Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuntakokous ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
43
Kunzen—Kuolaimet
44
Tharandtin metsäakatemiassa; julkaissut useita
metsämatemaattisia teoksia, joista tunnetuin
„Lehrbuch der Holzmesskunst" (1873). V:sta
1888 julkaissut aikakauskirjaa „Tharander
forst-liches Jalirbuch". L. I-o.
Kunzen [-tsen ], Friedrich Ludwig
Aemilius (1761-1817), saks. säveltäjä ja
mu-siikkikirjailija. Tuli Kööpenhaminan
hovikapelli-mestariksi 1795. Sävelsi sekä tansk. että saks.
oopperoita sekä muuta näyttämömusiikkia; myös
oratoreja, sonaatteja, lauluja y. m. 1. K.
Kuohatti, kylä n. 2 penink. Nurmeksesta
koil-liseenpäin; sen mukaan on saanut nimensä
sikäläinen metsänhoitoalue (K u o h a t i n
hoitoalue). L. II-nen.
Kuohijärvi, järvi Tuuloksen pitäjän
luoteiskulmassa n. 7 km:n päässä Isolta Evolta;
pituussuunta luodepolijoisesta-kaakkoetelään; pituus
n. 19 km, keskimäär. leveys 2-4 km, levein kohta
n. 5 km; pinnan korkeus 90 m yi. merenp. K.
laskee luodetta kohti Kukkiajärveen Luopioisten
pitäjässä. L. B-nen.
Kuohilaat ks. S k o p t s i t.
Kuoliiminen ks. Kuohitseminen.
Kuohita ks. Kuohitseminen.
Kuohitseminen, siitosrauhasten (miehiltä
kivesten, naisilta munasarjain) poistaminen
leikkauksella. vrt. Eunukki, Kastraatti.
-— Nykyään k. ei tule kysymykseen juuri muussa
kuin hoitotarkoituksessa, jossa milloin kives
milloin munasarja voi tulla poistetuksi, kun ovat
taudillisesti muuttuneet, eikä muusta hoidosta näy
apua olevan. M. O-B.
Kuohittu eläin kadottaa siitoskykynsä, tulee
sävseämmäksi, rasvoittuu lihotettaessa
helpommin, ja muutamain eläinten, kuten pukin,
pässin ja vanhan karjun liha tulee vasta
kuolii-misen kautta nautitsemiskelpoiseksi. Eri
eläinten kuohitseminen toimitetaan eri tavoin, kuten
pihdillä, siteellä tai erityisesti valmistetuilla
kuohitsemiskaluilla, jotka kaikki tarkoittavat
verenvuodon rajoittamista mahdollisimman
vähään. Naaraseläimiä sekä joskus uroksiakin
(pietturi) kuin myös siipikarjaa kuohitessa on
tunkeuduttava vatsaonteloon, mikä toimitus
vallankin pienemmille eläimille on kuitenkin
verrattain vaaraton. Kp.
Kuohu, rautatienpysäkki
Haapamäen-Jyväskyliin rata-osalla Kintauden ja Vesangan asemien
välillä. L. II-nen.
Kuohuminen, musseeraus, kaasujen
poistuminen nesteestä, jolloin muodostuu kuohua.
K. esiintyy esim. hiilihapon poistuessa
karbonaateista väkevämmän hapon vaikutuksesta;
samoin esim. korkeammassa paineessa hiilihapolla
kyllästytetyn nesteen (soodavesi, limonaati,
sam-panja) päästessä tavalliseen paineeseen, jolloin
osa imeytynyttä kaasua poistuu. S. V. II.
Kuohupulveri, jonkun hiilihappoisen suolan
(esim. kaliumbikarbonaatin) ja hapon seos; veteen
pantuna se kovasti kuohuttaa tätä, sillä seoksesta
lähtee silloin hiilihappoa. S. V. H.
Kuohusavi ks. Ravi.
Kuohuvat juomat, liiilihaponpitoiset 1. m u
s-seeraavat j uomat (esim. kuohuviini y. m.).
Kuokimmuodka (lap. Kuokkimasmuotke),
kohta, jossa v:n 1887 rajankäyntiin asti
oletettiin Suomen, Ruotsin ja Norjan rajojen yhtyvän.
V. 1901 kolmen valtakunnan rajapyykki siirret-
Kitkomiskuokka.
tiin oikealle paikalleen hiukan länteenpäin
Kolta-jauren rannalle.
Kuokka, käsityöase maan irroittamista ja
kuohkeuttamista, kuokkimista varten. Työsken-
Maakuokka.
Kuoklca.
tely tapahtuu käsin ja
lyömällä vastakohtana lapiotyölle,
joka suoritetaan painamalla,
tavallisesti jalan avulla. Tiukan
kivensekaisen maan kuokka on
maakuokka (maahakku),
turvemaata ja vähemmän tiukkaa maata varten
tavallinen kuokka, ja kuohkeutettua maata
varten, etupäässä rikkaruohojen hävittämiseen ja
juurikasvimaan kuokkimiseen, hakku,
kitke-m i s k u o k k a, k ä s i h a r a j. n. e. I. A. S.-II.
Kuokkala. 1. Kylä ja huvilaseutu n.
9 km Terijoelta kaakkoon. Tulliasema
valtakunnan rajalla kaakkoispuolella K:n kylää. —
2. Rautatienasema (III 1.)
Viipurin-Pietarin rataosalla Kellomäen ja Ollilan asemien
välillä, 402 km Helsingistä, 40 km Pietariin. —
3. Saha Jyväskylän lähellä Äijälän kylässä,
nykyjään vain osittain käytännössä (omist.
kauppaneuv. J. Johnsson). Sahan vieressä on
omistajan komea kaksikerroksinen kivirakennus.
— Lähellä K:aa „Äijälän joen" toisella puolen
on Väinölän laivatelakka ja konepaja.
Kuokkalankoski ks. Lempo isten
kanava.
Kuokkamaa, kuokkimisen alaisena oleva maa,
usein uutisviljelysmaa, joka tehdään
muokkaus-ja viljelyskelpoiseksi puitten, pensaitten,
kantojen, kivien j. n. e. raivaamisella ja mättäiden ja
maanpinnan kuokkimisella. 1. A. 8.
Kuokkaniemi, rautatienasema (V 1.)
Sortavalan-Viipurin rataosalla, 18 km Sortavalasta.
473 km Helsinkiin. L. II-nen.
Kuokkastenkoski, entinen rautatehdas Nur
meksesta 11 km länteen Kuokkastenlaliden
rannalla Kuokkastenkosken vierellä (koski
keski-veden aikana 1,068 lievosv.). Sen perusti 1879
A. J. Mustonen, ja se sisälsi masuunin ynnä
kupu-uunin. Omistaja vuodesta 1904
Pankakos-ken o.-v.; rautatehdas purettiin 1911, samoin
paikalla ollut tärpättitehdas. Toimessa on vain
pieni salia, mylly ja tiilitehdas. Maa-ala
käsittää 23.000 ha; maanviljelystä harjoitetaan.
Paikalla on sähkölaitos valaistusta ja
maanviljelys-koneiden käyttöä varten. E. E. K.
Kuola ks. Kuolla.
Kuolaimet, suitsiraudat, poikkipäin hevosen
suussa pidettävä, tav. raudasta telity, usein
nive-likäs, suitsissa kiinni oleva puikko, jonka
molemmissa päissä oleviin renkaisiin ohjakset
kiinnitetään ja jolla hevosta ajaessa tahi talutellessa
hallitaan tahi ohjataan. — Monenlaisia k:ia
käytetään. Tavallisimmat ovat yksiniveliset sileät
rauta-k:t. Ilelläsuisille hevosille tahi niille, joita
tahdotaan lielläsuisiksi, sekä muillekin hevosille
pakkassäällä on hyvä käyttää k umikuo
laini i a tahi nivelettömiä, nahalla päällystettyjä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
