Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuollut liha ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
69
Kuollut liha—Kuonatiilet
70
tiivänä olevan iän keskipituus oli allamainittuina
ikävuosina (vuosissa) :
Syntyessä 5 v. 20 v. 50 v.
Saksa m..........................40,« 53,s 41,5 19,o
n..........................44,o 55,2 43,4 20,e
Ruotsi m........................50,9 56,2 44,s 22,4
n..........................53,6 57,9 46,8 24,o
Englanti m......................44,i 53,s 41,o 18,9
n......................47,8 55,8 43,4 20,e
Suomi m..........................41,4 51,8 41,5 19,7
n............................44,s 53,4 43,j 21,s
Elettävänä oleva keski-ikä on syntymähetkellä
lasten k:n vuoksi lyhempi kuin 3-5 ikävuosina,
jolloin se on pisimmillään. Siitä alkaen keski-iän
pituus jatkuvasti vähenee, mutta 60-vuotiailla oli
Suomessa vielä keski-ikää, miehillä 13,2, naisilla
14,a vuotta. Parantuneiden k.-suhteiden vuoksi
on jälelläolevan iän keskipituus nykyisin
melkoisesti suurempi kuin aikaisemmin. Niinpä oli
Ruotsissa vuosien 1816-40 olojen mukaan
20-vuo-tiailla jälellä olevan keski-iän pituus vain 39,o
vuotta, mutta saman vuosisadan viimeisellä
vuosikymmenellä oli se 45,8 vuotta, eli lähes 7 vuotta
enemmän. [Suomen virallinen tilasto VI
(väestötilasto) ; Suomen kartasto 1910.] E. G-ng.
Kuollut liha, märkivällä haavapinnalla ylen
runsaasti kasvava uudistussolukko (vrt.
Gra-n ulat s ioni), joka hidastuttaa haavan
arpeutumista.
Kuollut-meri (arab. Bahr Lut = „Lotin meri";
Raamatussa se esiintyy nimillä „Suolainen-meri",
„Itäinen-meri", „Erämaan-meri", roomalaiset
käyttivät siitä nimeä Lacus Asplialtites;
150-luvulla j. Kr. esiintyy nimitys „Kuollut-meri"),
tunnettu järvi Palestiinassa, El Ghorin laaksossa.
Pituus etelästä pohjoiseen 76 km, leveys 4,5-16
km, pinta-ala 1.000-1,120 km3. Veden pinta on
394 m alapuolella merenpintaa. Iv.-m. on siten
maailman syvin depressionialue. Veden suurin
syvyys on 399 m. Matala on ainoan mereen
pistävän huomattavan niemen El Lisanin
eteläpuolella oleva osa, keskimäärin 3,9 m. Rannat
ovat jyrkkävuoriset, paikoitellen tavataan parin
sadan m:n levyisiä hiekkakaistaleita. Monissa
paikoin rantaa on rikki- ja suolakerroksia sekä
nafta- ja maapikilähteitä. Näiden vaikutuksesta
sekä suuren haihtuvaisuuden ja laskujokien
puutteen takia K:n-m:n kaunis, sininen vesi on
tavattoman kitkerän-suolaista (ominaispaino
l,i««-1,25», suolanpitoisuus 21,7-27.8%), niin että
elollinen elämä siinä on mahdoton. Pohjaa peittää
asfaltti. — Viljelyskelpoisia ovat rannikot
ainoastaan jokien suitten seuduilla. Jokia
K:seen-m:een laskee useita, mutta ainoastaan Jordanissa
on vettä läpi vuoden. — V:sta 1900 välittää
K:lla-m:llä liikennettä höyryalus. — Ennen
K:n-m;n vesimäärä on ollut paljoa suurempi.
E. E. K.
Kuolokohta, asento, jossa eräisiin
koneenosiin vaikuttava voima ei voi liikuntaa edistää.
Voimakoneiden kammit pääsevät kuolokohtiansa
ohi huimapyörien avulla tai siten, että voiman
annetaan vaikuttaa useampaan kampeen, jotka
ovat eri aikoina kuolokohdissansa. V. V-la.
Kuolonjäykkyys ks. K u o 1 e m a.
Kuolonmerkit ks. Kuole m a.
Kuomireki, kuomilla varustettu reki; kuomi =
sateelta ja tuulelta suojaava kolmiseinäinen ka-
tos, joka kehittyneemmissä reissä on
kokoon-laskettava. ’ U. T. a.
Kuona on lasi-, emalji- tahi kivimäistä ainetta,
jota syntyy metalleja sulatettaessa tahi muuten
käsiteltäessä. Ulkomuodon mukaan eroitetaankin
lasi-, emalji- ja kivikuonaa. Kuonaa
syntyy joko malmien ja (sulattamista edistävien)
lisäaineiden niistä osista, jotka metalleja
valmistaessa eivät pelkisty eivätkä kaasumaisina haihdu
pois uunista, tahi niistä metalleissa olevista
vieraista aineista, jotka metalleista tahdotaan
puhdistaessa saada niistä pois ynnä mahdollisista
lisäaineista, joita käytetään puhdistamista eli
raffinoimista varten. Usein tulee kuonaan vielä
uunien seinistä syöpyneitä ja kuluneita aineita.
Kokoomukseltaan kuonat ovat enimmäkseen
silikaatteja eli piihappoisia suoloja, joissa on
oksideja, sulfideja, fluorideja, klorideja, fosfaatteja
y. m. aineita seassa mekaanisesti sekaantuneina.
Muutamissa kuonalajeissa on näiden aineiden
määrä niin suuri, että ne muodostavat kuonan
pääosan, toisinaan sen melkein kokonaankin.
Esimerkkeinä tällaisista kuonista mainittakoon:
thomaskuona, jossa on fosfaatteja, ahjomelto- ja
raudan hitsikuonat, joissa ou oksideja,
antimonin raffinoimiskuona, joka pääasiassa on sulfideja.
Kuonia sanotaan a) niiden kokoomuksen
mukaan: silikaatti-, oksidi-, sulfidi-
(arsenidi-anti-monidi-) y. m. kuonaksi; b) sen uunin mukaan,
josta ne ovat saadut; esim. masuuni-,
kupoli-uuni-, konvertti-, reverberuuni-, ahjo-,
raffinoi-mis- y. m. kuonat; c) seu työtavan mukaan, jota
käytettäessä ne ovat syntyneet, esim. hitsi-,
ahjo-melto-, valssi-, vasara-, sulu-, mustakupari-,
saostus- 1. sakaantumis-, raffinoimis- y. m. kuonat;
d) sen metallin mukaan, jonka valmistuksessa
tai käsittelyssä ne ovat muodostuneet, esim.
rauta-, kupari-, tina- y. m. kuonat; e) sen
tarkoituksen mukaan, mikä kuonalla on, esim.
suojelus- ja melloituskuonat. Kuonaa käytetään
tien-rakennusaineena, lannoitusaineena, lasin,
kuona-tiilien, kuonasementin, kuonavillan ja
metallienkin valmistukseen. Kuonan väri on vaihteleva.
Niiden om.-p. vaihtelee 2,4-6,o. G. A. A.
Kuonasementti, sementtilaji, joka
valmistetaan jauhamalla masuunikuonasta ja
kalkkikivestä poltettuja n. s. Portlandin tiiliä ja
kuivattua taikka hehkutettua masuunikuonaa.
Saksalaisten sementin koettelua ja kauppaa koskevien
määräysten (1909) mukaan saa Portlandin
tiili-jauhoon lisätä korkeintaan 30 % masuunikuonaa.
Kuonasementin ulkonaiset ominaisuudet ovat
yleensä samat kuin tavallisen portlandin
sementin. Sitä käytetään harvoin
rakennusteollisuudessa. ’ J. C-én.
Kuonatiilet ovat kuonasta valmistettuja tiiliä.
Enimmäkseen niitä valmistetaan
masuunikuonasta ja kalkista. Kaksi lajia nimittäin:
puhtaat kuonatiilet ja kalkkikuonatiilet. Edellisiä
tehdään siten, että sulan, noin 2-silikaattisen,
ei aivan lasimaisen masuunikuonan annetaan
juosta rautakaavaan, joka on 600x300x300 tahi
450x225x225 mm, johonka sitä ennen on pantu
hyytyneitä kuonapalasia. Nämät kokillitiilet ovat
verrattain hauraita. Parempia saadaan valamalla
kuona hiekkakaavoihin, jotka voivat olla
pienempiäkin kuin edellämainitut. Kuonatiilet ovat
verrattain tulenkestäviä. Kalkkikuonatiiliä
valmistettaessa muserretaan kuona ja sekoitetaan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
