Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuroma ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
115
Kurpponen—Kursk
110
Jättiläiskurpitsn.
sentnerikurpitsalla (C. maxima) 011
turvonnut. hieno juovikashedelmäperä ja
matalapykä-läiset, pyöreäliuskaiset lehdet. — Kummankaan
lajin villiä kantamuotoa ei varmuudella tunneta,
C. pepo lienee kuitenkin kotoisin Ameriikasta,
C. maxima Länsi-Afrikasta. Jo Tillandz
mainitsee edellisen Turusta. K:aa viljellään joko
kaunistus- tai keittiökasvina aina avomaalla ja
Suomessakin enimmäkseen ilman aluslämpöä.
Koristus-k:oja on monta eri muotoa. Ivasviopillisesti ne
eroavat talous-k:oista sangen vähän tai ei ollenkaan.
Taloutta varten viljellyn sentneri-k:n malto on
kiinteää ja käytetään enimmäkseen hillottuna.
Manteli kin malto on hienosvistä ja sillä on
mieluinen. mantelimainen maku. Sentneri-k:n
parhaita laatuja ovat: hubbard, potiron,
nicaise, b o s t o n. m a r r o w, m a m m o t h.
Manteli-k:oista mainittakoon ennen muita: v e g
e-table marroT ja k i n g’ s acre cream.
— K. vaatii tuulelta suojattua, tyyntä,
aurinkoista paikkaa sekä ravintorikasta ja kyllin
kosteaa maata. Siemenet kylvetään huhtikuun
keski-tai loppuvaiheilla hyötylavaan. Taimet istutetaan
yksitellen 4-5 tuuman ruukkuihin ja hoidetaan
viileässä lavassa, jossa taimien tulee seista
kyllin pitkien välimatkojen päässä toisistaan, että
voivat kehittyä tukeviksi. Ne istutetaan
paak-kuineen, niinpian kuin niissä toukokuun lopussa
tai kesäkuun alussa on 3-5 lehdykkää. Yöhalloille
k :t ovat arkoja, josta syystä niitä on usein
istutuksen jälkeen suojattava. Hoito rajoittuu
pääasiallisesti sellaisten rönsyjen poistamiseen, jotka
eivät saa tilaa, sekä tarpeen vaatiessa
runsaaseen kasteluun. Kun hedelmät alkavat kehittyä
puolikokoisiksi, pannaan niiden alle
laudanpala-sia tai muuta kuiviketta, mikä estää mätänemistä.
Jos hedelmiä aiotaan käyttää talouteen, ei saa
antaa niiden kehittyä täysikokoisiksi. Nuorien
hedelmien malto on näet paljoa hienompaa kuin
täysin kehittyneiden. [O. Lundén, [-„Keittiökasvi-viljelys".]-] {+„Keittiökasvi-
viljelys".]+} J. A. rf- Ii. W. H.
Kurpponen, nahkainen, matala, usein
paulalli-neu jalkine (ks. Puku).
Kurrenttikirjoitus (lat. currens = juokseva),
tavallinen (kynä-)kirjoitus.
Kursiivi (ransk. cursif, < lat. currere = juosta),
oikealle kalteva kirjoitus t. paino. —
Kursiivi-kirjoitus, kuvakirjoituksessa (hieroglyfeissä,
kiilakirjoituksessa) käytetyt yksinkertaisemmat,
jokapäiväisessä käytössä esiintyvät, vanhemmista,
monumentaalisista merkeistä kehittyneet merkit;
vanhan ajan ja keskiajan käsikirjoitusten
kalteva, yhteenliittymä kirjoitus.
Kursiivikir-j as im et 1. kursiivi, oikealle kallistuvat
painokirjaimet vastakohtana pystylle antiikvalle.
Kursiivikirjasinten ensimäinen käyttäjä on
venetsialainen Aldus Manutius (siitä myös nimi
ildiinit). — Kursi veera ta 1. kursivoida,
muuhun tekstiin kursiivilla painattaa erinäisiä
sanoja tai tekstikohtia, myöskin sellaisia
kirjoi-: uksessa alleviivauksella vahventaa erikoisesti
huomattaviksi.
Kursiveerata 1. kursivoida ks.
Kursiivi.
Kursk. 1. Kuvernementti Iso-Venäjän
eteläosassa Donetsin latvojen ympärillä; 46.456 km2,
3,016,700 as. (arv. 1910)’, 1. 64 km2:llä. Maa
matalakumpuista tasankoa (korkein kohta 279
m yi. merenp.), viettää loivasti pohjoisesta
etelään. Joet laskevat kaikille suunnille: Desnaan
(Seim), Donetsiin. Doniin ja Okaan. Niiden lii
-kennemerkitys vähäinen: kuljettavia vesiteitä on
3S3 km, niistä höyryaluksille sopivia ainoastaan
37 km. Ilmasto on mantereinen: K:n
pääkaupungissa v:n keskilämpö -f-5°C, tammikuun
-10,i°C, heinäkuun + 19,6°C. Metsää
mitättömän vähän. — Asukkaat ovat venäläisiä (99,7%:
5/„ isovenäläisiä) ; juutalaisia on 0,2%.
Lukutaitoisia 16,3%,. vähemmän kuin keskimäärin
Venäjällä. Maataloutta harjoittaa 83%, teollisuutta
ja vuorityötä ainoastaan 7%. — K. on Venäjän
hedelmällisimpiä mustamulta-kuvernementteja:
viljasadosta (ruista 775,700 ton., kauraa 471.000
ton., vehnää 154.000 ton., hirssiä 148,200 ton..
tattaria 133,700 ton., ohraa 50.700 ton.; 1910)
riittää paljon myytäväksi. Muita peltokasveja on
peruna (sato 747,800 ton.), sokerijuurikas,
tupakka, hamppu. Suuret määrät viljellään
puutarhakasveja (sipulia, valkosipulia, minttua,
auringonkukkaa, arpuuseja, melooneja, kurpitsoja,
anista y. m.), joita viedään laajalti kaupan.
Samoin omenoita, luumuja y. m., joitten
viljelyksessä alue on Venäjän etevimpiä. Karjanhoito
kehittymätön: hevosia 571,300, nautakarjaa
515,500, lampaita ja vuohia 1,165,700, sikoja
181.400 (1910). Mehiläishoito tuottaa enemmän
kuin muualla Venäjällä; hunajaa myytiin 1908
3 milj. kg 1. 11 % koko Euroopan-Venäjällä myy
dystä hunajasta. Koska maa on kovin
paloiteltua, ei koko väestö voi siitä saada toimeen
tuloansa, vaan on pakotettu harjoittamaan
laajaa kotiteollisuutta, jonka tuotteilla (saappaita
y. m. nahkatavaroita, kankaita,
puusepäntuot-teita, leikkikaluja, pyhäinkuvia, saviastioita
v. m.) käydään kulkukauppaa. Sitäpaitsi suuret
määrät työkuntoista väkeä kulkee kaukana
työn-ansiolla. Kuitenkin K:ssa vallitsee ahtaus, ja
Siperiaan siirtyy vuosittain kymmeniä tuhansia
maata hakemaan (1909 63,200 1. 10,2 %
Venäjältä Siperiaan siirtyneistä: 1910 16.900 I. 5,s%).
— Tehdasteollisuus mitätön; aksiisista vapaan
teollisuuden tuotantoarvo 19,7 milj. mk. (1910) :
siitä enemmän kuin puolet ravintoaineteolli
suutta; aksiisin alaisista teollisuuksista ansaitsee
sokeriteollisuus mainitsemista, valmistusarvo 28,r,
milj. mk. (1907). — Kaivostyö tuottaa
fosforiittia; 1907 saatiin 9,200 ton., 1. 27,4% Venäjän
fosforiittituotannosta. — Rautateitä 1,212 km
(1911). — Kansakouluja 2,155 (oppilaita 144.000:
1909). keskikouluja 2S’ (opp. 10,050), ammatillisia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
