Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuorevesi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
81
Laatokassa, Äänisjärvessä, Vienanmeressä,
muutamissa Mustaan- ja Kaspian-mereen laskevissa
vesissä, Ob-joen suussa ja Kamtsatkassa,
Poh-jois-Ameriikan itärannikoilla, Etelä-, Keski- ja
Pohjois-Suomen sisävesissä Etelä-Lappiin asti.
P. B.
Kuorevesi. 1. Kunta, Hämeen 1., Jämsän
kililak., Längelmäen-Kuoreveden-Eräjärven
nimis-miesp.; kirkolle Mäntästä n. 13 km ja Lylyn
asemalta 20 km. Pinta-ala 331,i km2, josta
viljeltyä maata 3,228 lia (1901); manttaalimäärä
15.1411, talonsavuja 68. torpansavuja 118 ja muita
savuja 132 (1907). 2,879 as. (1910): 563
ruokakuntaa, joista maanviljelystä pääelinkeinonaan
harjoitti 324 (1901). 299 hevosta, 1.421 nautaa
(1909). — Kansakouluja 3 (1911). Lääkäri
yhteinen Mäntän kanssa. Säästöpankki (v:stal907).
Osuusmeijeri. — 2. Seurakunta,
konsistoril-linen, Porvoon liiippak., Tampereen rovastik.;
perustettu kappeliksi Längelmäen
emäseurakuntaan 1683, erotettu omaksi khrakunnaksi keis.
käskykirj. 1 p:ltä jouluk. 1873 (ensimäinen khra
v:sta 1881). Kirkko puusta, rak. 1779. — 3.
Kapeanko järvi Kuoreveden pitäjässä, pituus n.
20 km; pituussuunta luoteesta kaakkoon. Sen
pohjoispään koilliskulmaan laskevat
Keuruunrei-tin vedet Mäntän kosken kautta ja lähtevät
pohjoispään läntiseltä kulmalta eteenpäin Vilppulan
kosken kautta Paloselkään. — Eteläosan
länsirannikolla Kuoreveden kirkko. L. H-nen.
Kuori, nuorissa varsissa päällysketon ja
johto-jännelieriön väliset solukot, vanhemmissa kaikki
jälsirenkaan ulkopuolella olevat, usein mitä
eri-laatuisimpia eläviä ja kuolleita soluja
sisältävät solukot.
Kuori (ks. Kuoro), kirkollisessa
rakennustaiteessa sisäänkävtävää vastassa oleva kirkon
takaosa, jossa alttarilla on paikkansa ja tilaa
varattu papistoa (ja kuoroa) varten, katolisissa
kirkoissa vasituisine istumasijoineen
(kuori-tuolit) kummallakin puolen kuoria.
Kirkko-laivan vastassa sen arkkitehtonisena päätteenä
sekä koko kirkon aatteellisena keskustana olevan
k:n erottaa laivasta triumfikaari ja k u o r
i-aitaus tai se korotetaan usein yhtä tai
useampaa askelta muuta lattiata korkeammalle
(..korkea kuori"), jolloin sen alla useinkin oli krypta
(ks. t.). Kuoripäätöksellä on muinaiskristillisellä
ja romaanisella ajalla tavallisesti puoliympyrän
muoto (apsis), gotiikassa 5-, 7- tai
useampi-sivuinen, sekä suuremmissa, etenkin ransk.
kirkoissa kuorikäytävän ja kappelivyön
ympäröimä (ks. Goottilainen tyyli).
Keskiaikaisissa kirkoissa aikaa voittaen vliä väljenevä
k. jakautuu ylä- ja alakuoriin, tunkien eritoten
Espanjassa pitkälle keskilaivaan, risteyksen
toiselle puolen saakka. — Laulu kuori on
laulajain ja soittajain paikka urkujen edessä; haut
a-kuoreiksi, jommoisia m. m. oli Turun
tuomiokirkossa (Tott-, St.llhandske-, Wittfoot- y. m.
suvuilla), muodostettiin kirkon laidassa olevat
entiset kappelit, joita muutamat ylhäiset ja
varakkaat perheet reformatsionin jälkeen lunastivat
itselleen perhehaudoiksi. U-o N.
Kuoriaiset ks. Kovakuoriaiset.
Kuorikoski, kuuluisa rakennusmestari-suku
Pohjanmaalta, Kaustisen pitäjästä. Ensimäinen
kätevyydestään tunnettu suvun jäseu oli Matti
K. (1741-1800), joka rakensi 3 kirkkoa, 4 kello-
82
tapulia, muutamia siltoja; paitsi sitä hän oli
etevä puuseppä, ,,rukkimestarina" mainio
samoinkuin muutkin suvun jäsenet. Näistä
mainittakoon Heikki K., (1772-1846) edellisen poika,
rakentanut 17-18 kirkkoa, useita kellotapuleita
y. m., oli 1S28-30 poikineen korjaamassa palon
hävittämää Turun tuomiokirkkoa; Jaakko K.
(1807-80), edellisen poika, kuuluisin kaikista,
rakentanut 23 kirkkoa, 16 kellotapulia, monta
suurta teknillistä taitoa osoittavaa siltaa y. m.,
harjoittanut metallinvalamista; Erkki K.
(1813-?), edellisen velipuoli, rakentanut tai
korjannut 10 kirkkoa. (E. E. K.)
Kuorikot, nenäkuorikot (conclim 1. turbivalia)
ovat nenäontelon lateraaliseinällä tavattavia,
usein hyvin monimutkaisiksi kiertyneitä ohuita
luupoimuja, jotka laajentavat nenäonteloa
verhoavaa limakalvon pintaa ja täyttävät suuren
osan nenäontelosta. Tässä limakalvossa (ainakin
suuressa osassa sitä) on runsaasti hajusoluja;
jota enemmän kuorikoita, sitä tarkempi hajuaisti
yleensä on. K. toimivat sitä paitsi keuhkoihin
hengitettävän ilman lämmittäjinä ja kostuttajina.
P. B.
Kuoriniakone ks. Separaattori.
Kuorimetsänviljelys, vesametsänviljelysmuoto,
jonka tarkoituksena on saada kuorta
parkki-hapon valmistusta varten. Keski-Euroopassa
olivat tammikuorimetsät ennen yleisiä, mutta ovat
nyt kannattamattomina käyneet
harvinaisemmiksi, syystä että on lämpöisemmissä
ilmanaloissa opittu käyttämään edullisempia puulajeja
I Acacia-la.) it, Quebrachia Lorentzii, Schinopsis
balance y. m.). L. I-o.
Kuoriminen. Käytännölliset asianhaarat ja
varsinkin vesioikeuslain säädökset pakottavat
kuorimaan useimmat puut, kohta kun ne
metsässä kaadetaan. Kun havupuiden kuori
tehtyjen tutkimuksien mukaan käsittää n. 7-28 %
puun tilavuudesta, aiheuttaa kuoriminen paljon
ja sangen raskastakin työtä. Tukeiksi tahi
pi-temmiksi pölkyiksi katkaistut puut kuoritaan
kuorimispetkelellä, eräänlaisella
varrellisella lapiontapaisella raudalla, jolla kuori
lykätään puun pinnasta pois. Pienemmiksi
pölkyiksi katkaistuja puita, esim. paperipuita,
kuoritaan eräänlaisella vuolinraudaila. Kuta
kylmempi ilma sitä vaikeampaa kuoriminenkin.
Kuorimiskustannukset vaihtelevat tukkipuilta* n.
15-90 penniin rungolta ja saattavat korottaa
1 metrisen kuutio-sylen valmistuskustannuksia
paperipuilta n. 5 mk :11a. A. B. Tl-r.
Kuorimisaura ks. K a m a r a-a ura.
Kuoriinishaarukka ks. Mehiläishoito.
Kuorimispakko. Heinäk. 23 p. 1902
annetun vesioikeuslain II:n luvun 14 § säätää:
„Puit-ten, jotka lautattaviksi lasketaan vesistöön, pitää
olla kelvollisesti kuorittuja; — — — kuitenkin
saatakoon — — — haloiksi, hiilenpolttoon tai
kotitarpeeksi tarkoitettuja halkomattomia puita
lautata kuorimattomina, jos lauttaus saatetaan
loppuun vuoden kuluessa puiden kaatamisesta".
— Tämä määräys asettaa k:n ainoastaan
muutamilla poikkeuksilla säännöksi, josta voidaan
saada vapautusta silloin vain, kun erityisiä
päteviä syitä voidaan esittää. Säädös on johtunut
pääasiallisesti siitä, että on edellytetty
kuorimattomien puiden uittamisen tuottavan
kalastukselle haittaa ja aiheuttavan veden mataloittu-
Kuorevesi — Kuorimispakko
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
