Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - 2. Kustaa II Aadolf - 3. Kustaa III
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
125
berg, „Svea rikes liistoria under konung Gustaf 1
Adolf den stores regering"; Cronholm, ,,Sveriges
liistoria under Gustaf 11 Adolfs regering";
..Droysen, „Gustaf Adolf"; Weibull, „Gustaf II Adolf"
y. m. ks. Settervall, „Svensk historisk
bibliografi 1875-1900.] K. R. M.
3. K. III (1740-92), Aadolf Fredrikin ja Loviisa
Ulriikan poika, svnt. Tukholmassa 24 p. tammik.
1746, osoitti jo lapsena
runsaita lahjojaan, selvää
ja nopeata käsityskykyä,
vilkasta mielikuvitusta ja
tarkkaa muistia. Mutta
kasvatuksen mukana nämä
ominaisuudet kehittyivät
yksipuoliseen suuntaan.
Hänen ensimäinen
kasvattajansa K. G. Tessin
antoi hänelle melkein
yksinomaan esteet tis-kirjallisen
kasvatuksen, jonka
päämääränä oli hienon
maailmanmiehen luominen
hänestä. Äitinsä ja muun
ympäristönsä avulla K. jo
aikaisin perehtyi
valistusajan käsitystapaan, saaden siitä runsaasti
hyviä johtavia aatteita ja ihanteita, mutta myös
vahvistusta omalle nautinnonhalulleen ja
kun-nian- ja vallanhimolleen; sen vaikutusta myös
oli K:n välinpitämättömyys syvemmästä
uskonnollisuudesta. Varsin haitallinen luinen
kehitykselleen, salajuoniin, teeskentelyyn ja
kaksimielisyyteen kasvattava, oli aika v:sta 1756 lähtien,
jolloin hänen ympäristöönsä kuuluivat toiselta
puolen säätyjen hänelle määräämät kasvattajat,
K. F. Scheffer johtajana, ja toiselta säätyjä
vastaan vehkeilevä hovipuolue. Kun hänen säätyjen
vaatimuksesta täytyi 1766 ottaa puolisokseen
Tanskan prinsessa Sofia Magdaleena, joutui hän
pian kireisiin väleihin äitinsä kanssa, jolle
hänen uusi miniänsä oli voittamattoman
vastenmielinen. Jo kruununprinssinä K., jossa
vakaumus vapaudenajan valtiomuodon kelvottomuudesta
ja syvä isänmaanrakkaus vahvistivat halua
kohottaa kuninkuuden asemaa, alkoi ottaa osaa
hovipuolueeu johtoon ja tulla siksi, josta olojen
muutosta haluavat odottivat toiveittensa
toteuttajaa.
Kuninkaaksi tultuaan K., joka isänsä
kuollessa (helmik. 12 p. 1771) oleskeli Pariisissa ja
siellä sai Ranskan hallituksen lupaamaan
kannatustaan lähestyvillä valtiopäivillä, koetti Ludvik
XV;Itä saamaansa neuvoa noudattaen sovittaa
puolueita keskenänsä. Mutta sovintopuuhat eivät
onnistuneet ja sekasorto lisääntyi
lisääntymistään. Kun myssypuolue keväällä 1772 valtaan
päästyään asetti valtaneuvostoon omia miehiään,
päätti K. vihdoin turvautua vallankaappaukseen.
J. M. Sprengtporten ja J. K. Toll, hänen
taitavat auttajansa, lähtivät vallankumousta
valmistamaan, edellinen Suomeen ja jälkimäinen Sk;V
neen. Kun Skånessa vallankumousliike puhkesi
ennen aikojaan ja hallitseva myssypuolue siten
sai hankkeesta tiedon, ryhtyi K. omin neuvoin
toimeen. Elok. 19 p. 1772 hän antoi vangita
valtaneuvokset ja tärkeimmät myssypuolueen
valtiopäivämiehet, ja jo kahta päivää
myöhemmin oli päästy niin pitkälle, että säädyt
van-5. Y. Painettu «/^12.
130
noivat uskollisuudenvalan kuninkaan laatimalle
uudelle valtiomuodolle. Teollaan K. nousi
kansansa sankariksi. Eikä hän vapauttanut
maatansa ainoastaan sisäisestä sekasorrosta. Hänen
taitonsa ja päättäväisyytensä yhdessä muiden
edullisten seikkain kanssa pelastivat Ruotsin
myös niistä vaaroista, jotka etenkin parin
seuraavan vuoden kuluessa uhkasivat varsinkin
Venäjän ja Tanskan puolelta.
1772 v:n hallitusmuoto palautti aluksi
tasapainon hallitsijan ja säätyjen välille, mutta oli
laadittu niin epämääräiseen muotoon, että
kuningas saattoi vetää valtapiiriusä rajat hyvin
laajoiksi. Persoonallista vaikutustaan, joka näin
ollen kasvoi melkeinpä kaikille aloille ulottuvaksi,
K. hallituksensa ensi kautena käytti niin
taitavasti ja maan todellista yhteistä menestystä
tarkoittavalla ja ymmärtävällä tavalla, että hänen
saattaa sanoa voittaneen puoleensa koko
kansansa sydämet. Melkein kaikilla yhteiskunnan
aloilla hän ryhtyi uudistuksiin, saaden siinä
arvokasta apua eteviltä neuvonantajiltaan, joita
hän osasi kerätä ympärilleen. K. ja U.
Seheffe-riltä, J. Liljenc-rantsilta, K. Sparrelta, H. af
Trollelta y. m. Hallinnon alalla poistettiin
väärinkäytöksiä ja virkamiehistön palkkaussääntö
parannettiin, oikeudenkäyntilaitosta uudistettiin
samoin, kiduttaminen lakkautettiin, yleistä ter
veydenhoitoa parannettiin, taloudellisella alalla
aikaansaatiin uutta kohoamista
diskonttolaitok-sen perustamisella ja etenkin raharealisatsionin
kautta, viljakauppa julistettiin vapaaksi,
säädettiin painovapaus, ryhdyttiin parannustoimiin
maa- ja merisotalaitoksessa. Valoisalta näyttikin
sen tähden maan tulevaisuus valtiopäivien
jälleen kokoontuessa 1778, ja säädyt olivat
valmiit kiitollisuuttaan osoittaen hyväksymään
kaikki kuninkaan ehdotukset.
Uudistustyötä jatkui edelleen: etenkin
kiinnitettiin huomiota laivaston perinpohjaiseen
uudistamiseen, joka oli käynyt välttämättömäksi
Ruotsin yhdyttyä aseettoman puolueettomuuden liittoon
(1780). Mutta vähitellen alkoi sisällinen
valtiollinen taivas synkistyä. Paloviinalainsäädäntö ja
kruununpolttimoiden perustaminen olivat jo
aikaisemmin herättäneet tyytymättömyyttä, eikä
niistä myöskään ollut toivottua hyötyä kruunulle.
Tyytymättömyys kasvoi katovuosien sattuessa
v:sta 1780 lähtien ja kuninkaan esiintyessä yhä
omavaltaisemmin. K., joka piti tyytymättömyyttä
vain kiittämättömyytenä, rupesi nyt vähitellen
luopumaan sisällisestä uudistustoiminnasta ja
kiinnittämään entistä enemmän huomiotansa
ulkopolitiikkaan. Tällä alalla saattoi myös hänen
kunnianhimonsa saada tyydytystä. Varovaisen
Ulrik Schefferin erottua 1783 K. melkein yksin
johti Ruotsin ulkopolitiikkaa, joka nyt alkoi
käydä sotaisaksi. Yleensäkin vanhat
neuvonantajat saivat väistyä nuorempien, kuten Toliin,
Armfeltin. Tauben y. m. tieltä. Suunniteltuaan ensin
hyökkäystä Tanskaa vastaan valloittaakseen
Norjan, mutta epäonnistuttuaan yrityksessään saada
Venäjän keisarinnan Katariinan hankkeensa
puolelle. K. aluksi lähti pitkälle matkalle Italiaan ja
Ranskaan (1783-84) ja alkoi sitten valmistautua
tilaisuuden tullen hyökkäämään Venäjää vastaan.
K:n sotapolitiikka, hovin ylellisyys ja
tuhlaavaisuus, velkataakan lisääminen säätyjen mieltä
kuulematta, mielivalta ja suoranaiset väärin-
Kustaa
Kustaa III.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
