Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kormu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
1375
Koromandel-ranta—Korpimetso
1370
maa, ja logos = oppi), kasvien ja eläinten
leviämistapoja käsittelevä kasvi- tai eläintieteen
haara.
Koromandel-ranta, Etu-Intian itärannikko
10° 30’ ja 16° pohj. lev. välillä; matala,
huono-satamainen. Tärkeä kauppapaikka on kuitenkin
Madras E. E. K.
Korona. 1. Tähtit., ks. Aurinko. — 2.
Itäv.-unk. kruunun (rahayksikön) unk. nimitys.
Koroneia [-rö’-], muinaiskreik. kaupunki Boiotian maakunnassa, lounaaseen päin
Kopais-järvestä. Helikon-vuoriston juurella; sen edustalla
oli Ateena Itonian temppeli, boiotialaisliiton keskuspyhäkkö, jonka ääressä vietettiin liiton
yhteinen juhla Pamboiotia. Lähellä K:aa
taisteltiin kaksi tärkeätä taistelua: 447 e. Kr.,
jolloin boiotialaiset voittivat ateenalaisten joukot,
ja 394 e. Kr., jolloin spartalaiset Agesilaos
päällikkönään voittivat boiotialaiset, ateenalaiset
y. m. O. E. T.
Koronium, hypoteettinen alkuaine (coronium),
hyvin kevyt (luultavasti vetykaasua keveämpi)
kaasu, jonka olemassaolo auringon koronassa on
havaittu spektroskoopin avulla. K. ja
vetykaasu aiheuttavat koronan sisimmän kehän
tasaisen valon, ja k. on etupäässä tavattavissa
sisäkoronan ulkopuolisissa kerroksissa. H. R.
Koronkiskominen. Koronkiskomiseen tekee
itsensä Suomen lain mukaan syypääksi se, joka
sellaisesta velanannosta, josta ei saa ottaa
enempää kuin määrätyn koron, on toimituspalkkioksi
taikka muuten ottanut tahi edustanut itsellensä
korkeamman koron, kuin minkä laki sallii, taikka
muusta velanannosta tahi maksuajan pidennyksen
myöntämisestä on hyväksensä käyttäen toisen
pulaa, ymmärtämättömyyttä tai kevytmielisyyttä,
käyvän koron yli ottanut tahi edustanut itselleen
aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa
siihen, mitä hän on antanut tahi myöntänyt.
Lain sallima korkein korko on säännöksen
mukaan kauppakaaren 9 luvun 6 §:ssä kuusi
sadalta vuodessa: kuitenkaan tämä määräys ei
asetuksen mukaan 6 p:ltä kesäk. 1883 koske
velaksi-antoa, joka tapahtuu määrä-ajaksi, korkeintaan
yhdeksäksi kuukaudeksi. Rangaistus
koronkiskomisesta on sakkoa, korkeintaan 1.000 markkaa,
taikka vankeutta korkeintaan kuusi kuukautta.
Kuitenkin rangaistaan se, joka tekee
koronkiskomisen ammatikseen tahi tavakseen, taikka
harjoittaa sitä laillisen sopimuksen varjolla tahi
vekselillä, korkeintaan 2.000 markan sakolla taikka
vankeudella korkeintaan yhdeksi vuodeksi. Sama
on laki, jos asianhaarat muuten ovat erittäin
raskauttavat. Lisäksi on säädetty rangaistusta
sille, joka hyväksensä käyttää tai luovuttaa
saamisen, jonka hän on itsellensä hankkinut, tietäen
sen koronkiskomisen kautta syntyneeksi, ollen
rangaistus sama kuin koronkiskomisessakin. Mitä
koronkiskomisella on saatu, on annettava
takaisin. A. T.
Koronkorkoa ks. Korkolasku.
Korostus, mus., eli sävelen esittäminen
erityisellä painolla („korolla"), tulee kysymykseen
kahdessa eri tapauksessa: 1. säännöllisten
rytmi-iskujen ilmentämisessä oikeilla kohdillaan ja
oikeassa keskinäisessä suhteessaan, ja 2.
tilapäisessä yksityisten sävelien esille saattamisessa
vastoin säännöllisiä iskusuhteita (epä-iskut).
Jälkimäistä k:n käyttöä on monta eri laatua:
kohotahdillinen, synkooppinen, melodinen,
harmoninen y. m. (vrt. Isku.) I. K.
Korotusmerkki ks. Alennusmerkki.
Korpi, rautatiepysäkki Hyvinkään-Karjan
rataosalla, Röykän aseman ja Selin pysäkin
välillä. L. H-nen.
Korpiainen ks. Seipi.
Korpi-Jaakko ks. Stenius.
Korpilahti (ruots. Korpilaks). 1. Kunta
Hämeeen 1.. Jämsän kihlak.. Korpilahden
nimismiesp.; sijaitsee Pohjois-Päijänteen kummallakin
puolen. Uistin- ja Vanhanselän ympäristöillä,
kirkonkylä Päijänteen länsipuolisella rannalla.
30 km:n päässä Jyväskylän kaupungista.
Pinta-ala 826,9 km2, josta viljeltyä maata 6,302 ha
(1901); maatilojen lukumäärä 282,
manttaalimäärä 40.1105, talonsavuja 286, torpansavuja 401
ja muita savuja 573 (1907). 9,835 as. (1910) ;
2,528 ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoitti 1,811 ja teollisuutta
354 (1901, 1,125 hevosta ja 4,662 nautaa (1909).
Kansakouluja 16 (18 opett.) (1911).
Kunnanlääkäri: pää-apteekki kirkolla ja
haara-apteekki Muuramen kylässä. Säästöpankki.
— Teollisuuslaitoksia: Muuramen tuolitehd as.
Kirkonkylän, Säynätsalon ja Uudenkartanon
höyrysahat, Rutalahden ja Muuramen vesisahat,
Kirkonkylän ja Putkilahden höyrymyllyt,
Muuramen, Rutalahden, Saukkolan ja Saakosken
vesimyllyt. — Luonnonnähtävyyksiä: suurenmoisia
näköalapaikkoja Haukkavuori (4 km kirkolta),
Paljakka (9 km) ja Puolakan mäet (11 km);
luonnonihanat rannikot ja saaristot etenkin
Kärkistensalmen seuduilla. — Vanhoja huomattavia
maatiloja: Kurkela ja Veijo. — Säännöllinen
laivaliike Lahteen ja Jyväskylään. Vilkasliikkeisiä
laivalaitureita: Kirkonkylän, Kärkisten,
Korospohjan, Juokslahden, Muuramen ja Rutalahden
laiturit ynnä joukko pienempiä. — 2.
Seurakunta keisarillinen, Porvoon hiippak.,
Jyväskylän rovastik., alkujaan Jämsän kappeli,
perustettu 1691, erotettiin omaksi kkhrakuunaksi keis.
käskykirj. 1/10 1861 (ensimäinen vakinainen kkhra
v:sta 1872). Kirkko puinen, nykyiseen muotoon
rakennettu 1826. L. H-nen.
Korpimetso (Tetrno urogallus x tetrix) on
metson ja teeren sekasikiö. Useimmiten se lienee
syntynyt koirasteeren
ja koppelon, kuin
koirasmetson ja naarasteeren
sekaantumisesta. K:ja tavataan
varsinkin
Fenno-Skandian pohjoisosissa ja
Pohjois-Venäjällä,
sellaisissa seuduissa,
joissa joko
koirasmetsot tahi koirasteeret
ovat syystä tahi toisesta harvinaisia. Siten on esim.
koppelo ollut pakotettu menemään teeren
soitimelle koirasmetsojen puutteessa. Koiras-k. on
yläpuolelta kiiltomusta tahi on mustalla
pohjalla harmaita täpliä ja hienoja piirtoja,
siivenpäällykset ruskeanmustat. Tasapäinen pyrstö
on musta, harvoin joku valkea viiru kärjessä.
Alapuolen höyhenet mustat, rinnalla, kaulalla ja
päässä sinipunainen purppurahohde. Nokka on
sarvenmusta. kyynärsulissa hieman valkoista.
Naaras muistuttaa useimmiten naarasteertä.
 |
| A koppelon, B naaraskorpimetson. C naarasteeren pyrstö altapäin. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
