n T:u hagiografeihin iks. t.) kuuluva
runollinen kirja, jossa kuvataan Salomon ja Sulamitin
rakkautta. Juutalainen synagoga selitti sen
vertauskuvaksi Jahven ja Israelin, kristillinen
kirkko Kristuksen ja seurakunnan tai Kristuksen
ja yksityisen sielun välisestä suhteesta. Tämä
selitys, jolla ei ole mitään tukea itse tekstissä,
on 17:nneltä vuosis. alkaen saanut väistyä
oikean käsityksen tieltä: kirjassa ylistetään
luonnollista. mielien ja naisen välistä rakkautta, joka
..Jahven liekkinä" (8„) on Jumalasta peräisin.
Useat selittäjät (esim. Franz Delitzseh, Ewald,
König. Driver) ovat koettaneet ymmärtää
runoelmaa draamana. Nykyisin ollaan miltei
yksimielisiä siitä, että K. 011 katsottava kokoelmaksi
lyyrillisiä lemmenlauluja, joita oli tapana
laulaa häätilaisuuksissa. Vieläkin vietetään
Syyriassa ja Palestiinassa viikon kestäviä häitä
litu-luin ja tanssein: paikoittain nimitetään
hääviik-koa ..ktiningasviikoksi", nuori pariskunta
esiintyy kuninkaana ja kuningattarena, ja heidän
kunniakseen esitetään lauluja, jotka muistuttavat
K:ssa olevia. Niitä ovat viime aikoina
kansan-suusta koonneet varsinkin G. Dalman
(..Palesti-nischer Diwan" 1901), E. Littman (..Neuarabische
Volkspoesie", 1902). A. Musil (..Arabia Petraea"
III. 1908). Myöskin muinaisten egyptiläisten
lyyrillisten laulujen joukosta on tavattu useita,
joidenka sekä muodossa että sisällyksessä on
yhtäläisyyttä K :n kanssa. Kuitenkin K. on
kirjallis-esteettiseltäkin kannalta arvosteltuna verraton
itämaalaisen kansanrunouden tuotteena. —
Kielelliset seikat osoittavat, että K:n laulut ovat
syntyneet verrattain myöhäisellä aikakaudella —
todennäköisesti 5:nnellä tai 4:nnellä vuosis. e. Kr.
Otsakirjoituksessa il,) mainitaan Salomo kirjan
tekijäksi syystä, että hänen nimensä esiintyy
lauluissa muutaman kerran (ls:3, ja seur.: 8„
ja seur.), vaikkakaan ei niiden sepittäjänä. Tätä
päällekirjoitusta on meidän kiittäminen siitä,
että K:n uskonnonhistorianisestikin
kallisarvoinen runo-aarre on meille säilynyt.
[Kommentaareja julkaisseet m. m. Franz Delitzseh (1875),
öttli il889), Siegfried (1908). Budde (1908);
muita tutkielmia mainittakoon: Wetzstein, ..Die

syrisehe Dresehtafel" (Zeitschr. f. Ethnologie
1873. siv. 270 ja seur.). Budde. .AVas ist das Hohe
Lied?" iPreuss. Jahrb. 1894 siv. 92 ja seur.),
Haupt, „Biblische Liebeslieder" (1907).]

Ar. B.

Korkein oikeus, jonkun maan ylin
tuomioistuin. Yhdistys- ja vakuuskirjan 2 kohta
säätää. että kuninkaan korkeimmassa oikeudessa
(joka vastasi hallitusmuodon 8 §:sSä säädettyä,
neuvoskunnan osana olevaa tarkastusoikeutta
Justitie-revisionev) kuninkaalla 011 kaksi ääntä,
sekä että tähän tuomioistuimeen pitää kuulua
sekä aatelisia että aatelittomia jäseniä. —
Suomessa tuli v:n 1809 jälkeen liallituskonseljin,
sittemmin keis. senaatin oikeusosasto olemaan
korkeimpana oikeutena, joka hallitsijan nimessä
harjoittaa tuomiovaltaa, ja jossa hallitsija, jos
haluaa, äskenmainitun perustuslainsäänuöksen
nojalla, voipi käyttää kahta ääntä. Senaatin
oikeusosastoa tarkoittaa vaalilaki puhuessaan
maan korkeimmasta oikeusvirastosta. — vrt.
Senaatti. oikeusosasto. H. E.

Korkeudet. Yhtäläisten korkeuksien
metodi ajanmääritystä varten. Jos havaitaan
(tähti-)aika T. jolloin itäpuolella meridiaania
olevalla tähdellä on määrätty korkeus, sekä se aika
7". jolloin tähti meridiaanin länsipuolella on yhtä
korkealla, niin kulkee tähti meridiaanin kaufta
aikana l!~(T-\-T’), ja koska meridiaanissa olevan
tähden rektaseensioni (ra) on sama kuin
tähtiaika. saadaan JS « = o-’!JT -\-T’). missä kaavassa
ii on kellon haettu korrektsioni. Yhtäläisten
korkeuksien metodia käytetään useimmiten
aurinkoa havaittaessa, jolloin auringon liikkeestä
y. m. johtuvat korrektsionit ovat
huomioonotettavat. H. K.

Korkeus, mut. Kolmion k. on sen kärkipisteen
ja vastaisen sivun kohtisuora väli. Suunnikkaan
k. on kahden vastakkaisen sivun väli. Prisman
ja sylinterin k. on asemien väli. Pyramidin ja
kartion k. on huipun ja aseman väli. — vrt.
Korkeudet. U. 8:n.

Korkeusasemat 1. vuoristoasemat ks.
Ilmatiede.

Korkeuskartta, kartta, missä esitetään
kuvatun alueen korkeussuhteita käyttämällä
korkeuskäyriä. erilaisia värivivahduksia,
kaltevuusvii-voja t. m. s.

Korkeuskulma. Tähtitieteessä sanotaan k:ksi
sitä kulmaa, jonka havaintopaikasta
taivaankappaleeseen vedetty viiva
muodostaa horison-

taalitason
kanssa. K:n
mittana on siis se [-vertikaaliympy-rän-]
{+vertikaaliympy-
rän+} osa, joka on
taivaankappaleen
ja horisontin
välillä. Esittäköön
viereisessä
kuvassa Ä
havaintopaikkaa maan
pinnalla. HKB’

[-horisontaalita-son-]

{+horisontaalita-
son+} leikkausviivaa piirustustason kanssa ja T
taivaankappaletta. Korkeuskulma on TKII’. Jos
havaintopaikka oletetaan olevan pisteessä K’. Iiie-

Kurkcuskultna.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:27:46 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/4/0718.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free