Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kræpelin ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Id 65
Kræpelin—Krafft-Ebing
H66
Oli Upsalan lännin maaherrana 1830-82 osoittaen
tässä virassa suurta toimeliaisuutta: vesi- ja
maanteitä parannettiin, höyrylaivaliikennettä
edistettiin, useat järvet laskettiin. Ultunan
maanviljelysopisto perustettiin 1848 y. m. K:n
aloitteesta ruvettiin pitämään yleisiä
maanviljelyskokouksia ja ryhdyttiin Ruotsin geologiseen
tutkimiseen. Otti osaa useihin valtiopäiviin. Tuli
vapaaherraksi 1837. G. R.
2. Anders Robert v. K. (1825-1903),
vapaaherra, ruots. valtiopäivämies, kirjailija.
V:sta 1850 kuolemaansa saakka, lyhyitä
väliaikoja lukuunottamatta, K. on harvinaisen
etevällä tavalla ja yleistä luottamusta nauttien ottanut osaa Ruotsin valtiopäivien töihin, m. m.
harrastaen vapaakauppaa, Kunnallisen ja
valtiollisen äänioikeuaen laajentamista sekä henkisen
viljelyksen edistämistä. Saavutettuaan
tunnustusta jo runoillaan „Nordens natur” ja
„Sydfrukter” hän herätti suurempaa huomiota
matkamuistelmillaan „Diamanter i stenkol” (1857),
jossa hän m. m. hyökkää silloin yleisesti
hyväksyttyjen esteettisten katsantotapojen kimppuun
ja esiintyy elävän puhekielen lämpimänä
puolustajana, vaatien sille sijaa kirjallisuudessakin.
Mielipiteensä kielikysymyksessä hän sitten
laajemmin esitti mieltäkiinnittävässä kirjasessaan
„Om språkfrågan” (1858), jossa ensi kertaa
terävällä tavalla tehdään selkoa ruotsin puhe- ja
kirjakielen eroavaisuuksista. Tutkimuksiaan K.
sitten jatkoi ulottaen ne metriikan alalle.
Tärkeimmät tulokset näistä tutkimuksista ovat
tutkielmat „Om enstafviga ords rytmiska värde
i svenskan” ja „Om trestafviga ords användning
i vers”, kumpikin oikeastaan vain osia
suuresti suunnitellusta teoksesta „Svensk metrik”,
josta kuitenkin vain kaksi vihkoa on
ilmestynyt (1874 ja 1893). K:n muista
kaunokirjallisista teoksista mainittakoon „Två resor i
Spanien”. „En vinter i orienten” sekä runokokoelma
„Dikter”. R. S.
3. Charlotta (Lotten) Lovisa v. K.
(s. 1828), edellisen sisar, kirjailija, julkaissut:
„Dikter. Ackorder”, „Nya dikter”, „Tankar i
religiösa ämnen”, „Fantasiklängväxter kring
verklighetens stam”. matkakertomuksia, näytelmiä.
4.Johan Fredrik Oskar v. K.
(1829-1904). amiraali, otti osaa Sevastopolin
puolustukseen Krimin sodassa 1854-55. jolloin hän
haavoittui. Palveli sodan jälkeen edelleen laivastossa,
kohoten vara-amiraaliksi 1886. Vv. 1878-82
venäl. laivaston päällikkönä Kreikan vesillä: 1886
keisarin kenraaliajutantti: 1888-96 laivaston
pääesikunnan päällikkönä toimittaen sillä ajalla
yksitoista eri kertaa meriministerin virkaa.
Valtakunnanneuvoston jäsen 1896. ven. punaisen
ristin johtokunnan puheenjohtaja 1898. G. R.
Kræpelin, Emil (s. 1856). saks. psykiaatteri.
professorina v:sta 1896 Tartossa, 1890
Heidelbergissa ja 1903 Münchenissä, on uuden suunnan
perustajana nykyajan tunnetuimpia tutkijoita
mielisairauksien alalla. Oppikirjansa
(„Psychiatrie”. 8:s pain. 1909) ja muitten julkaisujensa
„Einführung in die psychiatrische Klinik” ja
„Psychologische Arbeiten”. v:n 1895 jälkeen
julkaistuja tutkimuksia hänen klinikaltaan) sekä
laajan opettajatoimensa kautta hän on suuresti
vaikuttanut psykiatrian nykyiseen nopeaan
kehitykseen. E. Th-n.
Krafft (Kraft), Adam (n. 1450-1509), saks.
kuvanveistäjä: työskenteli Nürnbergissä, jonka
koulukunnassa hän kuuluu Saksan taiteen
korkeimman kukoistuksen edustajiin.
Käsityöläisperheestä syntyisin K. lienee alkuaan ollut
kivenhakkaaja, jota hänen harvinainen teknillinen
taitavuutensa ja hänen taiteensa hiukan
vanhanaikainen sääntöperäisyys muistuttavat. K:n lahjakkaisuus taiteilijana ilmenee hänen
sommittelutaidossaan, etenkin voimakkaiden draamallisten
kohtauksien kuvauksissa, sekä hänen käsityksensä
syvyydessä, jossa suhteessa samoinkuin myös
esityksensä vilpittömyydessä ja hartaassa luonnon
seuraamisessa hän on Dürerin välitön edeltäjä.
Renesanssivaikutteiden ulkopuolella oleva
nürnbergiläinen naturalismi saavuttaa hänessä
huippunsa. K:n aikaisimpia ja parhaimpia töitä n.
v:lta 1490 ovat hänen hiekkakiviset korkokuvansa
„seitsemän vaihetta” (7 Stationen) Kristuksen
vaelluksesta Golgatalle (alkup. teokset nyk.
Nürnbergin Germanisches Museumissa). K:n
pääteos on kivestä myöhäisgoottilaiseen tyyliin ylen
hienosti ja kuvarikkaasti veistetty, kapean
tornipyramiidin muotoinen ja 19 m:n korkuinen
sakramenttisäiliö Nürnbergin St. Lorenz-kirkossa
(l493-1500). Hänen muista Nürnbergissä olevista
veistoksistaan mainittakoon hautamerkit
Sebaldus-, Frauen- ja Aegiedien-kirkoissa, pienet
madonnaesitykset yksityisrakennuksissa sekä isot
korkokuvat „Ristiinnaulitseminen” ja
„Kristuksen hautaaminen” Johanneksen kirkkomaalla.
[Dalin. „Peter Vischer und Adam K.” (1905).]
E. R-r.
Krafft, David von (1655-1724). saks.-ruots.
taidemaalari, kotoisin Hampurista; sai
taidekasvatuksensa äidinisänsä Ehrenstrahlin (ks. t.)
johdolla, jonka seuraajana hänestä tuli
hovimaalari, nimitettiin hovi-intendentiksi ja aateloitiin.
Tunnettu etupäässä Kaarle XII:ta ja tämän
sotilaista maalaamistaan tumraasävyisistä
muotokuvista. [A. Hahr, „David von K.” (1900).]
E. R-r.
Krafft, Johann Peter (1780-1856), itäv.
taidemaalari. Wienin keis. taidegallerian johtaja.
Maalasi aluksi akateemis-klassillisia kuvia
samaan tyyliin, joskin värikkäämmin kuin
opettajansa L. David. Myöhemmin K. saavutti
maineensa kansanomaisilla ja omaa aikaansa
käsittelevillä sotilas- ja historiakuvilla. E. R-r.
Krafft. 1. Per K. vanh. (1724-93), ruots.
taidemaalari, saanut varsinaisen taideopetuksensa
Roslin’ilta Pariisissa. Pitkän ulkomailla-olon jälkeen
(m. m. Puolan kuninkaan Stanislaus II:n
hovimaalarina) K. palasi 1768 Ruotsiin ja
työskenteli Tukholmassa paljon käytettynä
muotokuvaajana. [A. Hahr. „En gustaviansk målare. P. Krafft
d. ä.” (1898).] — 2. Per K. nuor. (1777-1863),
edellisen poika ja maalaustaiteessa hänen
oppilaansa; jatkoi taideopintojaan Pariisissa L.
Davidin johdolla, jonka suuntaa hän kaavamaisesti
seurasi äärettömän lukuisissa muoto- ja
historiakuvissaan. E. R-r.
Krafft-Ebing, Richard von (s. 1849), itäv.
lääkäri, v:sta 1886 psykiatrian ja hermotautien
professorina Grazissa, v:sta 1889 Wienissä:
tunnettu ansiokkaasta opettajatoimestaan sekä
monista laajalle levinneistä tieteellisistä
tutkimuksistaan ja oppikirjoistaan. Näistä mainittakoon:
„Lehrbuch der gerichtlichen Psychopathologie”
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
