Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Krohn ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
1025
Krohn—Krokotiili
1620
gie” (1906), „Der gefangene unhohl” (1907),
„Suomalaisesta kansanrunoudentutkimuksen
metodista” (1909) sekä suurisuuntainen, vv. 1903-10
ilmestynyt „Kalevalan runojen historia” I-VII
(Sampo. Ilmarinen. Väinämöinen. Lemminkäinen.
Kullervo. Sampsa Pellervoinen. Yleiskatsaus.
K:n tutkimusten tuloksista ks. Kalevala).
Sitäpaitsi K. on julkaissut tieteellisiä
kansansatulaitoksia („Suomalaisia kansansatuja”: 1.
„Eläinsatuja”. 1886). sekä Kalevalan esitöitä
valaisevia julkaisuja („Kalevalan esityöt”: 1. K. v.
Beckerin „Väinämöisestä”, E. Lönnrotin
„Väitöskirjan aineksia. Lemminkäinen. Väinämöinen.
Naimakansan virsiä”. 1891. ja 2. E. Lönnrotin
„Runokokous Väinämöisestä”, sam. v.). K. on myös
(yhdessä E. N. Setälän kanssa perustamansa)
aikakauskirjan „Finnisch-ugrische
Forsehungen”in toimittajia. — K:n herättävän
yliopistollisen toiminnan vaikutuksesta on syntynyt
kokonainen „koulukunta” nuorempia kansanrunouden
tutkijoita. Hänen aloitteestaan on myös, hajalla
olevien tutkimusainesten saannin helpottamiseksi,
1907 perustettu kansainvälinen
kansanrunoudentutkijain liitto „Folklore Fellows” (jonka
julkaisujen toimittajia). — K. on esiintynyt
runoilijanakin, julkaisten yksityisiä runoelmia sekä
promotsionikantaatin 1891. Y. W.
3. I l m a r i Henrik R e i n h o l d K. (s. 1867),
edellisen veli, säveltäjä, yliopp. 1885. fil. kand.
1894, fil. toht. 1900. V:sta 1900
musiikinhistorian ja -teorian dosentti Helsingin yliopistossa.
Opiskellut musiikkia Suomessa ja ulkomailla.
Ollut opettajana Helsingin lukkari- ja urkurikoulussa, orkesterikoulussa, musiikkiopistossa,
esiintynyt kuorojen johtajana ja
musiikkiarvostelijana. Toimittanut „Säveletärtä” 1906.
Tampereen Aleksanterin kirkon urkuri 1894-1905.
Söörnäisten suom. seurakunnan urkuri v:sta
1911. Ollut koraalikomitean sihteerinä ja puheenjohtajana. Musiikkitutkimuksia: järjestänyt ja
julkaissut „Suomen kansan sävelmiä” oman keksimänsä melodis-rytmillisen menetelmän pohjalla,
koonnut kansan hengellisiä sävelmiä, kirjoittanut näistä eteviä tieteellisiä tutkimuksia (m. m.
väitöskirjan: „Über die Art und Entstehung der
geistlichen Volksmelodien in Finland”, 1899),
julkaissut teoriatutkinmkset „Puhdasvireisen säveltapailun opas” (1911) ja „Rytmioppi 1” (1911)
y. m. Sävellyksiä: lauluja, kuoro-, orkesteri-,
viulu-, piano- ja urkuteoksia, joista mainittakoon
„Juhannuskantaatti” (1909). „Sionin sointuja”
(1912), „Valittuja psalmeja” (1903). „Liturgiset
sävelmät”, „Meidän lasten lauluja” (190$) sekä
oratori „Tkiaartehet” (1912). A. Tdd.
4. Hilja T e o d o l i n d a K. (s. 1874), kirjailija, alkuaan H a h n s s o n. Yliopp. 1898, fil. kand.
1902, julkaissut nimimerkillä Hilja Haahti
runokokoelmat: „Oraita” (1895), „Tuomenterttuja”
(1899), „Kaksi kotimaata” (1903), „Vanhaa ja
uutta” (1908); romaanit: „Helvi” (1900),
„Israelin tyttäret” (1903), „Kesätoverit” (1905),
„Kotkat” (1907), „Valkeneva tie” (1910) sekä joukon
kertomuksia ja suomennoksia. Edustaa
tuotannossaan kristillis-siveellisiä pyrkimyksiä ja hempeitä tunnealoja. Useimmat Haahden romaaneista
ovat ilmestyneet myös vierailla kielillä. Naimisissa toht. Ilmari Krohnin kanssa. V. T.
Krohn [krön], Pietro Kobbe (1840-1905).
tansk. taiteilija: monipuolinen, oppinut ja hienosti sivistynyt mies, joka m. m. toimi v. 1893
perustetun Kööpenhaminan taideteollisuusmuseon
johtajana.
Kroisos (lat. (Cræsus), Lyydian viimeinen
kuningas, Alyatteen poika ja seuraaja,
Mermnadien sukua, hallitsi n. 560-546 (tai 541) e. Kr.
Jatkaen edeltäjänsä tarmokasta politiikkaa K.
laski Vähän-Aasian länsirannikon kreik.
siirtolakaupungit valtansa alaisiksi; Lyydia saavutti
mahtavuutensa huipun. K. oli läheisissä väleissä
Kreikan kanssa, ja osoitti kreik.
oraakkelipyhäkköjä ja temppeleitä kohtaan mitä
loistavinta auliutta. Kun Kyros oli kukistanut Meedian
kuninkaan Astyageen, K:n langon, ja
kohottanut persialaiset meedialaisten entiseen
mahtiasemaan, teki K. häntä vastaan Babylonian
kuninkaan Nabunaidin ja Egyptin kuninkaan
Amasiin kanssa liiton, johon myös spartalaiset
yhtyivät, ja hyökkäsi Halys-joen yli persialaisia
vastaan. Kyros pakotti hänet peräytymään ja
sai lähellä Sardesta ratkaisevan voiton. Sardes,
Lyydian pääkaupunki valloitettiin, ja K. joutui
sotavangiksi. Erään tarinan mukaan hän oli,
nähdessään että kaikki oli kadotettu, noussut
perheineen polttoroviolle, lopettaaksensa siten
elämänsä, mutta pelastunut ihmeen kautta;
toisen kertomuksen mukaan Kvros oli määrännyt
hänet poltettavaksi, mutta armahtanut hänet,
kun sai kuulla Solonin K:lle muinoin lausumat
varoitussanat („ei ole ketään kehuttava
onnelliseksi, ennenkuin hänen elämänsä on päättynyt”).
— Sittemmin K. eli Kyroksen hovissa tämän
ystävänä ja neuvonantajana; hänen kerrotaan
olleen elossa vielä Kambyseen aikana. —
Kreikkalaisten keskuudessa K:n rikkaus tuli
sananparreksi. Hänen kohtalonsa antoivat heille
aiheen novellintapaisiin taruihin; niitä on m. m.
kertomus hänen keskustelustaan Solonin kanssa.
O. E. T.
Krokaani (ransk. croquante < croquer -
murskata hampaillaan), iso, monivärinen
sokerileivoslaite.
Kroketti (engl. ja ransk. croquet). 1.
Pallopeli, jota jo muinaiset kelttiläiset harjoittivat
ja joka kautta vuosisatojen on ollut
suosituimsia seurapelejä. Puisilla nuijilla osanottajat
(luvultaan 2-8) lyövät puisia palloja kentälle
pystytettyjen, rautalangasta taivutettujen
porttien läpi (porttien lukumäärä vaihtelee 6-10).
Voittaja on se. joka ensiksi on läpäissyt kaikki
portit. Osanottajat toimivat joko aivan
itsenäisesti tahi puolueihin jakautuneina.
2. Keittot., kuorukka.
Kroki ks. Croquis.
Krokodiili ks. Krokotiili.
Krokoiitti l. punainen l y i j y m a l m i,
hyasintinpunainen. pitkähköinä monokliinisina
kiteinä esiintyvä harvinainen kivennäinen,
kokoomukseltaan lvijykromaatti, PbCr4. Sen
kovuus on 2,5, ominaispaino 6. Tavataan
malmijuonissa Berezovskissa, Mursinskissa. Nižnij
Tagilskissa, Luzonissa ja (Unkarissa) Rézbányassa.
P. E.
Krokotiili (Crocodilus niloticus) on n. 6 m
pitkä, tummanvihreänruskea, mustapilkkuinen,
alta likaisenkeltainen. Tämä ja moni sen
läheinen sukulainen elää Afrikan joissa ja järvissä,
muutamat Aasian eteläosissa. K. ahdistelee
kaikkia eläimiä, mitkä se voittaa, hyökkää vedessä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
