Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kriminaaliantropologia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1505
joiset alirinteet ja korkeimmat huiput.
Etenkin eteläsivulla sataa tuntuvasti runsaammin
kuin pohjoisella arolla (n. 500 mm v:ssa).
Etelärannikon pohjoistuulilta suojattu ilmasto
on Venäjän lauhkeimpia; Jaltassa on v:n
keskilämpö + 13.t’ G, tammikuun -f 3,s° C,
heinäkuun -f- 24.s° C. Tämä „V e n ä j ä n rivi
e-raksi" nimitetty etelärannikko on
kasvullisuudenkin puolesta viehättävä rehevine
viini-ja hedelmätarhoineen sekä pyökki- ja
tammimetsien välissä esiintyvine ainaviheriöivine
lehtipuineen. Joet (Aljma, Katsa. lieljhek, jonka
juoksua noudattaa tärkeä Jaila-vuoriston yli
vievä tie. Salgir y. m.) ovat kaikki
vähäisiä. liikenteelle arvottomia; järvet ovat
suola-lampia. joista kuivataan suolaa. — Asutus on
hyvin kirjava. Pääaines on maasta siirtymisen
kautta paljon vähentynyt tataarilaisväestö: K:n
vuoristo-tataarit eroavat ulkomuodoltaan
tuntuvasti Kasaanin tataareista; lie ovat suuresti se
kaantuneet kreikkalaisiin, italialaisiin y. m.
Tataarien jättämille maille asettuu venäläisiä,
saksalaisia, virolaisia, hulgaarialaisia y. m. Muuta
väestöä ovat juutalaiset, armeenialaiset.
mustalaiset. — Paitsi tavallisia viljalajeja ovat
maanviljelyksen huomattavimmat tuotteet viini ja
tupakka. Karjarodut kehittymättömät: teollisuus
samoin. Vuorityön tuotteita ei ole.
Moskovan-Sevastopolin rautatiestä lähtee haara Kertsiin;
Jaila-vuoriston yli rautatietä ei vielä ole saatu.
Paras K:n harvoista merisatamista Sevastopoli
on nyttemmin kokonaan suljettu
kauppamerenkululta. — Etelärannikko on kehittynyt
venäläisten tunnetuimmaksi ja eniten käytetyksi
virkistyspaikaksi. Siellä on Venäjän ylimyksillä
upeat, etelämaisilla puutarhoilla ympäröidyt
kesä-palatsinsa. siellä usea Venäjän hallitsijan
huvi-linna. m. m. tunnettu Livadia. —
Hallinnollisesti K. on osa Taurian kuvernementtia,
käsittäen Simferopolin, Eupatorian, Perekopin.
Jal-tan sekä Feodosian piirikunnat. (Tilastoa y. m.
ks. T a u r i a.)
K:iin (vanhan ajan Tauris 1. Kherso’nësos
tau-riktsiellä asuvien skyyttalaisten (joita ennen
täällä kimmerialaisilla oli ollut valtakunta
Kim-merialainen Bosporus) pariin muodostui jo G00
e. Kr. kukoistavia kreikkalaisia siirtokuntia.
Sittemmin K. oli osana Pontoksen mahtavaa
valtakuntaa. joka Mithridateen aikana 47 e. Kr.
joutui lloomau valtaan. Oltuaan kansainvaelluksen
aikana alaanien. goottien, hunnien y. m.
kansojen temmellyskenttänä, se 640 liitettiin
Itä-Rooman keisarikuntaan, joutuen jo seur.
vuosis. kumanien. petsenegien y. m., sekä
vihdoin 1237 tataarien hävitettäväksi. K. kuului
sen jälkeen viimemainittujen perustamaan
Kultaisen ordan valtakuntaan, mutta erosi siitä
1441 itsenäiseksi Krimin kaanikunnaksi.
Jo ennen tataarien tuloa genovalaiset v. m.
italialaiset olivat K:lle perustaneet kukoistukseen
kehkeytyviä kauppasiirtoloita. V. 1478 Turkin
vasallivaltioksi joutunutta kaanikuntaa Pietari
Suuri ahdisti anastaen (1697) Perekopin.
Niemimaalle venäläiset tunkeutuivat 1736 sekä
anastivat sen 17S3. turkkilaisten luovuttua
yliherruudesta Kutsuk-Kainardzin rauhassa 1774. — K.
oli siitä nimensä saaneen Krimin sodan
päänäyttämönä (1854-56). E. E. K.
Kriminaaliantropologia, tieteenhaara, joka
1566
tutkimalla rikoksellisten henkilöitten
ruumiillisia ja henkisiä ominaisuuksia koettaa päästä
selville rikoksellisuuden syistä itsekussakin eri
tapauksessa. Sen tärkein haara on
kriminaali-psykologia (ks. t.). E. Th-n.
Kriminaalinen (lat. crimcn =rikos), rikosasiaa
koskeva, rikosoikeudellinen.
Kriminaalioikeus (lat. crimcn = rikos) ks.
Rikosoikeus.
Kriminaalipolitiikka (ks.
Kriminaali-n o n. Politiikka) ks. R i k o s p o 1 i t i i k k a.
Kriminaaliprosessi (ks. Kriminaalinen
ja Prosessi) ks. Rikosprosessi.
Kriminaalipsykologia 1. r i k o s s i e 1
u-t i e d e määritellään monella eri tavalla.
Alltsamman määrityksen mukaan se on tutkimus
rikoksen syistä, mikäli ne johtuvat
rikoksentekijäin sielunelämästä. Tavallisesti käsitettä
ymmärretään laajemmin, joten se merkitsee yleensä
rikoksentekijöitä käsittelevää sielutiedettä. K:n
on käsiteltävä m. m. tuota myöskin siveysopille
ja rikosoikeudelle erinomaisen tärkeätä
kysymystä vastuunalaisuudesta eli syyntakeisuudesta.
K:n tulee yhdessä siveysopin kanssa määrätä
syyntakeisuuden käsite sekä selvittää, mitkä
sielulliset olot ja sieluntilat tekevät ihmisen
syyntakeettomaksi tahi vähentävät hänen
syyntakeisuuttaan.
Suurta huomiota on viime vuosikymmeninä k:n
alalla herättänyt n s. italialainen
kriminalisti-nen eli kriminaaliantropologinen oppikunta, jonka
pani alkuun hermotaudin lääkäri C. Lombroso
(ks. t.). Hän väitti, että on olemassa
synnynnäisiä rikoksellisia, jotka
ruumiilHs-sielulli-sen rakenteensa omituisten säännöttömyyksien
takia auttamatta joutuvat rikoksiin, ja koetti
osoittaa niitä ulkonaisia tunnusmerkkejä, joista
heidät voi tuntea. Hänen oppinsa sai aluksi
paljon kannattajia Italiassa. Ranskassa y. m.
Muutamat oppikunnan jäsenet, esim. R. Garofalo
(ks. t.), tekivät sen johtopäätöksen, että
yhteiskunnan pitää erittäin ankarilla toimenpiteillä,
— toimeenpanemalla kuolemanrangaistuKsia,
pa.kkosiirtoloita y. m., — poistaa yhteydestään
taikka muuten tehdä vahingoittamattomiksi
parantumattomat rikoksentekijät. Kriitillinen
tarkastus osoitti kuitenkin sangen pian, että oppi
synnynnäisestä ..rikoksentekijän-tyypistä"
nojautui kovin heikkoihin perusteisiin.
Italialaisessakin oppikunnassa on. osaksi jo Lombroson
oppilaiden Colajanni’n ja Ferri’n (ks. t.) vaikutuksesta,
päässyt vallalle toinen suunta, joka ennen
kaikkea panee huomiota niihin
yhteiskunnallisiin oloihin, jotka aiheuttavat rikoksia, sekä
työskentelee niiden parantamiseksi. Samaan
suuntaan vaikuttaa Kansainvälinen
kriminalistiyhdis-tys (ks. t.). Joka tapauksessa ital. oppikunta on
antanut sangen huomattavan aloitteen niihin
viime vuosikymmenien uudistuspyrintoihin, jotka
tarkoittavat rikoksellisuuden vastustamista
tarkoituksenmukaisemmilla keinoilla kuin tätä
ennen. -4. Gr.
Kriminaalisosiologia, se rikosoikeustieteen
haara, joka koettaa ottaa selville rikollisuuden
syyt, mikäli ne ovat etsittävät rikollista
ympäröivän yhteiskunnan oloista. Se suunta, jota
kansainvälinen kriminalistiyhdistys edustaa, pitää
etupäässä juuri yhteiskunnallisia seikkoja
rikollisuuden syinä, kun taas italialainen krimi-
Kriminaaliantropologia - Kriminaalisosiologia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
