Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kultainen ämmä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1721
Kultaranta—Kulttivaattori
ahanta ja fanti rannikolla, asanti sisämaassa:
p ielinkeino on maanviljelys (maissia,
maapähkinöitä, jams-juurta. banaaneja, kokaa y. m.) ja
kauempana sisämaassa karjanhoito. Rannikolla
n kalastus tärkeä. — Useat lähetysseurat
ylläpitävät valtion kannattamia kouluja, joita on
t95. niissä 17,694 oppilasta: sitäpaitsi on 9
valtionkoulua. — Paljon työtä on tehty
plantaasi-viljelyksen kehittämiseksi (kasvitieteellinen
koeasema Aburissa), ja nykyään onkin
plantaasi-viljelyksen tuote kaakao toiseksi tärkein
vientitavara. arvo 19 milj. mk. (1909), kullan
uudelleen saavuttaessa ensimäisen sijan: 25,< milj. mk.
Muita vientitavaroita on kautsu, palmuöljy,
pal-munsydämet. jalot puulajit (metsissä on runsaasti
mahonkia y. m.) : yhteensä vienti 67 milj. mk.
1909 tuonti (puuvillakankaita, väkijuomia,
koneita 60 milj. mk. Pankki Bank of British West
Afriea Ltd. Rautatie on Seeeondeen satamasta
Ku-massi’in (270 km) ; rakennuksen alaisena on 97 km
Sähkölennäti niin joja 2.194 km. Tärkeimmät
satamat: Accra. Cap Coast Castle. Seeeondee, Addah.
Laivoja selvitettiin 2,s milj. rek.-tonnia (1909).
— Hallitusta hoitaa kuvernööri, jonka rinnalla
on Englannin hallituksen nimittämät
toimeenpanevat ja lakiasäätävät neuvostot. Pääkaupunki
Accra; hallitus asuu läheisessä
Christians-borgissa. Tulot 19.« milj. mk. (1909; ilman
Englannin avustusta), menot 18.s milj. mk.,
velka 67.: milj. mk. — K:n löysi
portugalilainen Santander 1470. Kauppa-asemia ja
linnoituksia tänne perustivat portugalilaiset,
englantilaiset. saksalaiset, ruotsalaiset, tanskalaiset,
hollantilaiset. Oston kautta tai muulla tavoin
englantilaiset vähitellen hankkivat käsiinsä koko
alueen, josta 1874 tuli siirtomaa. Asantin
nee-keriruhtinaita vastaan kesti sotia koko
1800-luvun, saattaen siirtomaan usein sangen vaikeaan
ahdinkoon. V. 1900 viimeinkin Asanti
kukistettiin ja liitettiin K:oon 1901; sam. v. siihen
yhdistettiin Pohjoisalue. E. E. K.
Kultaranta ks. Kultarannikko.
Kultarikki. vanha auripigmentin
(antimoni-sulfidin) nimi.
Kultarinta ks. Kerttuset.
Kultasadekaura ks. Kaura.
Kultasadepensas ks. C y t i s u s.
Kultasepäntyö, taiteellisten esineiden
valmistaminen jaloista metalleista usein lasituksia,
kamee-veistoksia ja jalokiviä y. m. lisiä
käyttämällä. Levyistä tehdään takomalla, puristamalla,
pakottamalla j. n. e. korkokuvia, astioita y. m.,
langoista n. s. filigrani-töitii; valua,
galvano-plastiikkaa, siselöimistii, kaiverrusta käytetään
myös. Kultakoristeita käytettiin jo
esihistoriallisella ajalla ja niiden valmistus tunnettiin jo
hyvin varhaisina aikoina Aasiassa ja Egyptissä;
erityiseen kukoistukseen k. kohosi Tyroksessa ja
Kreikassa. Bysantissa (Konstantinopolissa) se
saavutti täyden kehityksensä ja siirtyi sielt i
länsimaihin, jossa se varsinkin romaanisella ja
goottilaisella taidekaudella loi taiteellisia
pyhäin-jäännöskirstuja ja muita kirkollisia esineitä. K:n
huippua edustavat 16:nnella vuosis. Italiassa
Foppa ja Benevenuto Cellini; Saksassa Jamnitzer,
Petzolt ja Eisenhoit; Ranskassa kehittyi
rokoko-suunta 17:nnellä vuosis., jotavastoin vanhemmat
suunnat Saksassa säilyivät 18:nteen vuosis.
saakka. 19:nnen vuosis. alussa antiikkinen
suunta oli vallalla k:ssä ja uudemmalla ajalla
on taasen renesanssitvyli enimmin suosiossa.
Kultasieni, kultakloridiliuoksesta
oksaalihapolla saostamalla saatu, huokoinen kulta;
käytetään hampaiden paikkaamiseen.
Kultasiipi (Polyommatus), päiväperhos-suku.
Koiraksen siivet päältä punakeltaiset,
sinipunaiselle vivahtavat; etusiipien ulkoreuna musta.
Naaraksen etusiivet päältä mustatiipläiset.
Toukilla hieno punainen karvapeite. Suomessa 4
lajia. V. S-s.
Kultasuola, kultakloridin tai
natriumkulta-kloridin nimi.
Kultatinktuuri, kultakloridin eetteriliuos, jota
käytetään m. m. teräksen kultaamiseen.
Kultaus, esineitten peittäminen hienolla
kulta-kerroksella. Levy-k:ssa kiinnitetään ohut (aina
0,oooi mm paksu) kultalehti liimalla taikka
vernissalla esineen pinnalle. Lehdet saadaan 1 mm
paksuista levyistä takomalla niitä hiotulla
gra-niittialustalla pergamenttilehtien välissä. T u 1
i-k:ssa sivellään esineen pinnalle ohut kerros
kulta-amalgamia (elohopean ja kullan seosta i,
kun sitä sitten kuumennetaan, haihtuu elohopea
ja kultakerros jää pinnalle. Uudistamalla sama
temppu saadaan kerros paksummaksi. Kun
haihtuva elohopea on myrkyllinen, tehdään
kuumentaminen hyvässä vedossa. Upotus-kissa
kastetaan pienet esineet (teräskynät, silmäneulan
päät y. m.) kultakloridiliuokseen.
Galvaanisessa k:s s a erotetaan kulta sähkövirran avulla
kultaliuoksesta esineen pinnalle käyttäen
anodina kultalevyä ja katodina kullattavaa esinettä.
Liuoksena käytetään sekoituksia. Punertava
kultaus saadaan käyttämällä kuparianodia tahi
panemalla kuparisuola kultauskylpyyn.
Kiilto-k:ssa kiillotetaan kullattavan esineen pinta
ennen kultausta. joka tehdään hyvin hieno, sillä
kuta paksumpi kerros tulee, sitä vähemmän
kiiltävä se on. Himmeässä k:ssa pohjataan
esine ensin himmeällä metallikerroksella.
G. A. A.
Kultausvaha, sulattamalla valmistettu
keltaisen vahan, etikkahappoisen kuparin, alunan ja
punamullan seos, jossa toisinaan vielä on
rauta-ja kuparioksidia, booraksia, rauta- ja
sinkkisulfaattia. Kun lämmin, kullattu esine kastetaan
sulaan kultausvahaan ja sen jälkeen hiilitulessa
varovasti kuumennetaan, pelkistää vaha
kupari-yhdistyksistä vähän kuparia, joka sekoittuu
kultaan muodostaen punertavan vaski-kultaseoksen
esineen pinnalle. G. A. A.
Kultavernissa ks. Vernissa.
Kultaväri, hienon hienona lehtenä (=
lehtikuita) tai jauhona (= maalikuita,
simpukka-kulta) kaupassa käyvä kultausaine. Tätä
valmistetaan joko kullasta tai sellaisista
metalli-sekoituksista, joilla on kultaa muistuttava väri.
Tavallisimpia metallisekoituksia ovat tällöin
kuparin ja sinkin sekoitukset. Tietenkään ei näistä
valmistetuilla kultaväreillä ole samaa kestävyyttä
kuin kalliilla kullasta tehdyllä kultavärillä.
Kultaväriä käytetään kirjansitomatöihin,
taulujen kehyksiin, tapettien painoon v. m. V. V.
Kultti (lat. cultus), ks.
Jumalanpalve-1 u s.
Kulttivaattori (lat. cultus = viljeleminen),
syvältä muokkaava, raskas äes, nykymerkinnössä
varsinkin pyörien varassa kulkeva äes, jousi-,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
