Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kottarainen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
1447
Koukistusjänteen tulehdus—Koulukeittoyhdistys
1448
ten osanottoa Seitsenvuotiseen sotaan.
Kartonkikuvina hän on esittänyt Suvurovin sotaretkiä,
Suomen sotaa 1808-09 sekä Barclay de Tolly’n ja
Kutuzovin johtamia taisteluja Napoleonia vastaan
1812 ja 1813. E. R-r.
Koukistusjänteen tulehdus ks. Jänteen
t u l e h t u m i n e n.
Koukkari l. p i r t a k o u k k u. koukku, jolla
loimilangat vedetään niisien ja pirran läpi. Myös
koukku, jota käytetään virkkauksessa tai
paksumpien silmukudosten valmistuksessa.
E. J. S.
Koukku ks. Kalastus ja M e t säs t y s.
Koukku (viljelysmaan mitta. veroluku).
Useissa maissa nimitettiin keskiaikana
määrättyä viljelysmaan alaa viljelysaseen l. auran
mukaan. Senaikaisissa lat. asiakirjoissa tavataan
tässä merkityksessä sana aratrum. Joskus
tavataan myöskin eri maitten omankieliset
nimitykset tälle käsitteelle niinkuin Englannissa
ploulandd ja Saksassa Pflug. Viimeksimainitussa
maassa muutamat tutkijat ovat väittäneet Hufe
sanan alkuaan tarkoittaneen auranalaa. mutta
toiset ovat sen ehdottomasti kieltäneet.
Itämeren-maakunnissa on saksalaisten keskuudessa ollut
vanhastaan valloilla nimitys Hakenland, joka
tarkoittaa auranalaa. Venäjällä on käytetty
tässä merkityksessä sanaa sohá, joka oikeastaan
tarkoittaa auraa. Auraa merkitsee myöskin ruots.
sana krok (suomeksi „koukku”), nimittäin aivan
alkuperäistä yksinkertaista kyntöasetta.
Ruotsissa tavataan tämä maanalan nimitys
historiallisella ajalla vain Helsinglandissa, jossa siitä
käytetään lat. nimeä aratrum. Suomessa taas k.
oli keskiaikana yleinen maamme koko
länsiosassa. nimittäin Ahvenanmaalla,
Yarsinais-Suomessa, Uudellamaalla. Hämeessä ja Satakunnassa,
niinkuin huomaa eräästä kuningas Maunu
Eerikinpojan kirjeestä v:lta 1334. Vielä uudella
ajalla koukku oli Hämeessä ja Yli-Satakunnassa
veroyksikkönä. Jo keskiajalla näkyy sitä
ruvetun käyttämään veroyksikkönä l. verolukuna.
Uuden ajan alussa kannettiin Hämeessä
koukku-luvun mukaan useita veroja, Yli-Satakunnassa
taas n. s. vuotuinen vero. Satakunnassa
mainitaan 1600-luvulla toisinaan auranala (plogland)
pinta-alan mittana. Kuu Käkisalmen lääni joutui
Ruotsin vallan alaisuuteen, käytettiin sen
eteläosassa eli n. s. eteläisessä läänissä aatraa (auraa)
verolukuna, jonka mukaan vuotuinen vero
suoritettiin. K. R. M.
Koukkuaminen, naisten käsityö, jota tehdään
koukkupäisellä puu- tai tavallisemmin
luuvartaalla. Koukulla muodostetaan yhdestä
langasta silmuja, jotka liittyen toisiinsa saavat
aikaan trikoota muistuttavan sidoksen.
Noudattamalla erityistä järjestelmää silmukankaan
sidoksessa! voidaan muodostaa kauniita
pitsimäisiä sidoskuvioita. Koukkuamistyössä käytetään
mieluummin paksua lankaa, usein villalankaa.
E. J. S.
Koukkulohi on yleinen nimitys koiraslohelle
kutuaikana, jolloin sen alaleuka on tavallista
enemmän koukistunut. P. B.
Koukkuluku ks. Koukku.
Kouko, suom. myt., merkitsee suomalaisissa
kansanmuistoissa ja runoudessa „kuolemaa,
aavetta, petoa, karhua” (tavataan myös
henkilön- ja paikannimissä, niink. Kouvo, Kouvola, Koukola) ; vastaava vir. sana köu, köuk j. n. e.
merkitsee osaksi „vanhaa miestä”, mutta
tavallisimmin ja vielä nykykielessäkin „ukkosta”. Sana
näkyy olevan sangen vanhaa alkuperää ja alkuaan
merkinneen „kuolleen henkeä”; se on
todennäköisesti indoeurooppalaista alkuperää (vrt. liett.
kaukas = „maanalainen kääpiö”, jonka aikaisempi
indo-euroopp. muoto on kouko-). [E. N. Setälä.
„Finnisch-ugr. Forschungen” XII.] E. N. S.
Koulu ks. Alkeiskoulu. Kansakoulu,
Kauppaoppilaitokset. Luki o. K ork e a m m a t oppilaitokset. Koululaitos.
Kouluhygienia. hygienia l. terveysoppi
sovellettuna kouluoloihin. K., joka jakaantuu
yleiseen ja yksilökohtaiseen hygieniaan, pyrkii
edistämään versovan sukupolven ruumiillista ja
henkistä terveyttä ja valvomaan sen tervepohjaista
kehitystä. Yleisen k:n tulee pitää huolta siitä,
että koulutalo asemaansa ja lähimpään
ympäristöönsä nähden vastaa terveyden vaatimuksia,
sekä on niin sijoitettu ja rakennettu, että
luokkahuoneet saavat riittävästi valoa ja tulevat
auringon terveyttä edistävästä vaikutuksesta
osallisiksi: lisäksi niiden tulee olla tarpeeksi
tilavia ja ilmavia (vähintään 1,4 m-
lattia-pinta-alaa ja 5 m3 huoneen tilavuutta oppilasta kohti).
Tuuletuslaitos olkoon mieluimmin sellainen, että
se takaa oppilasta kohti n. 15-20 m3 raitista
ilmaa tunnissa, mikä vain
keskustuuletuslaitoksella on saavutettavissa. Missä tuuletus on
järjestettävä ikkunatuuletuksen pohjalle, olkoon
avattavat ikkuuaosat niin korkeat kuin
suinkin mahdollista niin. että huoneen ilma voidaan
välitunneilla nopeasti saada kokonaan
uudistetuksi, minkä lisäksi joka luokkahuoneessa tulisi
olla ainakin kaksi n. s. terveysikkunaa (ks. t.),
joita suotuisalla säällä voisi pitää auki
tunneillakin. Lämmitvslaitoksen tulee taata tasaista ja
helposti sovitettavissa olevaa lämpöä. K:n
yleiseen puoleen kuuluu myöskin huolenpito siitä,
että käytettävät pulpetit ovat sopivia sekä
hyvää ja virheetöntä istuma-asentoa edistäviä, ynnä
siitä, että opetusvälineet kirjan painosta alkaen
aina suuren taulun tekotapaan ja
kunnollisuuteen saakka vastaavat silmän terveydenhoidon
vaatimuksia. Lukuaikojen määrääminen,
rangaistustapojen valitseminen ja salliminen y. m.
koululaisten ruumiillista terveyttä koskevat
seikat kuuluvat niinikään k:n alaan. Mitä k:n
yksilökohtaiseen puoleen tulee, edellyttää se
oppilasten säännöllistä tarkastamista toiselta puolen
sairaiksi huomattujen toimittamiseksi
asianomaiseen hoitoon, toiselta puolen tarttumavaaraa
tarjoavien oppilasten pidättämiseksi
koulunkäynnistä, kunnes tämä vaara on mennyt ohi. Ne
taudit, mitkä jälkimäisessä suhteessa vetävät
eniten mielenkiintoa puoleensa, ovat tuberkuloosi ja
trakomi. vrt. Koululääkäri ja
Kouluparantola. M. O-B.
Koulukeittoyhdistys, kansalaisten v. 1905
perustama yhdistys, jonka tarkoituksena on saada
aikaan parannusta koululasten ravitsemisessa
antamalla neuvoja ja tarpeen tullen raha-avustusta.
Tarvittavat varat yhdistys hankkii
jäsenmaksujen, arpajaisten ja vapaan keräyksen kautta.
Näistä varoista yhdistys jakaa avustusta
kansakouluille ympäri maan paikallisasiamiestensä
välityksellä, kumminkin vain sellaisilla paikkakun-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
