Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kruunu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1047
Kruununkalastusarentiyhtiö—Kruununmetsät
1648
hin kuuluvat kalavedet. Laki 23 p:ltä heinilk.
1902. joka säätää Rakennuskaaren 17 ja IS luvun
toisin kuuluviksi, edellyttää kalastuksesta
sellaisissa vesissä annettavaksi erityisiä määräyksiä.
Niitä ei kuitenkaan vielä ole annettu, vaan
kalastuksen valvonta näissä vesissä kuuluu
lähemmin järjestämättömänä metsähallitukselle, joka
on oikeutettu kalastusoikeuksia niissä vuotuista
maksua vastaan määräajoiksi yksityisille
luovuttamaan. ks. K a 1 a v e s i. K. H-a.
Kruununkalastusarentiyhtiö on lohi- ja
siikapitoisen joen varrella olevien tilojen
muodostama yhtiö, joka maksua vastaan on valtiolta
ottanut vuokralle kyseenalaisten kalojen
pyytämisen. mikä joko kokonaan tai suureksi osaksi
on valtion oikeutena. K. jakaa voittonsa
manttaalimäärää vastaavina osuuksina kullekin
yhtiöön kuuluvalle tilalle. Tällaisia yhtiöitä ovat
Kemi-. Oulu-, Simo- ja Iijoen k:t. T. IJ. J-i.
Kruununkylä ks. K r u u n u p y y.
Kruununkymmenykset ks. K y m m e n y
k-s e t.
Kruununkyyti, alkuaan määrätyn
maaomaisuuden omistajan velvollisuus vaadittaessa kyyditä
viranomaisia ja arvolienkilöitä sekä valtion
omaisuutta. Virkamiesten mielivaltainen kyydinotto
on kielletty jo Alsnön säännössä ja useissa
hallinnollisissa määräyksissä rajoitetaan vapaata
kyytiä, jolloin k.-velvollisuus tarkemmin
määritellään velvollisuudeksi kuljettaa kuninkaalliseen
perheeseen kuuluvia henkilöitä
(kuninkaan-kyyti), sotaväkeä ja niiden tarpeita sekä
vankeja. Vankikyytinä k. onkin kauimmin säilynyt
(vrt. Vankien kuljetus). K:ksi sanotaan
nykyisin irtolaisten, vankien y. m. kuljettamista
yhteisön kustannuksella.
Kruununliikamaa ks. Liikamaa.
Kruununlinna (ruots. Kronoborg), Birger
jaarlin v. 1249 perustaman Hämeenlinnan
toi-sintonimi.
Kruununlohenkalastus ks. Kruunu
u-kalastus.
Kruununluontoinen ks. Maan luonnot.
Kruununmaa on joko kruununluontoinen maa
(ks. Maan luonnot) tahi maa, johon
kruunulla on omistusoikeus. Tässä käsitellään k:ta
sen viimemainitussa, ahtaammassa merkityksessä.
— Käyttämistapaan nähden erotetaan kolme eri
lajia kruununmaita: 1. kruununtilat, joihin
yksityisillä on vakaa hallintaoikeus; 2.
kruununtilat, joita kruunu yksityisille vuokraa; 3.
kruunun yhteismaat ja -puistot. Omistusoikeuden
tiloihinsa kruunu on saanut usealla eri taialla.
Ensimäisen kruunun maaomaisuuden muodostivat
tiettävästi kuninkaalle aikaisemmin yksityisenä
omaisuutena kuuluneet tilat, joita valtiovallan
varttuessa ruvettiin katsomaan erityiseksi
kruunun omaisuudeksi. Sittemmin kruunu on
saanut paljon tiloja reduktsioneissa ja
veronvähen-nyksissä (ks. n.). Kruunulla on ennen v. 1789
ollut myös oikeus lunastaa veromaa siinä
tapauksessa, että sen omistaja möi sen sukunsa
ulkopuolella olevalle, jotapaitsi aikaisemmin on
erinäisten tärkeämpien rikosten takia voitu julistaa
rikoksentekijän omaisuus kruunulle menetetyksi.
Lisäksi kruunu on verohylkyinä sekä erinäisillä
muilla tavoilla voinut saada tiloja haltuunsa.
Huomattava osa kruununtiloista on muodostettu
perustamalla uutistaloja kruunun metsämaille.
Niistä kruununtiloista, joihin yksityisillä on
vakaa hallintaoikeus, ovat tärkeimpiä k r u
u-u u n t a 1 o t, uutistalot ja
kruununtor-pat (ks. n.). Kruununtiloista, joita kruunu
yksityisille vuokraa, ovat taas tärkeimpiä
kuninkaankartanot ja-karjatalot,
sotilas-ja siviilikunnan virkatalot,
palkka-tilat ja sairas huonetilat (ks. n.).
Sitäpaitsi kruunu käyttää yksityisille vuokraamalla
myös kruununluontoisia takalikkotiloja sekä
itsenäisiksi tiloiksi luettuja niittyjä ja saaria ynnä
kruunun kalastuksia.
Kruununyhteismaihin 1. varsinaisiin
kruununmaihin sekä kruununpuistoihin
kruunu on saanut omistusoikeuden osaksi
omistamalla itselleen kaikki asumattomat erämaat,
osaksi liikamaiden erottamista (ks.
Liika-m a a) koskevien määräyksien perusteella,
jotapaitsi Ruotsissa kruunu on regaali-oikeuden
perusteella saanut osuuden maa- ja kihlakuntien
yhteismetsiin. — Asumattomat erämaat
katsottiin varhaisimpina aikoina kenellekään
kuulumattomiksi, joissa jokaisella oli oikeus vallata
alueita viljelykseen ja omistukseensa. Tätä
yksityisten alkuaan rajatonta valtaamisoikeutta
ruvettiin jo varhain valtiovallan puolelta
rajoittamaan ja vihdoin Kustaa Vaasa 1542 julisti kaikki
asumattomat erämaat ...Jumalalle, kuninkaalle ja
Ruotsin kruunulle’’ kuuluviksi. — ks. D o m e e n i.
Kruunun yhteismaiden sekä kruununpuistojen
käyttämisestä ks. Kruununmetsät.
A". H-a.
Kruununmaat, varsinkin Itävalta-Unkarin
monarkian eri maista käytetty nimitys.
Kruununmakasiini. Kruunulle verona ja
kymmenyksinä maksettavien jyvien säilyttämistä
varten oli jo varhain määrätty perustettavaksi
erityisiä kruununmakasiineja jokaiseen lääniin,
kussakin sellaisiin kaupunkeihin, joista jyviä
voitiin mukavimmin, mieluummin vesitse,
kuljettaa. Pohjanmaalla on k:ien sijasta ollut
kussakin pitäjässä n. s. kruununaittoja. Kullakin
k:lla on oma makasiininhoitajansa, joka on
lähinnä asianomaisen kuvernöörin alainen,
ks. Kruunun veronkanto,
Kruunun-jyvät. K. H-a.
Kruununmetsät, metsämaat, joilla
harjoitetaan metsänhoitoa ja metsänkäyttöä valtion
hyväksi ja valtion toimimiesten kautta. Useassa
valtiossa on valtion omistamia metsämaita. —
Suomen k:stä on voimassa metsälaki syyskuun
3 p:Itä 1886. Sen mukaan (1 §) ovat k:iä:
„kaikki kyläkuntain piirien ulkopuolella olevat
metsät ja erämaat, kuin myöskin kyläkuntain
piirien sisäpuolella yksityisten tiloista pyykeillä
erotetut metsämaat ja saaret sekä
jakotoimituk-sen kautta syntyneet tai vastedes syntyvät
liikamaat, joihin yksityinen mies tahi yhdyskunta ei
voi parempaa oikeutta näyttää". Mutta tämän
lisäksi valtio on hankkinut itselleen joukon
metsämaita ostamalla niitä yksityisiltä.
Kameraaliselta luonteeltaan k. ovat kahta
laatua : kruununmaita ja
kruununpuistoja. Nimitykset kruunun yhteis- tai liikamaat
ovat ainoastaan historiallisia. Kruununmaat
hoidetaan valtion tiliin, mutta niiden lopullinen
käyttäminen on vielä ratkaisematta. Niitä
voidaan nimittäin käyttää uudistaloiksi tai
kruunun-metsätorpiksi, mikäli niissä on viljelyskelpoista
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
