Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli / 1665-1666 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Krøyer ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

16(55

Kroyer—Ksanthippa

1666

maalainen, saavutti hän kuitenkin rehellisyytensä
ja oikeudentuntonsa vuoksi yleisen kunnioituksen
Ruotsissa. Engelbrektin kapinan aikana
kuningas Eerik Pommerilainen epäillen K:n
ruotsalaisystävyyttä erotti hänet Tukholman linnan
päällikkyydestä, mutta Ruotsin neuvoskunta sen
sijaan antoi hänelle samanlaisen toimen Turussa,
jonka lisäksi hän Eerik Puken mestauksen jälkeen
lunasti itselleen myöskin Kastelholman. Turun
linnanpäällikkönä K. osoitti rauhan
harrastustaan sillä, että hän Suomen piispan ohessa ilman
verenvuodatusta sai vaarallisen
talonpoikaiskapinan Ylä-Satakunnassa 1439 asetetuksi sekä
niinikään erään tuhoa uhkaavan riidan Tallinnan
kanssa sovitetuksi. Erittäin kiittää
riimikronikka hänen suopeuttaan talonpoikia kohtaan,
joita hän ei sallinut vääryydellä kohdeltavan tai
verotettavan. Sen ohessa K:iä myötänsä
Ruotsissa käytettiin sovittajana ja rauhanhierojana
eri puolueiden välillä. Hänen ei kuitenkaan
onnistunut taivuttaa Eerik Pommerilaista, jolle hän
aina pysyi uskollisena, rehelliseen sovintoon
ruotsalaisten kanssa ja hän näki siten unionin
hajoavan kuninkaan itsepäisyvden takia. K. piti
marraskuussa 1439 suuren kokouksen Turussa,
jossa ehkä Ruotsissa tapahtunut vallanmuutos
Suomen puolesta hyväksyttiin. Mutta pian
tämän jälkeen K. kuoli Turun linnassa, laskiaisena
1440, nähtyänsä elämänsä pääpyrinnön.
unioniaatteen toteuttamisen sen kauniimmassa
muodossa. tyhjiin rauenneen. J. W. P.

Kroøyer. 1. H e n r i k Nikolai K. (1799-1870).
tansk. eläintieteilijä, kunink. luonnontiet, museon
inspehtori; matkustettuaan 1821 ottaaksensa osaa
Kreikan vapautussotaan hän vasta opettajana
ollessaan Stavangerissa (1827-30) antautui
eläintiet. opintoihin, tutkien etenkin kaloja, ostereita
ja äyriäiseläimiä: „De danske ostersbanker"
f 1837) ja „Danmarks fiske" (183-8-53),
jälkimäinen Tanskan eläintiet. kirjallisuuden pääteoksia.
Aloitti aikakauskirjan „Dansk naturhistorisk
tidskrift" julkaisten sitä 1837-49, otti osaa
Huippuvuorten retkikuntaan 183S-39. J. A. W.

P. S. Krajer: Kesäilta Skagenin rannalla (taiteilija ja hänen vaimonsa, 1899: Hirschsprungin kukoelmassa).

2. Peter Severin K. (1851-1909), tansk.
taidemaalari, edellämainitun sukulaisensa H. N.
K:n ottopoika. Varhain ilmenevät K:n
taiteilija-lahjat: jo 10-vuotiaana hän piirustaa
kasvatusisälleen kuvia eläintieteelliseen teokseen ja
13-vuotiaasta hän on Kööpenhaminan taideakatemian
oppilaana v:een 1870. Seur. v. K. alkaa ottaa
osaa taidenäyttelyihin ja osoittautuu ennen
pitkää muotokuvissaan ja Hornbækistä
maalaamissaan kansanelämänkuvauksissa kaikkia Tanskan
vanhempia maalareita rohkeammaksi ja
kätevämmäksi. V. 1877 hän matkustaa Pariisiin
kehittääkseen L. Bonnat’n oppilaana huippuunsa
miltei taiturimaisen teknillisen kykynsä ja 1878
hän tutkii Yelasquezia Espanjassa, jossa hän luo
voimakkaan plastillisen, loistavan valotutkielman
„Granadalaisen gitanan asunnon edustalla"
(Kööpenhaminan taidemuseossa). Uuden oleskelun
ajalta Ranskassa 1879 on peräisin hänen yleistä
huomiota herättänyt taulunsa „Bretagnelainen
sardiinin valmistuspaikka". Senjälkeén K.
kiertomatkallaan Italiassa maalaa m m. kuuluisan
kuvansa „Italialaisia hatuntekijöitä" (1880,
Hirschsprungin kokoelmassa Kööpenhaminassa), joka
merkitsee uudenaikaisen naturalistisen
maalaussuunnan tuloa Tanskan taiteeseen. V:sta 18S1 K.
asettuu kesäisin asumaan Skageniin, liittyen sen
vakinaiseen „taiteilijasiirtolaan", ja täällä hän
varsinaisesti alkaa noudattaa ulkoilmamaalausta,
jonka ensimäinen huomatuin edustaja hän on
Tanskassa, samoinkuin Edelfelt oli meillä. Isossa
taulussaan „Kalastajia Skagenin rannalla"(1883,
Kööpenhaminan taidemuseossa) K. ensi kerran
täydellisesti seuraa ulkoilmamaalauksen
periaatteita, jotka sitten esiintyvät hänen kaikissa
muissakin Skagenin kuvissaan, joissa hän esittää sekä
kalastajien ja toveripiirinsä elämää että omia
lyyrillisiä luonnontunnelmiaan. Lukuunottamatta
alati uudistuvia ulkomaanmatkojaan K. asuu
talvisin Kööpenhaminassa, jossa hänen
erikoisalanaan ovat monihenkilöiset, useimmiten
tulenvalossa esitetyt ryhmäkuvat. Näistä
psykologiselta käsittelyltään oivallisista kuvista
mainittakoon aikaisimpien joukosta „Soittoa
atelieerissa" (1886, Kristiaanian galleriassa) sekä
senjälkeen maalatut tunnetuimmat taulut
„Kööpenhaminassa 1888 pidetyn ranskalaisen
taidenäyttelyn valiokunta" (1890, Ny Carlsbergin
Glyptoteekissa K:haminassa), „Kööpenhaminan
pörssistä" (1895) ja „Tiedeseuran kokous" (1897,
molemmat Kööpenhaminassa). K:n erittäin
lukuisissa muotokuvissa nähdään m. m. esitettyinä
kukkasmaalaaja Ottesen (1873), valtioneuvos
Meldahl (1882), ministeri Rosenørn-Lehn (1891),
säveltäjä Grieg puolisoineen (1898), Björnstjerne
Björnson (1901) sekä useassa eri kuvassa
Drachmann, Schandorph. G. Brandes ja etenkin K:n
vaimo ynnä taiteilija itse (hänen omista
kuvistaan on eräs v:lta 1888 Firenzen
Uffizigalleriassa). Tämän lisäksi K. on tehnyt hyviä lasten
kuvia, lukemattomia piirustuksia (suuri joukko
Hirschsprungin kokoelmassa) ja joitakuita
radeerauksia ja kuvanveistoksiakin. K:n oppilaina
ovat olleet monen monet nuoremmat taiteilijat.
Aikanaan K. oli Tanskan edustavin ja kuuluisin,
joskaan ei syvin taiteilijapersoonallisuus, sen
ensimäinen todellakin maalauksellinen kyky, joka
iloisella, sopusointuisella ja helppotajuisella
taiteellaan on kotimaansa nykyaikaisen maalauksen
uranaukaisija. E. R-r.

Ksantelasma (kreik. ksantho’s = keltainen, ja
elasma = paisuma), rasvaa sisältävä
sidekudoskasvain ihossa (etenkin silmäluomissa); liittyy
usein kelta-, sokeri- tai munuaistautiin.

(E. Th-n.)

Ksanthippa (kreik. Ksanthi’ ppë), Sokrateen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>