Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kreikka
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
ir.i7
Kreikka
ir>i8
kapinan, joka levisi kautta Vähän-Aasian
länsirannikon ja saariston. Mutta emämaasta anottua
apua antoivat vain Ateena ja Eretria, eikä
Aris-tagoraasta ollut liikkeen johtajaksi.
Kreikkalaiset tunkeutuivat tosin sisämaahan, missä m. m.
Sardes poltettiin (n. 409 e. Kr.), mutta 494 e. Kr.
Dareios täydellisesti voitti kapinalliset Laden
meritaistelussa ja saattoi koko Vähän-Aasian
jälleen valtaansa. Ja koska hän halusi kostaa
myös kapinaa avustaneille ateenalaisille, lähetti
hän (492 e. Kr.) Mardouioksen Eurooppaan, missä
tämä vahvisti Persian valtaa Traakiassa sekä
kukisti Makedonian. Tosin persialainen laivasto tu
houtui Athos-niemen ääressä, mutta useat
Kreikan valtiot antoivat alamaisuutensa osoitteeksi
suurkuninkaalle „maata ja vettä"; vain Sparta ja
Ateena kieltäytyivät alistumasta. V. 490 e. Kr.
saapui persialainen laivasto, johtajinaan Datis
ja Artaphrenes. Kreikan vesille ja laski,
vallattuaan Naksoksen ja Eretrian, Attikan
itärantaan. Vaikka ateenalaisille tuli avuksi ainoastaan
1,000 plataialaista. saavuttivat he kuitenkin
Mil-tiadeen johdolla Marathonin kentällä
persialaisista täydellisen voiton (490 e. Kr.). Voidakseen
torjua Persian vastaiset hyökkäykset
ateenalaiset Themistokleen aloitteesta ryhtyivät lujan
laivaston rakentamiseen, joten Ateena ennen
pitkää kehittyi Kreikan mahtavimmaksi
merivallaksi. Keväällä 480 e. Kr. Kserkses aloitti sodan
Kreikkaa vastaan ja kuljetutti laivasiltoja
myöten Hellespontoksen poikki maasotajoukkonsa,
joka sitten marssi Traakian ja Makedonian kautta
Thessaliaa kohti. Monet Kreikan valtioista (Argos,
Thebai, Syrakusa y. m.) pysyivät syrjässä
sodasta. Ke kreikkalaiset sitävastoin, jotka
päättivät puolustautua, uskoivat ylijohdon Spartalle.
Koska Tempe-laaksoon lähetetty
10,000-miehi-nen sotajoukko ei riittänyt puolustamaan
Thes-saliaan johtavia solia ja jätti taistelutta
asemansa, marssi Leonidas, mukanaan 4.000
pelo-ponnesolaista y. m. Thermopylaihin ja miehitti
sen. Mutta vihollisten kiertäminä kuningas ynnä
hänen 300 spartalaistaan kuoli sankarikuoleman
(elok. 480 e. Kr.). Ja vaikka Eurybiadeen
johtama kreikkalainen laivasto Artemisionin
kohdalla oli pitänyt puoliaan vihollisia vastaan, oli
sen niin muodoin pakko vetäytyä Salamiin
ääreen. Mutta siellä sai Themistokles aikaan
meritaistelun, joka muodostui ratkaisevaksi voitoksi
(syysk. 480 e. Kr.). Persialaislaivasto vetäytyi
1 lellespontokseen, ja Kserkses itse läksi
maa-ar-meian mukana Euroopasta, jätettyään Kreikkaan
Mardonioksen 300,000 miehen kera. Mutta
Pau-saniaan johtama liittolaissotajoukko voitti
tämän Plataiain läheisyydessä (479 e. Kr.) ;
Mardonios itse sai surmansa, ja persialaiset
poistuivat Kreikasta. Samaan aikaan kreikkalaisten
yhdistetyt merijoukot (Leotykhides ja
Ksantip-pos) täydellisesti voittivat persialaiset Mykalen
meritaistelussa, jonka jälkeen ateenalaiset ja
joonialaiset miehittivät Sestoksen (478 e. Kr.) y. m.,
kun taas Pausanias valloitti suuren osan
Kyprosta sekä Bysantionin (478-77 e. Kr.). Mutta
hänen kopeutensa ja omavaltaisuutensa
vieroittivat joonialaiset Spartasta, ja he luovuttivat
sodan ylijohdon ateenalaisille. Näin syntynyt
„at-tikalainen meriliitto" (478-77 e. Kr.) käsitti
ennen pitkää n. 200 kaupunkia Aigeian-meren
saarilla. Vähän-Aasian länsirannikolla. Traakiassa
y. m. Liiton asioita hoitamaan asetettiin
Delok-seen kokoontuva neuvosto, ja sen jäsenet
suorittivat Aristeideen laatiman maksujärjestelmän
mukaisesti osuutensa yhteiseen rahastoon, joka aluksi
sijaittuaan Deloksessa myöhemmin (454 e. Kr.)
siirrettiin Ateenaan. Rahaston hoito sekä ylin
sodan johto joutui alunpitäen Ateenalle, joka
vähitellen pääsi yksinmäärääväksi; liittolaiset
joutuivat täydellisiksi alamaisiksi, ja heidän
täytyi m. m. erinäisissä tapauksissa saapua
Ateenaan tuomittaviksi. Sillävälin ateenalaiset ynnä
heidän liittolaisensa menestyksellä olivat
jatkaneet sotaa persialaisia vastaan; viimemainitut
karkoitettiin melkein koko Euroopasta ja
Vähän-Aasian länsirannikolta, ja Kimon saavutti
loistavan kaksoisvoiton Eurymedon-joen suulla (407
tai 40G e. Kr.). Myöhemmin tosin Ateenan
yritys saada jalansijaa Kyproksessa ja Egyptissä jäi
onnistumatta, ja Kyproksen Salamiin luona
saamastaan voitosta (449 e. Kr.) huolimatta sen
täytyi luopua hyökkäyssodastaan. Senjälkeen
kum-mankinpuoliset vihollisuudet lakkasivat;
mahdollisesti tehtiin Persian kanssa nimenomainen
rauha. — Sparta oli turhaan koettanut estää
ateenalaisia varustamasta kaupunkiaan ja
uudesta rakentamasta muurejaan. Ja sillä aikaa
kuin Ateena meriliittonsa nojassa paisui
Kreikan voimakkaimmaksi valtioksi, järkyttelivät
Spartaa Pausaniaan vehkeet sekä vaaralliset
heloottien ja messenialaisten 404 e. Kr. nostamat
kapinat. Ateenassa oli tosin jonkun aikaa
van-hoillispuolueen johtaja Kimon ajanut
spartalais-ystävällistä politiikkaa, mutta hänen tultuaan
maanpakoon ajetuksi (461 e. Kr.) ja
kansanvaltaisten ainesten päästyä valtaan huononivat
välit Spartan kanssa, jotavastoin ateenalaiset
tekivät liiton Argoksen, Thessalian ja Megaran
kanssa. Kun Sparta asevoimin koetti auttaa
The-baa saamaan takaisin 479 e. Kr. menettämänsä
ylivallan Boiotiassa, syttyi sota, jossa
thebalais-peloponnesolainen sotajoukko tosin voitti
ateenalaiset Tanagran luona (457 e. Kr.), mutta kärsi
tappion Oinophytan luona (s. v.), jonka jälkeen
Boiotian kaupungit jälleen vapautuivat Tlieban
vallanalaisuudesta. Ja kun ateenalaiset vielä
olivat saattaneet Aiginan veronalaiseksi (n. 457
e. Kr.) sekä vallanneet Troizenin ja polttaneet
Spartan Gytheionissa olevan asevaraston ja
laiva-veistämön. oli Ateena mahtavuutensa kukkuloilla.
Mutta pian senjälkeen ateenalaisilla oli
vastoinkäymisiä Egyptissä. Kreikassa syntyi yleinen
uupumus, ja Kimonin välityksellä aikaansaatiin
vihdoin Ateenan ja Spartan kesken aselepo (450
e. Kr.). Tästä puolen alkoi Ateenan valtiollinen
mahtavuus jonkun verran aleta; Argos luopui siitä
ja teki Spartan kanssa rauhan 30 vuodeksi (450
e. Kr.), jonka lisäksi sen liitosta erosivat
boiotia-laiset, tuotettuaan Ateenalle tuntuvan tappion
Koroueian luona (447 e. Kr.), sekä Phokis,
Lok-ris ja Megara (440 e. Kr.). Niinpä Ateena solmi
Spartan kanssa 30 vuodeksi rauhan, missä se
m. m. luovutti takaisin Peloponnesoksessa
tekemänsä valloitukset (440/5 e. Kr.).
Ateenan sisällisissii oloissa kulki kehitys yleensä
kansanvaltaiseen suuntaan. Heti Plataiain
taistelun jälkeen kerrotaan Aristeideen ehdotuksesta
päätetyn suoda Solonin 4:nteenkin
omaisuusluok-kaan kuuluville pääsy valtionvirkoihin;
kuitenkin pysyi arkontinvirka molempien ylempien
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
