Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuninkaanvala ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Ku n inkaan vala—Kunnallissosialismi
21
eduskunnan tehtäväksi määrätty toimittaa uusi
hallitsi jasuvun vaali. Tällainen säännös tavataan
esim. Ruotsin nykyisessä hallitusmuodossa (42 ja
94 §). — Myöskin 1772 v:n hallitusmuodon 38 §
määrää, että säätyjen mainitussa tapauksessa
kenenkään kutsumatta tulee kokoontua uutta
kuningassukua valitsemaan. Venäjän ja Suomen
välisen valtioyhdistyksen luonteesta ja
perusteista johtuu tietysti, että tämä
perustuslain-säännös on merkitystä vailla. R. E.
Kuninkaanvala ks.
Hallitsijavakuu-t u s.
Kuninkaanvesi ks. Kuningasvesi.
Kuninkuuskilpailut. Suomen voimistelu- ja
urheiluliitto toimeenpanee joka vuosi kilpailut
Suomen „urheilukuninkuudesta". Ohjelmaan
kuuluu juoksu-, hyppy- ja heittoharjoituksia, ja
voittajaksi julistetaan korkeimman pistemäärän
saavuttanut, ks. Pistejärjestelmät.
Kunnallinen itsehallinto ks. Kuut a.
Kunnallinen kielto-oikeus ks.
Raittiusliike ja Väkijuomalai n säädäntö.
Kunnallinen viranomainen ks. K u n t a.
Kunnallinen äänioikeus, kunnan jäsenille
lain mukaan kuuluva oikeus ottaa osaa
kunnallisten asiain päättämiseen, ks. Kunta.
A. P.
Kunnallis- ks. K u n t a.
Kunnallisasetus, asetus kuntain hallinnosta.
Maalaiskuntain hallintoa koskeva, nykyisin
voimassaoleva asetus on annettu kesäkuun 15 p.
1898 ja kaupunkikuntia koskeva joulukuun 8 p.
1873; kuitenkin on sitä erinäisissä kohdin
muutettu 15 p. elokuuta 1883 ja 15 p. joulukuuta 1897
annetuilla asetuksilla, ks. K u n t a.
Kunnallishallinto ks. Kuut a.
Kunnallishallitus ks. Kunta.
Kunnalliskieli, se kieli, mikä kunnassa
kunnallisten asiain käsittelyssä on pöytäkirjakielenä.
Pöytäkirjakielensä, millä on suuri merkitys sen
kautta, että se on valtion viranomaisten
virkakielen perustuksena, kunta itse saa määrätä.
Kunnallisviranomaisten toimituskirjainkaan
kielestä ei kunnallisasetuksissa ole muuta määräystä
kuin että kunnanvaltuusmiesten päätös
maalaiskuntaa koskevassa asiassa on valitusosoituksineen
kunnan kirkossa tai kirkoissa kuulutettava ja
kuulutus annettava sillä kielellä, millä yleinen
jumalanpalvelus seurakunnassa pidetään; jos
jumalanpalvelus säännöllisesti toimitetaan sekä
suomeksi että ruotsiksi, on kuulutuskin annettava
molemmilla näillä kielillä (asetus maalaiskuntain
kunnallishallinnosta kesäk. 15 p:ltä 1898. § 38).
0. K:nen.
Kunnallislainsäädäntö ks. Kunta.
Kunnallislautakunnan esimies, henkilö, jonka
kuntakokous kolmeksi vuodeksi valitsee kunnassa
asuvista äänivaltaisista kuntalaisista ja jonka
tehtävänä on, ellei näitä toimia ole jätetty
muiden sitä varten asetettujen kunnallisten
virkailijain hoidettaviksi, pitää pöytäkirjaa
kunnallislautakunnan kokouksissa, kirjoittaa tarpeelliset
diaariot ja luettelot, pitää huolta kirjeenvaihdosta,
vastaanottaa lautakunnalle osoitetut kirjoitukset
ja esitykset sekä katsoa, että kunnan tilikirjoja
säännöllisesti pidetään. • A. P.
Kunnallislautakunta, kuntakokouksen
valitsema, hallitseva ja toimeenpaneva kunnallinen
viranomainen, ks. K u n t a. A. P.
Kunnallismetsä, kunnan omistama metsämaa,
jota käytetään metsänhoitoon kunnan yhteiseksi
hyväksi. Kaupunkikuntien k:t ovat
maistraatin valvonnan alaisia; niiden hoidossa on
noudatettava metsänhoitosuunnitelmaa, joka on
kaupunginvaltuuston tahi, jos sellaista ei ole,
raastuvanoikeuden vahvistettava; jos metsämaan ala
on 200 tynnyrinalaa tahi enemmän, on
hoitosuunnitelmaan hankittava metsähallituksen
lausunto. Kaikkiaan on kaupunkikunnilla
hallussaan metsämaita, joutomaita lukuunottamatta, n.
40,000 ha; enimmän, nim. 9,677 ha kasvavaa
metsämaata, on Kajaanin kaupungilla. —
Maalaiskuntien k:iä ei meillä juuri ensinkään ole.
Niissä harvinaisissa tapauksissa, joissa niitä
vanhastaan on, saavat kaikki kunnan tilanhaltijat
kuntakokouksessa päättää yhteismaan hoidosta ja
käyttämisestä sekä valita kolmeksi vuodeksi
erältään yhden tahi useamman henkilön valvomaan
päätöksen noudattamista. Hoitosuunnitelmaan
on hankittava metsähallituksen lausunto
samanlaisessa tapauksessa kuin kaupunkien k:stä on
sanottu. — Jos taas kruunu on luovuttanut
kunnalle metsämaata yhteismetsäksi, on sitä
käytettävä kuntakokouksessa tehdyn hoitosuunnitelman
mukaan, joka on kuvernöörin, metsähallitusta
kuulusteltuaan, hyväksyttävä. K. B-a.
Kunnallisneuvos, virka-arvojärjestyksen
kahdeksannen luokan arvonimi (vastaa kapteenin
arvoa sotaväessä).
Kunnallispormestari, maistraatin
puheenjohtaja muutamissa Suomen suurimmissa
kaupungeissa. ks. Kunta. A. P.
Kunnallissosialismi, tärkeiden, kuntalaisten
yhteisiä tarpeita tyydyttävien (aikaisemmin
enimmäkseen yksityisen yritteliäisyyden varassa
olleiden) laitosten ja tehtävien ottaminen
kuntien haltuun. Samaten kuin valtion, on myöskin
kuntien taloudellista toimintaa viime
vuosikymmeninä tuntuvasti laajennettu, koska on
huomattu, että moni tärkeä yhteinen tarve muuten
ei tulisi ensinkään tai ei ainakaan kunnollisesti
tyydytetyksi. Toiselta puolen tässä myöskin ovat
vaikuttaneet finanssinäkökohdat: on tahdottu
hankkia kunnille lisätuloja, jotta voitaisiin
lieventää kuntalaisten verotaakkaa. Yhä
suuremmassa määrässä kunnat ovat alkaneet ottaa
haltuunsa varsinkin sellaisia laitoksia, jotka ovat
monopoliasemassa. Tällaisia laitoksia ovat
vesijohto, valaistuslaitokset, raitiotiet y. m.
Yleisimmin vesijohtolaitokset ovat joutuneet
kaupunkikuntien haltuun. Suomessa on kuitenkin vain muu
tamilia kaupungeilla oma vesijohto: ainakin
Helsingillä (vista 1876), Tampereella, Oululla,
Turulla, Viipurilla. Kunnallisia valmistuslaitoksia
on varsinkin Saksassa, Yhdysvalloissa, Isossa
Britanniassa y. m. Suomessa Turku otti
haltuunsa kaasutehtaan 1891, Helsinki 1900. Oulu
hankki sähkölaitoksen 1889, Tampere 1890,
Helsinki 1909; oma sähkölaitos 011 myöskin
Hämeenlinnalla, Kuopiolla ja Savonlinnalla. Rai
tioteitä kunnat ovat vasta viime aikoina
alkaneet ottaa haltuunsa. Kunnallisia raitioteitä on
varsinkin Englannissa, ja paljon myöskin
Saksassa ja Sveitsissä., mutta vähän Yhdysvalloissa
ja Italiassa. Paikoittain kunnat ovat perustaneet
teurastuslaitoksia, kauppahalleja, kylpy- ja
pesu-laitoksia, apteekkeja, vieläpä leipomoita ja
panimoja y. m. Puhelinlaitoskin 011 siellä täällä kun-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
