Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kraniologia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
1473
Kraniologia—Krapu
1174
ammuttiin järeitä laukauksia. Nykyään ei enää
rakenneta eri tykkejä erilaisia
heittokappalelajeja varten.
Kraniologia (kreik. kräni’on = pääkallo, ja
Zogos = oppi), pääkallotiede, ks. Pääkallo.
Kraniometri (kreik. kräni’on = pääkallo, ja
metron = mitta), koje, jolla mitataan pääkalloa
tai sen osia; pääkallon ympärys mitataan
tavallisella nauhamitalla, kahden pisteen
suoraviivainen välimatka harppilaitteella.
Kraniotomia (kreik. kräni’on = pääkallo, ja
temnein = leikata), sikiön pääkallon
paloitteleminen vaikeissa synnytyksissä.
Kraniumi ks. K r a a n i u m i.
Kranjcevic [-vitš], Silvije Strahimir
(1865-1908), kroats. runoilija, syntyi ja vaikutti
Bosniassa. Hänen syvämietteiset runonsa
kuvastavat surumielisyyttä ja synkkää
maailmankatsomusta. J. J. M.
Krankka, Eerik ja Hannu, isä ja poika,
kotoisin Limingalta, esiintyvät Juhana III:n
venäläissödajd sekä Nuijasodan aikoina Pohjanmaan
talonpoikien päällikköinä ja johtomiehinä.
Edellinen on m. m. tunnettu siitä, että hän ilman
kuninkaan lupaa 1577 maakuntansa puolesta solmi
rajarauhan venäläisten kanssa, mutta luinen
sanotaan pari vuotta myöhemmin kaatuneen sodassa.
Hänen poikansa, Hannu, tuli kuuluisaksi
„nuijapäälliköksi” pohjalaisten noustessa taisteluun
Klaus Flemingin ja Sigismund kuninkaan puoluetta
vastaan. Hänen onnistui tammikuun lopulla 1597
Tarharannau kahakassa lähellä Kokkolaa ottaa
vangiksi kuninkaan Pohjanmaalle lähettämä uusi
vouti, Abraham Melkiorinpoika, mutta tuskin
kuukautta sen jälkeen hän itse Santavuoren
onnettomassa tappelussa, jossa johti Limingan, Iin
ja Kemin talonpoikaisjoukkoja, joutui Klaus
Flemingin käsiin ja suljettiin Turun linnaan.
Kun Kaarle herttua seur. syksynä oli
valloittanut tämän linnan, pääsi K. jälleen vapaaksi, tuli
1600 kruunun lohivoudiksi Peräpohjaan ja otti
vielä 1611 pohjalaisten suksimiesten päällikkönä
osaa sotaretkeen Vienan tienoille. Hän näkyy
kuolleen v:n 1630 paikoilla.
J. W. R.
Krantz [-ts] (C r a n t z i u s), Albert
ik. 1517), saks. historioitsija, oli professorina
Rostockin yliopistossa, sittemmin Hampurin
tuomiokapitulin kaniikkina ja dekaanina, v:sta
1500 Hampurin syndikuksena (pormestarina),
jona m. m. hansa-liiton asioissa kävi
lähettiläänä Ranskassa y. m. Tunnetuksi K. on tullut
varsinkin historiallisista teoksistaan:
„Vandalia” (1518), vendien historia, „Saxonia” (1520),
saksilaisten historia, ja „Chronica regnorum
aquilonarium” (pain. 1546), Tanskan, Ruotsin ja
Norjan historian esitys. Joskohta ne, mitä
vanhempiin aikoihin tulee, ovatkin vain vanhempain
kirjoittajain kompilatsionia, on K:n teoksilla
myöhempiin aikoihin nähden itsenäisen lähteen
arvo. K. G.
Krapf, Johan Ludwig (1810-81), saks.
lähetyssaarnaaja ja tutkimusmatkailija. Oleskeli
v:sta 1837 Itä-Afrikassa, löysi Kilima-Ndžaron
(1848), kuuli ensimäisenä puhuttavan suuresta
järvestä (Victoria Njansa). Kieli- y. m.
tutkimuksensa hän julkaisi useina teoksina;
mainittakoon „Vocabulary of six East African languages”,
„Elements of the Kisuáheli language”, „Reisen in Ostafrika in den Jahren 1837 bis 1855”,
„Dictionary of the Suahili language”. (E. E. K.)
Krapotkin [-o’-], (Kropotkin) Petr
Aleksejevitš (s. 1842), ruhtinas, ven. oppinut ja anarkisti; palveli kasakkaupseerina
Amurinmaassa 1862-67 ja kokoili laajoilla
matkoillaan aineksia Siperian ja Mantsurian
maantieteellistä tutkimusta varten; tutki 1871 Suomen
ja Ruotsin jääkauden kerrostumia ja toimitti
Venäjää koskevan osaston E. Reclus’n teokseen
„Géographie universelle”. 1870-luvulla K. liittyi
sosiaalivallankumoukselliseen liikkeeseen Borodinin nimellä; vangittiin 1874, mutta pääsi
1876 pakenemaan Englantiin. V. 1877 hän
asettui Genèveen, missä julkaisi anarkistista lehteä
„La révolte”; karkoitettiin Sveitsistä 1881,
tuomittiin 1883 Lyon’issa viideksi vuodeksi
vankeuteen, mutta sai armahduksen 1886; on sittemmin
asunut Lontoossa. — K. on tuottelias ja
monipuolinen kirjailija ja n. s. kommunistisen
anarkismin huomattavin teoreetikko. Teoksia:
„Paroles d’un révolté” (1885), „In russian and french
prisons” (1887), „La conquète du pain” (1892),
„L’anarchie, sa philosophie — son idéal” (1896),
„Fields, factories and workshops” (1899),
„Memoirs of a revolutionist” (1900, suom.
„Vallankumousmiehen muistelmia”), „Mutual aid,
a factor of evolution” (1902), „Moderu science
and anarchism” (1903), „The desiccation of Asia”
(1904), „The orography of Asia” (1904),
„Russian litterature” (1905). J. F.
Krappi ks. Värimatara.
Krappilakka, luonnosta saatavan
krappipunavärin tai tätä jäljittelevien alitsariinivärien
aluminiumiyhdistys, joka on kaunis
ruusunpunainen väri. Krappilakkaa käytetään paljon
vesi- ja öljymaalina. Se kestää valoa
erinomaisesti. Usein sitä sävytetään muilla väriaineilla
kuten esim. kokenillilla y. m. Eräs täten
valmistettu maaliväriaine käy kaupassa nimellä
karmiini. V. V.
Krappipuna, värimataran (Rubia tinctorumj
juuresta saatavalla krappiväriaineella peitatuille
kasvi- tai eläinkuituaineille värjätty punainen
väri. Tunnetaan yleisemmin „turkinpunaisen”
nimellä. Kestää valoa ja pesua erittäin hyvin.
Miltei kokonaan syrjäytynyt alitsariinin (ks. t.)
tieltä. V. V.
Krapu. 1. ks. J o k i ä y r i ä i n e n. — 2. Tähtit.
(Cancer). Eläinradan 4:S merkki Gp. — 3.
Tähtikuvio pohjoisella taivaanpallopuoliskolla
Kaksoisten ja Leijonan välillä, ei sisällä 4:ttä suu-
 |
| Krapukoristeita. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
