Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kulta-aika ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1721
Kultainen ämmä—K uita ränni kko
1717
iNtluEU»
__air i.. aum
kulta-a lueet
hopea-alueet.
KULTA—JA HOPEA—ALUEET VHTYMEIMÄ
kyään se on niouiiikerroin pienempi.
Tärkeimmät myöhemmistä k:n löytöpaikoista ovat
Transvaal. Klondyke ja Yukon-joki.
Nykyään ovat huomattavimpia
k:n-saantiseu-tuja Pohj.-Ameriikka. Etelä-Afrikka, Austraalia
ja Venäjä. Pohj.-Ameriikassa kootaan k:aa
Nevadassa ja Coloradossa, Oregonissa, Montanassa,
Alaskassa ja Klondvkessa. Myöhäisimpiä
löytöpaikkoja ovat Thunder Mountain Idahossa.
Etelä-Ameriikan löytöpaikoista 011 vain Kolumbia
mainitsemisen arvoinen. Etelä-Afrikan tärkein
kulta-alue on Transvaal. Muualta Afrikasta saadaan
k:aa huomattavat määrät Senegal-joen
yläjuoksun varsilta. Niilin lähteiltä ja Abessiiniasta.
Austraalian kultarikkaimmat paikat ovat
Viktoria. Uusi Etelä-Wales, Uusi-Seelanti sekä
muutamat seudut Länsi-Austraaliassa. Aasiassa
siirtyy k:n-kokoojien työalue yhä enemmän ja
enemmän Uralista Tibetiin ja Amurin-maahan päin.
Euroopassa saadaan k:aa mainittavissa määrin
vain Pohjois- ja Itä-Unkarissa (Siebenbiirgenissä).
K:aa löydettiin Suomesta v. 1837 Kemijoen
suulta: sitä oli verrattain suurina rakeina
muutamissa kalkkikivilolikareissa. V. 1868 löydettiin
tuntuvia määriä Ivalojoen rantamien hiekasta,
ja silloin aloitettiin k:n-huuhdonta. Ensi vuosina
oli työssä satoja henkiä. Vaikka k:aa on siellä
niukasti, on työ kuitenkin jatkunut ja jatkuu
yhä. Suurin määrä saatiin v. 1871 i56.692 g);
1886 saatiin vain 5,000 g. Seuraavina vuosina
tuotanto nousi, mutta on viime aikoina
vähentynyt: nykyvuosina saadaan vain 3.000-3,500 g
(arvoltaan noin 10.000 mk.). Kaikkiaan on
Suomesta saatu k:aa vain vaille puolentoista
miljoonan mk:n arvosta. — Myöskin Ivalojoen
laakson kiinteistä vuorista löydettiin tämän
vuosisadan alkupuolella k:aa. mutta löytöjen jälkeen
jatketut kalliit työt eivät ole tuottaneet mitään
tuloksia. Muuallakin Suomessa on löydetty k:aa
kiinteistä vuorista (esim. Kiskon pitäjästä),
mutta vaikea on sanoa, tuleeko niillä olemaan
mitään merkitystä.
Maailman k:n-tuotanto vaihtelee uusien
löytöpaikkojen ilmaantumisen vuoksi. Keskimäärin
saatiin koko maailmassa kultaa
vv. 1800-50 ....................... 23 tonnia
.. 1S51-S0 ....................... 187
vv. 1881-90 ....................... 160 tonnia
„ 1S91-95 ....................... 235
„ 1896-1900 ..................... 411
v. 1903 .......................... 494
„ 1905 .......................... 567
Viime vuosikymmeninä on k.-määrä
markkinoilla lisääntynyt suhteellisesti paljoa enemmän
kuin hopea. Vv. 1891-95 suhde oli 1:20, vuonna
1903 jo 1:12. Määrän lisäyksestä käyttää
suurimman osan teollisuus eikä rahapajat. Suurin
osa maailman k:sta tulee tuotantomaista
Englantiin ja sieltä muihin maihin. — Teollisuudessa
käytetään k: aa etupäässä k.-sepäntavaroihin.
kelloihin, galvanoplastiikassa, lasi- ja
posliinitehtaissa. hammastekniikassa ja valokuvauksessa.
S. V. n.
Kulta-aika, hyvin yleisesti eri kansojen
keskuudessa ja eri aikakausina esiintyvä mielikuva,
joka aiheutuu siitä, että kulloinkin oman ajan
olot tuntuvat kalseilta ja ilottomilta. Synkän
todellisuuden vastakohdaksi kuvitellaan aikakautta,
jolloin oikeus vallitsee maan päällä, jolloin aulis
luonto vaivatta antaa kaikille antimiaan, jolloin
ihmiset elävät viattomina ja onnellisina,
väkivallasta, vääryydestä ja kärsimyksistä
tietämättä. Tämä kulta-aika asetetaan tavallisesti
kaukaiseen muinaisuuteen. Niin esim. Raamatun
paratiisi. — Kreikkalaisten maailmankuvassa
kulta-ajalla oli niinikään tärkeä sija. Tunnettu
on varsinkin Hesiodoksen „Työt ja päivät"
nimisessä runoelmassa oleva viiden ihmispolven
kuvaus. Ensinnä muka eli Kronoksen (ks. t.)
hallitessa kultainen suku, joka ei tuntenut
vaivaa, ei kärsimystä eikä vanhuutta; ihmiset
elivät silloin nuoruuden kukoistuksessa vapaina
kaikesta pahasta, kunnes kuolema heidät lannisti
unen tavoin. Maa kasvoi runsaasti viljaa;
vapaasta tahdosta he hoitivat vainioita rauhassa
ja onnessa. Kuoltuaan he muuttuivat hyviksi
ihmisten suojelushengiksi. — Kultaisen suvun
jälkeen eli ja sortui Hesiodoksen mukaan älytön
hopeinen suku; sitten seurasi röyhkeä ia
väkivaltainen vaskinen suku; sen jälkeen
eli sankariajan sukupolvi, joka sortui suuriin
soliin (paitsi niitä, jotka Zeus siirsi autuaitten
saarille); viimeksi tulivat runoilijan omat
aikalaiset, tavallisten ihmisten vääryyttä harjoittava,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
