Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kustannuslasku ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
139
Kustavilainen
tyyli—Kuthy
1-10
vat ensi aikoina 1809 vuoden vallankumouksen
jälkeen häneu sukunsa jälleen pääsevän Ruotsin
valtaistuimelle. K. G.
Kustavilainen tyyli, rokokoon jälkityylin
nimitys Ruotsissa korkean suosijansa Kustaa III:n
mukaan: Ranskassa Ludvik XVI:n tyylin
nimisenä.
Kustavilaiset perintötilat. Kun Kustaa Vaasa
oli tullut kuninkaaksi, peruutti hän kirkolta
taikka hankki perintösopimuksilla, sakkorahain
maksuina, lahjoituksilla j. n. e. itselleen sauren
taaa-omaisuuden, minkä kuninkaan kuollessa
sanotaan olleen yhteensä 5,227 tilaa. Eerik XIV
hallitukseen tultuansa luovutti tosin niistä
takaisin suuren osan, joiden kuuluminen „Kun.
Muj: in perintöön ja omaan" katsottiin
epäilyksenalaiseksi. mutta paljon niitä jäi kuitenkin
jäljelle. Nämä ,.kustavilaiset perintötilat" olivat
sitten riidan aiheena Juhanan ja Kaarle herttuan
Niilillä, kun niiden jaosta ei voitu sopia.
Kustaa II Aadolf lahjoitti niitä suuressa määrin
eri tarkoituksiin, joista varsinkin on tunuettu
hänen Upsalan yliopiston hyväksi 1624 tekemänsä
enemmän kuin 300 tilaa käsittävä lahjoitus.
K. G.
Kustos ks. Custos.
Kustö ks. Kuusluot o.
Kutaia, 1. K j utahia (vanhan ajan
Ko-tyaion), kaupunki Vähässä-Aasiassa,
Khodaven-dikjarin vilajeetissa, Sakaria- (Sangarius-) jokeen
yhtyvän Pursak-joen lisähaaran varrella; 23.700
as., useimmat muhamettilaisia. Ympäristö
viljava; monta moskeiaa, useita kirkkoja, 3 piispaa.
Sivurata anatolialaiseen rautatiehen. Vilkas villa-,
hedelmä-, ooppiumi- y. m. tavarain kauppa.
Fa-janssiteollisuutta. — K:ssa Mehemed Ali teki
rauhan Portin kanssa 1833. Täällä säilytettiin
Kossuthia 1850-51. (E. E. K.)
Kutais. 1. Kuvernementti Venäjän
Taka-Kaukaasiassa, Mustanmeren itäpäässä, 21,093
km2, 990.800 as. (arv. 1910), 1. 47 km2:llä. Noin
puolet maasta kaartaa Mustan-meren pohjukkaa
puolikuun muotoisena alankona (korkeus alle
700 m yi. merenp.). Pohjoisessa sitä rajoittavat
Kaukasus-vuoret, idässä Meskiläiset 1.
Suram-vuoret ja etelässä Armeenian ylänkömaa.
Ilmasto alangolla ja vuorten alemmilla rinteillä
erinomaisen lauhkea, sadetta runsaasti. Rehevä,
lajirikas kasvullisuus eroaa ilmaston kosteuden
takia Välimeren kasvullisuudesta, muistuttaen
monessa suhteessa Japanin puolitroopillisia seutuja.
Metsää on vielä paljon (47% alasta 1893). Joet
(Rion, Ingur. Tsoroh y. m.) ovat vuolaita
vuoripuroja, kuljettavia (313 km) ainoastaan lautoilla
ja matalapohjäisillä veneillä. — Asukkaista on
khartveleja 82,i %, n. s. „vuoristolaisia" 5,7 %,
turkkilais-tataarilaisia 4.:, %, armeenialaisia 2.s
venäläisiä ainoastaan 2,s %. K reikk.-katolisia on
85,i muhamettilaisia 11,i %. Lukutaitoisia on
14,7% (vähemmän kuin keskimäärin Venäjällä).
Maataloutta harjoittaa 83,a vuorityötä ja
teollisuutta ainoastaan 3,s % (näihin
prosentti-lukuihin sisältyvät Batumin alueen ja Suhumin
piirin asutusolot). — Tärkein viljakasvi on maissi;
sato 299.900 ton. (1910). Vehnää viljellään
vähän (sato 14.200 t.), muiden viljalajien, samoin
perunan viljelys mitättömän pieni.
Viininvilje-lyksiä on viinikirva pahasti tuhonnut. Viiniä ei
enää riitä vietäväksi. Tupakanviljelys tärkeä :
sato 5.2 milj. kg turkkilaista tupakkaa.
Hedelmäpuita on monenlaisia: omena-, luumu-, aprikoosi-,
persikka-, päärynä-, manteli-, pähkinä- y. m. m.
puita, Batumin ja Suhumin ympärillä on
appelsiini- ja sitruunaistutuksia. Teepensas menestyy
hyvin, mutta sitä viljellään ainoastaan vähän
kuvernementin rajojen sisäpuolella, jotavastoin
Batumin alueella on isoja tee-istutuksia.
Ramie-kasvia on menestyksellä koetettu viljellä.
Karjanhoito kehittymätön, rodut huonoja. Hevosia on
ainoastaan 39.300. nautakarjaa 408,700, vuohia
ja lampaita 143.000, sikoja 223,700 (1910);
puh-veleita käytetään peltotöissä. Silkkiäistoukan
hoito mainittava; mehiläishoito lisääntyy. —
Kaivostyö tuottaa erinomaista mangaanimalmia
K:n kaupungin itäpuolelta, Tsjaturyn ympäriltä:
678,000 ton. (67,s % Venäjän
mangaanituotan-nosta; 1907). Hiukan kivihiiltä (46,000 ton.) ja
kuparia (111.700 kg) saadaan myös.
Teollisuus aivan mitätön (aksiisittoman tuotantoarvo
4 milj. mk. 1910, aksi isin alaisessa oli työntekijöitä
1,200 1907). Rautatie Bakusta Batumiin ja
Po-tiin kulkee K:n halki. K:n rajojen sisäpuolella
(lukuunotettuna Suhumin piiri) on 336 km
rautateitä (1911). — Kansakouluja 523 (oppilaita
39.600: 1909). keskikouluja 11 (opp. 4.721),
ammatillisia keski- ja alempia kouluja 9 (opp. 980).
paikallisia ja eri-uskolaisten kouluja 6 (opp. 458).
Sairaaloita 21, lääkäreitä 62 (1908). — K.
jakaantuu 7 piirikuntaan. Sen vanhoista,
historiallisista ja kansatieteellisistä maakunnista
mainittakoon Abhasia, Adzaria, Guria, Imeretia,
La-zistan, Mingrelia, Svanetia, Samurzakan ja
Tse-beljda. — Historia ks. K a u k a a s i a. — 2.
Edellisen pääkaupunki, keskellä maata Rionin
varrella; 38.700 as. (arv. 1909). Haararata
Ba-kun-Batumin rautatielle. Toistakymmentä
kirkkoa, pari synagogaa; pari kymnaasia, K:n
aatelisten koulu, opettajaseminaari y. m. —
Vanhan ajan Kotatisium sijaitsi nykyisen K:n
paikoilla. V. 806 ruhtinas Levän sen teki
Abha-sian pääkaupungiksi; sinne Bagrat TII
(980-1014) rakensi suurenmoisen, turkkilaisten 1692
hävittämän temppelin. Oltuaan jo 1259 jälkeen
jonkun aikaa Imeretian (Abhasia. Guria,
Mingrelia ja Svanetia) pääkaupunkina, se 1462
uudelleen pitkäksi aikaa tuli mainitun, sisäisten
taistelujen heikontaman ruhtinaskunnan
pääkaupungiksi. Joutui 1810 lopullisesti
venäläisten haltuun. Tuli 1846 K:n kuvernementin
pääkaupungiksi. E. E. K.
Kutei (Knli: lioll. kirjoitustapa Koetei),
vasallivaltio Alankomaitten Borneon Etelä- ja
Itäosassa; 101,211 km2, n. 136.000 as.
Luonnonrikkauksia runsaasti. Sulttaanin
hallituskaupunki Tengarung; Alankomaitten residentti asuu
Samarindassa. E. E. K.
Kutha (-ü-J (bab. Kutil, 2 Kun. 17,, Kfithä).
muinainen, nähtävästi sumerilaisten perustama
Babylonian kaupunki, joka mainitaan vielä ara
bialaisissa lähteissä. Näkyy vanhoina aikoina
olleen suosittu hautauspaikka, tunnettu Nergal
jumalan palveluksesta. Nykyään luultavasti Teli
Ibralitm, n. 30 km Babelista koilliseen. K. T-t.
Kuthy, La jos [kuti lajosj (1813-64), unk.
kirjailija, jonka tuotteissa rfinsk. romantikkojen
vaikutus esiintyy hyvin kouraantuntuvana.
Hänen näytelmistään lienee historiallinen draama
..I Karoly és udvara" (..Kaarle T ja hänen ho-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
