Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kumys ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
13
Kumys—Kung
14
Kumys ks. K u m i s s i.
Kuna (ven.), näätä, näädännahka. sekä
luonnossa, näädän nahoissa maksettava vero että
sittemmin samanniminen metallinen raha, jonka
aikaisimmasta arvosta ei kuitenkaan olla täysin
selvillä. Novgorodissa oli k. yhteen aikaan 2
tengan arvoinen. V. 1514 suuriruhtinas Vasilij
Johannovits määräsi k:n arvoksi 6 grogia. Eri ven.
ruhtinaskunnissa oli kuna nimisiä rahoja.
J. J. M.
Kunaksa, muinainen paikkakunta Eufratin
ja Tigriin välissä, n. 35 km Babylonin yläpuolella,
nyk. Khan Iskanderijen Hillestä Bagdadiin
vievän tien varrella; tunnettu tappelusta, jossa
Artakserkses II voitti veljensä Kyyroksen 401 e. Kr.
K. T-t.
Kunckel (von L ö w e n s t e r n-K u n c k e l),
Johann (1630-1702), kemisti, oli saksalainen
mutta oleskeli elämänsä loppuvuosina
Tukholmassa, missä hän 1688 nimitettiin
vuorineuvokseksi ja aateloitiin, nauttien Kaarle XI:n
suosiota. K. kuuluu myöhempiin alkemisteihin ja
on enimmin tunnettu niistä henkilöistä, jotka
tähän aikaan „alkemisteina” pääsivät hallitsevien
ruhtinaitten yksityiseen palvelukseen. Hänellä on
myös puhtaasti tieteellisiä ansioita, oli jonkun
aikaa opettajana Wittenbergin yliopistossa ja
julkaisi useita kem. teoksia, m. m. kirjan „I)e
phosphoro mirabili” (1678). joka teki muutamia
vuosia ennen keksityn fosforin tunnetuksi.
Edv. Hj.
Kund [-t], Richard (1852-1904), saks.
afrikanmatkailija: tutki 1884-90 Kassain
itäpuolista aluetta sekä eteläistä Kamerunia.
Kunda, kivikautinen löytöpaikka Virossa,
Suomenlahden rannalla, Tallinnasta itään päin
olevassa Maholmin pitäjässä. Löytöalue on
savipohjaista maata, ja löytöesineet ovat
enimmäkseen luusta: harpuuneja, tikareita, nuolenteriä
y. m. Joitakuita piiesineitäkin tavataan,
jotavastoin saviastianpalasia K:sta ei ole. —
Lukuisan luukaluston ja siinä esiintyvien hyvin
vanhojen muotojen nojalla on totuttu pitämään
K:n asuinpaikkalöytöä hyvin vanhana, ehkä
Skandinaavian vanhemmalta kiviajalta olevana,
(ks. Itäm e r e n-maakunnat). A. M. T.
Kunder, Johann (1852-88), virolainen
opettaja ja kirjailija, Viron kansallisen lierätysajan
merkkimiehiä. K:n kirjallinen toiminta, jota hän
harjoitti koulutyönsä ohella, oli runsas ja
monipuolinen. Jo seminaarissa hän julkaisi
runokokoelman „Õiekuul” (1873). Sitten ilmestyi
muutamia luonnontieteellisiä teoksia „Maakera elu ja
olu”, „Looduse opetus. I. raamat: Elajate riik”
(molemmat 1877), „Looduse opetus. II. raamat:
Taimede riik”. „III. raamat: Kivide riik” (1882 ja
1885). V. 1885 ilmestyi vielä „Muinasjutud” ja
„Kalevipoeg. Lugu Eesti muinaskangelasest”. Mutta
varsinkin K. on huomattava näytelmien
kirjoittajana. Niistä mainittakoon: „Mulgi möistus ja
Tartlase tarkus” („Viljantilaisen viisaus ja
tarttolaisen taitavuus”, 1881), „Muru Miku
meelehaigus” (1882) ja „Kruunu onu” (1885). K:n
kuoleman jälkeen painettiin „Eesti kirjandus koolile
ja kodule. I. raamat: Eesti vanemad laulikud” ja
„J. Kunderi algupäralised luuletused” sekä
näytelmä „Kingu Laos”. K:n kielenkäyttö ei aina
ole riittävän huolellista ja viimeisteltyä. H. O.
Kundman [-vt-], Karl (s. 1838), itäv. kuvanveistäjä. Tuli 1872 taideakatemian professoriksi
Wieniin, jonka puistoissa ja julkisissa rakennuksissa on useita K:n koristeellisen kauniita
veistoksia, esim. Franz Schubertin, Tegetthoffin ja
Grillparzerin muistomerkit. E. R-r.
Kundt, August Adolf (1839-94), saks.
fyysikko, kutsuttiin 1868 Zürichin polyteknillisen
opiston, 1870 Würtzburgin yliopiston, 1872
Strassburgin yliopiston ja 1888 Berliinin yliopiston
fysiikan professoriksi. Hänen tieteellinen
toimintansa on ylettynyt useimmille fysiikan aloille.
Hyvin tunnetut ovat hänen ääniopilliset kokeensa.
Fysikaalisissa kalustoissa paljon käytetyllä n. s.
K:n putkella, johon oli siroitettu
lycopodium-jauhoa tai muuta kevyttä, hienoa jauhoa, hän teki
kiinteästä kappaleesta putken ilmapatsaaseen
jatkuvan pitkittäisen aaltoliikkeen värähdyssolmut
ja kuvut huomattaviksi. Tällä putkella saattaa
siten sävelen aallon pituuden ja
edentymisnopeuden eri kaasuissa yksinkertaisella mittauksella
määrätä, ja niitten avulla taas suhteen, joka
saadaan, kuu jaetaan jäntevyydeltään muuttumat
toman kaasun ominaislämpö tilavuudeltaan vaki
naisen saman kaasun ominaislämmöllä. K. tutki
myös ilman tiheyttä värähdyskuvuissa ja solmuissa ja huomasi tiheyksien eron suuremmaksi
kuin ennen arveltiin (noin 1/13 atmosfääriksi).
Tarkatessaan eri sävelten aaltoliikkeitten
edentymisnopeutta eri paksuissa putkissa hän havaitsi
nopeuden sitä pienemmäksi kuta hienompi putki
ja kuta matalampi sävel oli. Eetterin ja materian
keskinäisen vuorovaikutuksen ymmärtämiselle
niin tärkeästä anomaalisesta dispersionista K.
teki perustavaa merkitystä olevia kokeita,
käyttäen „ristikkäisten spektrien” menetelmää. Hän
laajensi myrös huomaamansa periaatteen avulla
melkoisesti niitten aineitten luettelon, joissa
mainittu ilmiö tapahtuu. K:n muista ansiokkaista
tutkimuksista on mainittava hänen kokeensa valo
aaltojen resonanssista, polarisatsionitason
magneettisesta kiertymisestä paramagneettisissa
aineissa, kaasujen lämmönjohtokyvystä ja
friktsionista kiinteitä kappaleita vasten. — K:n
„Vorlesungen über Experimentalphysik” Scheel julkaisi 1903. U. S:n.
Kundus [-us], alppiseutu Keski-Aasiassa
Hindukusin ja Amudarjan välillä, asukkaat
enimmäkseen tadzikeja ja usbeekkeja.
Kunene l. C u n e n e, joki Länsi-Afrikassa;
lähteet Portugalin Angolassa, kulkusuunta ensin
eteläinen, sitten läntinen, muodostaa osaksi
rajan Angolan ja Saksan Lounais-Afrikan välillä.
Pituus 1,200 km. Suun poikki on särkkä,
ylempänä kosket tekevät liikenteen mahdottomaksi.
— Eteläpuolella on Ambomaa, jossa suomalaiset
lähetyssaarnaajat työskentelevät. E. E. K.
Kunersdorf [ku-], Preussissa, Frankfurt an
der Oderista 5 km itään oleva kylä, jossa elok.
12 p. 1759 kreivi Saltykovin ja vapaah. v. Laudonin johtamat venäläiset ja itävaltalaiset (70,000)
voittivat Fredrik Suuren komentamat
preussilaiset (48,000). Voittajain mieshukka 23,3%,
voitettujen 43,0%; taktillinen arvo 0,80. -lskm-.
Kung (Kong), Jih-sin (1833-98), prinssi,
kiin. valtiomies, keisari Hienfongin veli, toimi
valtuutettuna Englannin ja Ranskan kanssa
käydyissä rauhanneuvotteluissa 1860, tuli 1861
ulkoasiainministeriksi ja veljensä kuoltua sani. v.
alaikäisen keisari Tungtsin holhoojaksi kukista-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
