Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kseroftalmia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1671
Kuba
1672
I I m a s t o troopillinen. Havannassa v:n
keskilämpö -f 25,i° C, kauniimman kuukauden
+ 27.8° C. kylmimmän +21,C. Sataa 1.443 mm;
sadeaika toukokuusta marraskuuhun.
Suurimman osun v:sta puhaltaa koillispasaati.
Elo-lokakuussa, jolloin pasaati ei puhalla, sattuu
usein tuhoisia pyörremyrskyjä, jotka
hiivittävät laajalti istutuksia. Viimeinen sellainen oli
1910. — Esiinnyttyään ensi kerran 1647 on
keltakuume raivonnut K :11a lakkaamatta,
kunnes Yhdysvaltain sotilashallinto 1901-02
tarmokkailla terveydellisillä toimenpiteillä sai sen
osaksi vaimennetuksi.
Jokia on useita, mutta kaikki lyhyitä,
paitsi Sierra Maestran pohjoispuolella virtaava
Cauto, joka on 330 km pitkä, osaksi kuljettava.
Ainoa järvi on Vuelta Abajossa oleva Ariguanabo.
Kasvullisuus troopillinen, vaikka
kövliä-lajisempi kuin Etelä-Ameriikan; sen sijaan
esiintyy täällä polij.-ameriikkalaisia havupuulajeja.
—- Rannikoilla on yleensä ensin rämeisiä
mangrove-tiheikköjä, niiden takana kuivemmilla
alueilla kampes-puita, Croton-la jeja y. m. s., tai
harvapuisia savanneja. Sateisimmilla paikoilla
kasvaa vielä taajoja aarniometsiä palmuineen
sekä monine kallisarvoisine puineen, kuten
mahonki, länsi-intialainen setri, guajak-puu y. m.
Korkeammilla vuorilla esiintyy havupuita ja
niiden rinnalla myös muita pohjoismaisia kasveja.
Eläimistö verrattain köyhälajinen.
Aikaisemmin tavatut pesukarhut ja kubalaiset apinat
ovat hävinneet sukupuuttoon; ainoastaan pari
kotimaista imettäjää on jäljellä, lintuja on
runsaammin, matelijoista krokotiileja, käärmeitä ja
kilpikonnia. Nilviäisiä 700 lajia, useimmat
endeemisiä.
Asutus. Espanjalaisten saapuessa saarella
asuva intiaaniviiestö (arviolta milj.) kuoli
sukupuuttoon jo ennen 1560. Työvoimaksi
intiaanien sijaan espanjalaiset olivat, jo 1517
ruvenneet tuomaan neekeriorjia, joita v:een 1880
arvellaan maahan kaikkiaan tuodun n. 844.000.
Orjuuden lakkauttaminen tapahtui täällä
asteet-tain; vapautetut neekerit saivat jonkun ajan
(v:sta 1S80) palvella työmieliinä entisiä
herro-jaan. Orja in vapauttaminen ei sentähden täällä
synnyttänyt sellaisia mullistuksia kuin muualla
Länsi-Intiassa. Kiinalaisia kuleja tuotiin K:lle
1S47-71. Heidän lukumääränsä on tuntuvasti
vähentynyt. samoinkuin kaikkien värillisten
suhteellinen lukumäärä. V. 1907 oli asukkaista
maassasyntyneitä valkoisia 58.8 %, muualla
syntyneitä valkoisia 9,« % (vv. 1900-06 siirtyi
maahan 143,122 henkeä, joista 124.863 Espanjasta),
neekereitä ja sekarotuisia 29.7% (1841: 58.s %),
kiinalaisia 0,« %. Sodan aikana väkiluku aleni
tuntuvasti, ollen 1899 1,572,797. Näistä oli liki
52 % miespuolisia. Mainittakoon myös
kaupun-kilaisväestön lukuisuus: 1907 asui 8.000 henkeä
käsittävissä tai suuremmissa kaupungeissa 30.» %
koko väestöstä.
Elinkeinoista maanviljelys on tärkein.
Maasta on ainoastaan n. 16% viljelty (1905!;
siitä on S5 % valkoisten käsissä. V. 1899 oli
viljelysalasta 47% sokeriruokoistutuksina.
Sokerin’ viljelys alkoi 1700-luvulla: 1880-luvulta
alettiin sitä harjoittaa järkiperäisesti. N. 75 %
sokerisadosta tuottavat maakunnat Matanzas ja
Santa Clara. V. 1910 valmistettu raakasokeri-
Maalaistalo Havannan läheisyydessä.
Kuba [-H-] 1. Cuba (alkuperäinen intiaanit,
nimi: merkitys tuntematon), tasavalta, suurin ja
tärkein Länsi-Intian saarista, sijaitsee niistä
läntisimpänii Meksikon-lahden suussa;
Pohjois-Ameriikan mantereesta sen erottaa
Floridan-salmi, Keski-Ameriikasta Yucatanin-salmi.
Lähisaaret Isla de Pinos, Jardines de la Reina
(etelärannikolla), Islas de Cardenas
(pohjoisrannikolla) y. m. mukaanluettuina 114,524 km3
(pienempi "kuin ’/, Suomesta), 2,150,112 as. (1910),
n. 18 kms:llä. —Saaren pituus, idästä länteen,
1.450 km, leveys vaihtelee 40-180 km.
Pinnanmuodostuksensa puolesta K.
jakaantuu viiteen pääosaan: kolmeen
vuori-alueeseen sekä näiden välissä olevaan kahteen
alavampaan kumpu- ja tasankomaahan.
Itäosassa on K:n ainoa varsinainen vuoristo,
jyrkkänä merestä kohoava Sierra Maestra. jossa
saaren korkein huippu Pico de Tarquino (2.560
m). Itäänpäin Sierra Maestra alenee Baracoan
mäkimaaksi paikoittaisine jyrkkiirinteisine
taf-fel-vuorineen. Näiden pohjoispuolella alkaa
tasainen, osaksi savannien peittämä El Camagiiey,
K:n toistaiseksi taloudellisesti vähimmin
merkitsevä alue. Sen länsipuolella, jokseenkin saaren
keskellä on vuorialue Las Villas (korkein kohta
1,700 m), josta alkaa alava, paikoitellen
räme-mäinen alue (Zapatan suot). Tästä länteen oleva
vuorisempi alue jakautuu Havannan itäpuolella
olevaan vahvasti rapautuneeseen Vuelta
Arri-ban alueeseen ja länsipuolella olevaan
vähemmän rapautuneeseen Vuelta Abajon
pengermäähän (Sierra de los Organos-vuoren huippu
772 m), jonka eteläpuolella on samanniminen
tasanko maailmankuuluine tupakkaistutuksineen.
Vuoriperustassa on, mikäli tunnetaan,
arkei-sia liuskeita, vanhoja purkautuneita vuorilajeja,
mesozooisia aineksia, keskustassa pitkä
serp-n-tiinijono, lisäksi nuorempia purkautuneita
aineksia ja liuskeita, hiekka- sekä kalkkikiviä;
viimemainitut muodostavat esim. Vuelta Abajossa
karstimaisia alueita luolineen ja louhikkoineeii.
— Saaren syntvmishistoriasta tiedetään vähän;
Sierra Maestra lienee Antillien kiteisen
keskus-vyöhykkeen jatkoa. Maanjäristyksiä on usein.
Rannikot ovet laajalti rämeisiä,
koralliriuttojen reunustamia, vars. El Camagiieyssä.
Mutta omituiset, kouran tapaan maahan
työntyvät lahdet tarjoovat erinomaisia
luonnonsatamia; hyviä ankkuripaikkoja on runsaasti. —
Suurempia lahtia on etelärannikolla Guacanayabo
ja Bdtabanö.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
