Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuún ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
169
Kuün—Kuuria
170
piste voidaan kohottaa täyttämällä sen
yläpuolella oleva tila typpi- tai hiilihappokaasulla.
V. II.
Kuun, G é z a (1838-1905), unk. orientalisti,
opiskeli Budapestissä ja Göttingenissä filosofiaa
ja kielitiedettä, julkaisi itämaisen kieli- ja
kansatieteen sekä historian alalta suuren joukon
tutkimuksia, joista vars. runsaiden aineksiensa vuoksi
ovat erittäin suuriarvoisia ne, jotka
käsittelevät turkkilaisperäisten komaanien kieltä ja
kansallisuutta sekä unkarilaisten muinaishistoriaa:
„Codex Cumanicus bibliotliecæ ad templum divi
Marci Venetiarum" (1880, kaksi lisävihkoa
„Additamenta" 1881 ja 1883), „A künok
nyel-véröl és nemzetiségéröl" („Komaanien kielestä ja
kansallisuudesta", 1885), „Relationum
Hungaro-rum cum Oriente gentibusque orientalis originis
historia antiquissima" I, II (1892-95), „Keleti
kütfök" („Itämaisia lähteitä", 1900). K:n muista
julkaisuista mainittakoon vain: „Az imädsäg
tör-ténete" („Rukouksen historia", 1888), „Adalékok
Azsia és Kelet-Euröpa etnogräfiäjähoz" („Lisiä
Aasian ja Itä-Euroopan kansatieteeseen", 1893)
sekä „Kritisehe Beiträge zur uralaltaischen
Phi-lologie" (1897). [Munkäcsi’n kirjoitus ,,Revue
orientale"ssa 1905, Setälän kirjoitus „Finn.-ugr.
Forschungen"issa 1905.]
Y. W.
Kuunari (ruots. skonert), kaksimastoinen alus,
jonka keulamasto on varustettu raaknpurjeilla
ja isomasto kahveli- ja latvapurjeella.
F. W. h.
Kuunarilaiva (ruots. skoncrtslcepp),
kolmimastoinen alus, jonka keulamasto on varustettu
Kuunarilaiva.
raakapurjeilla ja iso- sekä perämasto
kahveli-ja latvapurjeella. F. TT. L.
Kuunertti, kuunari (ks. t.).
Kuun ikä määrättynä päivänä on aika
(päivissä) tämän päivän ja lähinnä edellisen
uusi-kuupäivän välillä. H. R.
Kuunkehä ks. K u u n s a p p i.
Kuunpimennys syntyy, kun aurinko, maa ja
kuu ovat semmoisessa keskinäisessä asemassa,
että maan varjo lankeaa kuun päälle (siis täyden
kuun aikana, ks. kuvaa). Koska kuun radan ja
maan radan tasot muodostavat keskenään kulman,
joka on n. 5°9’, ei k. kuitenkaan voi sattua
jokaisen täyden kuun aikana, vaan ainoastaan
silloin, kun kuu täyden kuun aikana on likellä
ratansa solmua. K. voi olla joko täydellinen taikka
osittainen, edellisessä tapauksessa kuu joutuu
kokonaan maan sydänvarjoon. K. tapahtuu har-
Kuunpimennys.
vemmin kuin auringonpimennys, mutta on
määrätyssä paikassa maanpintaa kuitenkin useammin
nähtävissä, sitä kun voidaan havaita
suuremmaltakin alalta kuin maapallon pintapuoliskolta.
Pisin mahdollinen täysi k. kestää 4 t. 38 m.
Koska k:t näkyvät samassa hetkessä eri paikoilla
maan pintaa, voi niitä käyttää
longitudinmää-räyksiin. Määräys ei kuitenkaan ole varsin
tarkka. K:n jaksosta ks. Kaldealainen
periodi. n. R.
Kuunrengas ks. Kuunsappi.
Kuunsappi, samantapainen valoilmiö kuin
auringon ympärillä näkyvä auringonsappi (ks. t.).
K. on useammin havaittavissa kuin
auringonsappi, koska kuun heikompi valo ei samassa
määrin kuin auringon valo estä sen huomaamista.
K. on kahden eri ilmiön yhteinen nimi: sumun
aiheuttaman kuunkehän ja valon
taittumisesta jääkiteissä syntyneen kuunrenkaan,
jotka väritykseltään ja muodoltaan vastaavat
auringonkehää ja auringonrengasta. TI. R.
Kuunsykli. enneadekaeteerinen ajanjakso.
Koska 19 juliaanista vuotta -f l’/3 tuntia = 235
synodista kuukautta, sattuvat
kuun faasit 19 v:n jälkeen
uudelleen samoina kuukausipäivinä.
Tätä 19-vuotista ajanjaksoa
nimitetään k:ksi. Jos 1:113, lisätty
vuosiluku jaetaan 19:llä, määrää
jäännös vuoden järjestysnumeron
k:ssä. Jos jako menee tasan, on
järjestysnumero 19.
Järjestysnumeroa nimitetään kultaiseksi
luvuksi, koska se Ateenassa
ennen merkittiin yleisellä paikalla
kultakirjaimilla marmoritaululle.
Kuinka meidän kalenterissamme
kultaiset luvut ja epaktit
vastaavat toistaan, selviää vieressä
olevasta taulusta. TI. R.
Kuura- ja huurre (ks.
Kaste) sanoista ensimäinen
vastaa saks. sanaa Reif,
jälkimäinen sanaa Raulifrost. Ero
merkityksessä on siinä, että kuura syntyy
taivaan ollessa kirkkaana ja ilma tyvenenä, huurre
taas usvaisella ja suuremmassa tai pienemmässä
määrässä tuulisella säällä. K:a ilmestyy kesäisin
ja on sitä tavallisesti vähemmän runsaasti kuin
etenkin talvisaikaan esiintyvää huurretta.
Jälkimäistä syntyy, kun ilma sisältää yli jäähdytettyjä
hienoja vesikarpaloja, jotka kiinteiden kappalten
kosketuksesta paikalla jäätyvät. (H ä r m ä sana
merkitsee milloin samaa kuin k., milloin samaa
kuin huurre.) U. S:n.
Kuuri (ruots. kur, lat. eiira = hoito),
parannustapa, parannuksella-olo.
Kuuria (lat. cnria). 1. Roomassa jakaantuivat
ylimykset (patriisit) 3:een jaostoon (tribusj,
jotka kukin jakaantuivat 10 kuuriaan. — 2.
Paavin hovi hallitus- ja oikeusviranomaisineen.
Kult. luku. Epakti.
1 XXIX
2 X
3 XXI
4 II
5 XIII
6 XXIV
7 V
S XVI
9 xxvii
10 VIII
11 XIX
12 0
13 XI
14 XII
15 III
1(> xiv
17 xXv
18 VI
19 XVII
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
