Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kruununprinssi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1053
Kruununprinssi Kruununveroniaa
1654
Kruununprinssi 1. perintöprinssi
(Venäjällä p e r i n t ö r u h t i n a s), se henkilö, joka
monarkkisen valtion vallanperimysjärjestyksen
mukaan hallitsevan hallitsijan kuoltua taikka
kruunusta luovuttua on tuleva hallitsijaksi.
Yleensä k. on hallitsijan (vanhin) poika tai
pojanpoika. Sellaisella kruununperijälläkin, joka
ei ole hallitsijaan edellämainitussa
sukulaisuussuhteessa. on k:n asema joskin häntä sanotaan
perintöruhtinaaksi. — 1772 v:n Hallitusmuodon
34 ja 35 §:ssä puhutaan valtakunnan
perintö-ruhtinaasta: näillä säännöksillä ei tietysti enää
ole merkitystä meillä, koska Venäjän laki yksin
Suomeenkin nähden määrää sekä
vallanperimyksen että hallitsijahuoneen mieskohtaiset suhteet,
ks. V a 11 a n p e r i m y s. Ii. E.
Kruununpuisto ks. K r u u n u n m e t s ä t.
Kruununpuustelli ks. Virkatalo.
Kruununratsutila ks. Ratsutila.
Kruununtaalari (kruunu. B r a b a n t i n
taalari, hopeakruunu), isonpuoleinen
hopearaha, jota v:sta 1755 lyötiin Itävallan
Alankomaissa ja pian sen jälkeen myöskin useissa
Etelä-Saksan valtioissa, arvoltaan n. 6 Smk. Jo
aikaisemmin, 17:nnellä vuosis., oli Tanskassa ja
Norjassa tämänniminen raha jonkun aikaa
käytännössä.
Kruununtalo. sellainen kruunun omistama
talo. jota kruunu käyttää luovuttamalla sen
yksityiselle n. s. vakaalla hallintaoikeudella
asuttavaksi. Asukasoikeudesta kruunun tiloilla on
nykyään voimassa siitä hallinnollista
lainsää-däntötietii annettu asetus 6 p:ltä kesäk. 1883.
K: n asukkaan metsänkäyttöoikeudesta on
määräyksiä 1886 v:n metsälaissa sekä sen johdosta
annetussa hallinnollisessa asetuksessa, ja
kruununtilojen osittamisesta yleisessä
osittamisase-tuksessa v:lta 1895, sellaisena kuin se on
muutettuna asetuksella v:lta 1902. Myös ovat
erinäiset 1734 v:n laissa olevat lampuodin
käyttöoikeutta koskevat määräykset myös kruununtalon
asukkaihin vielä nytkin ulotettavat. K:n asukas
on oikeutettu hallintaoikeuttaan nauttimaan niin
kauan kuin hän tilan huoneet ja tilukset lain
mukaan kunnossa pitää. Jos hän niitä huonosti
hoitaa, tulee kruununvoudin pitää paikalla
katselmus ja kuvernööri voi sen perusteella julistaa
asukkaan hallintaoikeutensa menettäneeksi.
Hallintaoikeutensa voi asukas välikirjalla luovuttaa
toiselle, mutta ei lahjoittaa eikä testamentata.
Vaimollensa asukas voi määrätä oikeuden talon
hallitsemiseen hänen kuolemansa jälkeen;
sellainen määräys on tehtävä kirjallisesti ja leski on
sen perusteella oikeutettu taloa hallitsemaan niin
kauan kuin hän on leskenä ja pitää taloa
kunnossa. Jos leski kuolee tai menee toisiin
naimisiin. tai jos mies kuolee jättämättä hallintaan
oikeutettua leskeä, taikka jos mies on
hallintaoikeutensa menettänyt tai luovuttanut
välikirjalla. ovat ne miehen sukulaiset, jotka ovat
lähimmät häntä perimään, ennen muita
oikeutetut asukkaiksi pääsemään. Aina kun
asukas-oikeus kruununtaloon on tullut vapaaksi,
kuuluttaa kuvernööri sen haettavaksi. Sitten kuin
asukkaaksi ottamisesta tehty kuvernöörin päätös
on lain voiman voittanut, antaa kuvernööri
asukkaaksi otetulle henkilölle erityisestä
hakemuksesta n. s. sijoituskirjan. — K:n asukkaan
tilan-käyttöoikeutta rajoittavat erinäiset määräykset.
Hän saa vuokrata tilausa toiselle ainoastaan jos
kuvernööri hyväksyy vuokramiehen ja
vuokraehdot. Uusia torppia hän saa tilalle perustaa
vain kuvernöörin luvalla. Entisiin torppiin hän
saa ottaa omaksi hallintakaudekseen
asukkaita ilman erityistä lupaa, mutta jos torppari
tahtoo vuokraoikeutensa pysyväksi myös uutta
asukasta kohtaan, on hänen saatava
vuokraoikeudelleen kuvernöörin vahvistus. K:n metsää
asukas saa käyttää kotitarpeisiin ja huonekalujen
sekä pelto- ja ajokalujen myytäväksikin
valmistamiseen; sitäpaitsi hän saa erityisillä
rajoituksilla polttaa siitä tervaa sekä myydä käpyjä ja
puun kuoria; muuten hän ei saa metsää
myytäväksi käyttää ilman asianomaista lupaa.
Kruu-nuntalojeu osittamisesta ovat nykyään voimassa
pääasiassa samat määräykset kuin perintötalojen
osittamisesta; oikeus niiden osittamiseen kuuluu
asukkaalle. K:n asukkaalla on oikeus saada
tilansa perintötaloksi n. s. perinnöksioston (ks. t.)
kautta, ks. U u t i s t a 1 o. K. H-a.
Kruununtilallinen, kruununtalon asukas, ks.
Kruununtalo.
Kruununtilat ks. Domeeni,
Kruunun-maa.
Kruununtorppa, itsenäinen tila, jolle
tilustensa pienuuden takia ei ole pantu manttaalia,
vaan joka suorittaa kruunulle erityisesti
määrätyn raha- tai jyväveron. Niitä on voinut
muodostua aikaisemmin veronvähennyksen kautta tahi
v. 1877, 27 p:nä joulukuuta uutistalojen ja
kruu-nuntorppain perustamisesta annetun keis.
julistuksen perusteella. Aikaisemmin nim. tuli
jokaisen talon vastata Viipurin läänissä vähintään
’/I0 manttaalia ja muualla Suomessa !/s
manttaalia. Jos talon veroluku veronvähennyksessä meni
alle sanotun määrän, tahi jos uutta viljelystilaa
kruununmaalle perustettaessa sillä ei ollut niin
paljon viljelyksiä, että sen veroluku olisi voinut
mainittuun manttaalimäärään nousta,
muodostettiin tilasta kruununtorppa, jolle ei pantu
manttaalia, vaan erittäin määrätty vero. Nykyään
voimassa olevien määräysten mukaan ei
kruunun-torppia enää voi perustaa. — K:t ovat yleensä
samojen määräysten alaisia kuin kruununtalot
(ks. t.). ’ K. U n.
Kruununvero ks. Vero.
Kruununverohinta, rahassa virallisesti
määrätty arvo muutamille tavaroille, joissa
kruunulle maaomaisuudesta maksettava n. s.
rupla-vero on laskettu. K. on määrättävä vuosittain;
määräämisen toimittavat läänittäin kustakin
säädystä valitut kaksi edustajaa. Aateliston,
porvariston ja talonpoikaissäädyn edustajat
toimitukseen valitsee kuvernööri, papiston edustajat
määrää tuomiokapituli. Määräämisen tulee olla
kunakin vuonna toimitettu ennen lokak. 15 p:ää.
K:n vahvistaa lopullisesti senaatin talousosasto.
— K:aa määrättäessä on määrättävä myös n. s.
keskiverohinta, jona on kunakin vuonna
sen ja yhdeksän lähinnä edellisen vuoden
verohintojen keskiarvo. Samoin on silloin määrättävä
yhtä veroruplaa vastaavan veron raha-arvo
keski-verohinnan mukaan, ks. Kruununjyvät,
Ruplavero. K. H-a.
Kruununveroniaa, sama kuin veromaa.
Nimitys k. johtuu ajalta, jolloin kruunu, ulkomaisia
esikuvia noudattaen, pyrki laajentamaan
oikeuksiansa veromaahan siinä määrin, että verotalolli-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
