Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kristallokemia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
1 öC.O
Kristallokemia—Kristiaania
i:>70
KRISTIAANIA
1 Kun’,, ftnna
2 3uurWJ;j * rajj
\Hi:;t!u>>" riit
4. f[||f.I
5. KWWi
L» yMfftVO-»r’.J." »
: TJhtjffirm
ö «.m.
V.tt/ffet ’JUV-.V
11. £l»">Hrf. rt «sr,
liAi-PviJ
14 hrfmmlcii
&m7i An
n. 0&I u’. -
3Q.ÄM*. ip*l!i /à u**:
’ 1
■is VjnhU
ll.UrhTiLi.rfi
Ittiim naulthtanm
>’I.L* taulMuj».
3: .’H •
USlMJ^irln
SfO-IOjC
-4,31 4" ’W nvf
kohtana kolloideille, 3) kiteentapaiset
hiukkaset, jollaisina munanvalkuaisaineet esiintyvät
kasveissa.
Kristallokemia, oppi kiteiden kemiallisista
ominaisuuksista.
Kristallometria, kiteitten
kulmainmittaamisen oppi. ks. G o n i o m e t r i.
Kristalloosi ks. Sakariini.
Kristensen, Evald Tang (s. 1843), tansk.
kansanrunouden kerääjä. Jo kouluaikana K:ssä
heräsi harrastus kansanrunouteen, ja tultuaan
koulunopettajaksi maaseudulle hän alkoi
keräystyönsä muistiinkirjoittaen aluksi etupäässä
lauluja. joita julkaisi ensi kerran 1868 nimellä
„Jydske Folkeviser og Toner”: sai 1888
vuotuisen tekijäavustuksen, joten saattoi jättää
opettajatoimensa sekä antautua kokonaan
kansanrunouden keräämiseen ja julkaisemiseen. K:n
kokoonsaamat kansanrunousvarastot ovat äärettömän
runsaat. Hänen lukuisista julkaisuistaan
mainittakoon „Jydske Folkeminder”
(puolentoistakymmentä nid.), „Danske Sagn” (7 paksua nid.)
ja „Gamle Folks Fortællinger om det jydske
Almueliv” (useita nid.). Vv. 1884-90 hän
julkaisi aikakauskirjaa „Skattegraveren”, joka
sekin pääasiallisesti sisälsi kansanrunoutta.
Hänen käsikirjoituskokoelmansa säilytetään
Kööpenhaminan kuninkaallisessa kirjastossa. A. A.
Krister Niilonpoika ks. Vaasa.
Kristiaania (norj. Kristiania, engl., tansk.
ja saks. Christiania), Norjan pääkaupunki,
Skagerrakista pistävän K:n-vuonon sisimmässä perukassa, Akerselven-joen kummallakin puolen;
muodostaa oman amtin, 16,29 km2, 240,178 as.
(1910). K. on kuninkaan ja hallituksen
asuntopaikka sekä suurkäräjäin kokoontumiskaupunki;
se on myös maan henkisten ja aineellisten
harrastusten keskus. — K:n pääosa on mainitun
joen länsipuolella. Keskustana täällä on komea,
osaksi puiston reunustama katu Karl Johansgade
(l. yksinkertaisesti „Karl Johan”), K:n
valtasuoni. Sen varrella olevasta Stortorvet torista
haarautuu säteettäisesti tärkeitä katuja.
Etelään torista, osaksi Akershusin-niemellä on K:n
vanha, säännöllisesti rakennettu osa, nykyään
liike-elämän keskus. Ulompana niemellä on
Akershusin vanhan linnan alue. K:n kasvaessa
on siihen sulautunut monta esikaupunkia, osaksi
kadottaen käytännössä entiset nimensä.
Länteen keskustasta ovat kaupunginosat Piperviken,
samannimisen lahden ympärillä, Homansby,
Hægdehaugen; pohjoiseen Hammersborg, sen
takana Akerselvenin kummallakin puolen Sagene;
itäänpäin ovat Vaterland, Stortorvetin ja
Akerselvenin välissä; viimemainitun toisella puolen
etupäässä työväen asumat: Oslo l. Gamlebyen
(missä K:n edeltäjä Oslo sijaitsi) Ekeberg-vuoren
juurella, Oslosta itään ja pohjoiseen Valerengen,
Kampen, Enerhaugen, Gronlaud, Grünerlokken
ja Rodelokken. Itäisiin kaupunginosiin vie
Akerselvenin yli monta siltaa. — Nopeasti
kasvaneella K:lla on yleensä uudenaikainen leima.
Huomattavampia rakennuksia ovat: kuninkaall.
linna (rak. 1823-48) mäellä Karl Johansgaden
luoteispäässä, edustalla Kaarle XIV:n Juhanan
ratsastajapatsas; linnaa ympäröivässä puistossa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
