Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli / 1383-1384 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Korppiluu ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

13S3

Korrelaatti—Korsholma

1384

mällä, jolloin usein voidaan määrätä k:n
todennäköinen suuruus tuntematta sen alkuperää ja
kokoonpanoa. H. R.

Korrelaatti (lat. correlā’tum, < con = yhteen,
ja relā’tus = kohdistettu). K:eja ovat käsitteet,
jotka toisiinsa ovat vastaavaisuussuhteessa l.
korrelatsionissa, esim. oikea ja vasen.
Kieliopissa k:eja ovat eri lauseisiin kuuluvat
sanat, jotka viittaavat toisiinsa siten yhdistäen ne
lauseet, joihin kuuluvat; huomattavin on
relatiivipronominin k., se hallitsevan lauseen sana,
johon relatiivipronomini viittaa, esim. „missä
tähti, siellä taivas"; painottomana se jää usein
poiskin, esim. „tehköön, ken taitaa" (= tehköön
se, ken taitaa). A. K.

Korrelatsioni. 1. ks. Korrelaatti.
2. Biol., elävissä olennoissa se ilmiö, missä
jonkun elimen kehitys synnyttää vastaavan
kehityksen muissakin elimissä. Jos esim. jonkun
peuralajin sarvet sukukehityksen aikana
suurenevat. täytyy kallonkin suurentua ja lujittua ja
niska- kaula- ja selkälihaksien vahvistua, jotta
eläin voisi suuria sarviaan kantaa ja tehokkaasti
käyttää. P. B.

Korrespondenssi (ransk. correspondance, <
lat. con = kera, ja respondē’re = vastata),
kirjeenvaihto, yhdenmukaisuus, vastaavaisuus. —
Swedenborgin oppia henkimaailman ja luonnon
välisestä täydellisestä vastaavaisuudesta
sanotaan korrespondenssiopiksi.

Korrespondentti (ks. Korrespondenssi),
kirjeenvaihtaja.

Korridori (it. corridō’re oik. = käytävä, jossa
juostaan edestakaisin, < lat. currere = juosta),
kahden huonerivin välinen tai huonerivin sivussa
kulkeva käytävähuone, johon huoneiden ovet
avautuvat.

Korrigeerata (lat. corri’gere), oikaista, tehdä
oikaisuja, parantaa, vrt. Korehtuuri.

Korrigentia (lat.), aineita, joita sekoitetaan
johonkin lääkkeeseen sen hajun tai maun
parantamiseksi ja pahanmakuisten tai
huonohajuisten ainesten korjaamiseksi ja peittämiseksi.

Korroboratsioni (lat. corrōborā’re = vahvistaa),
vahvistaminen; korroboratiiviset
aineet, vahvistavat aineet; rauta, kiina y. m.

Korrodeerata (lat. corrō’dere = jyrsiä rikki),
aikaansaada korrosioni, syövyttää ja siten
hävittää kudosta (niinkuin esim. sublimaatti ynnä
erikoiset taudin synnyttämät eritteet, märkä,
avonaisesta ruumiinkoista heruva neste, y. m. s.).

Korrosioni (lat. corrō’dere = jyrsiä rikki),
geol., ks. Syöpyminen.

Korrumpeerata (lat. corru’mpere), turmella;
vietellä pahaan. — Korruptsioni,
turmelus, tapainturmelus; lahjomisjärjestelmä.

Korsabad, kylä Mesopotamiassa Mosulista
koilliseen. Kuuluisa Sargonin linnan Dur Sarrukinin raunioista, joissa on tehty tärkeitä
muinaistieteellisiä kaivaustöitä. E. T.

Korsakki

Korsakkikettu
(Canis corsac) on
Kaakkois-Venäjän aroilta
ja Kaspian-meren
rannoilta Mongoliaan
saakka levinnyt
kettulaji. Se on
meikäläistä kettua
pienempi, häntä lyhempi
ja silmäterät pyöreämmät. Ruumiin pituus 50-60
cm, hännän n. 25 cm. Kesällä sen tuuhea turkki
on punertava, alta kellertävä, talvella vaaleampi.
K. ei koskaan elä metsässä vaan aina aroilla
ja erämaissa asustaen aromurmelin maakoloissa
ja käyttäen ravinnokseen jyrsijöitä, lintuja,
sisiliskoja ja suurempia hyönteisiä. Erittäinkin se
seuraa heinäsirkkaparvia. — K:ua pyydystetään
paljon sen kauniin ja tiheän talviturkin takia,
jota varsinkin kiinalaiset käyttävät turkiksina. P. B.

Korsakov [-sā’-], Aleksandr
Ivanovitš Rimskij (1753-1840), ven. kenraali,
kunnostautui Turkin sodassa 1788 ja 1789 sekä
Kustaa III:n aikaisessa Suomen sodassa, oli mukana
Persiata vastaan tehdyllä sotaretkellä 1796.
Keisari Paavali lähetti 1799 hänet 40,000-miehisen
armeian ylipäällikkönä karkoittamaan
ranskalaisia Sveitsistä; mutta Massena voitti hänet
Zürichin luona; tappionsa jälkeen K. peräytyi
Rein-virralle liittyen Suvorovin armeiaan, jonka
mukana hänen joukkonsa jäännökset palasivat
Venäjälle. K. oli sitten 1805-30 Liettuan
kenraalikuvernöörinä. K. O. L.

Korsatunturi sijaitsee Kittilän pitäjän
pohjoisimmassa kolkassa; vuorilaji on nuorta
(post-kalevalaista) graniittia ja korkeus yL. merenp.
lienee hiukan yli 600 m. K. on hyvänä tienviittana
Ounasjoen-Ivalojoen reittiä kulkeville
matkustajille, sillä sen eteläpuolella on lakeata maata. K.
on Maanselän vedenjakajalla, ja sen
pohjois-juurella on syvä ja kapea Korsajärvi, jonka
rannalla on autiotupa. Ennen kuljettiin paljon
Peltojokea ylös, vedettiin veneet teloja myöten
Korsajärveen ja siitä Ivaloon. J. E. R.

Korsetti (ransk. corset, vähennysmuoto
muin.-ransk. cors, < lat. corpus = ruumis), kureliivi.

Korsholma. 1. Linna Pohjanmaalla, Vaasan
vanhan kaupungin luona, mainitaan ensimäisen
kerran nimellä „Krytseborg” Bo Joninpojan
testamentissa 10 p:ltä huhtik. 1384 ja oli ehkä
rakennettu jonkun aikaa sitä ennen. Se sijaitsi
pienellä melkein neliskulmaisella, ainakin osaksi
maasta ja kivistä ihmiskäsin tehdyllä saarella
ja muodosti luultavasti rakennuksineen vahvasti
varustetun hovin, jolle etupäässä sen jyrkät
vallit ja ympäröitsevä vesihauta tuottivat linnan
nimen ja merkityksen. K. oli kuulunut Bo
Joninpojan lukuisien läänitysten joukkoon, mutta
joutui kymmenkunta vuotta hänen kuolemansa
jälkeen kuuluisien merisissien, n. s. vitaaliveljesten
valtaan, 1396. Parin vuoden ajan nämä
hallitsivat täältä Pohjanlahden molempia rantoja,
kunnes kuningatar Margareeta vihdoin sai heidät
taivutetuksi sovintoon, jonka johdosta K. 20 p.
huhtik. 1399 heitettiin hänen haltuunsa.
1430-luvulla K. oli läänitetty valtaneuvos Niilo
Kustaanpojalle, jonka poika Eerik Puke isänsä
nimessä johti sen hallitusta. K. oli sittemmin
keskiajan loppupuolella, usein muiden Suomen
linnojen ohessa, läänitettynä muutamille Ruotsin
valtakunnan johtomiehille, niinkuin
valtakunnan-drotsille Kristen Niilonpojalle (1441-42), Kaarlo
Knuutinpojalle (1465-67), Sten Sture
vanhemmalle (1497-99). Mutta nämä läänitysherrat
eivät itse siellä asuneet, vaan jättivät linnan
voutiensa hoidettavaksi. Ison venäläissodan aikana,
v:n 1490 paikoilla, K:n vouti Hannu Reen
tarmokkaasti johti maakunnan puolustusta vihollisia

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>