Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuusio ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
133
polan höyrysaha, Kuusjoen ja Skraatarlan
osuusmeijerit, Impolan vesimylly. — 2.
Seurakunta, Turun arkkihiippak., Perniön rovastik.;
perustettu 1822 Uskelan rukoushuonekunnaksi,
tuli Perttelin kappeliksi sen. päät. 30 p:ltä
lo-kak. 1884; määrättiin 1908 (sen. päät. 3 p:ltä
syysk.) erotettavaksi omaksi khrakunnaksi ja
kappalaisen virka lakkautettavaksi; senaatti on
nyttemmin (huhtik. 1912) vahvistanut
seurakunnan ja sen nykyisen kappalaisen välisen
sopimuksen, jonka kautta K. ensi tilassa pääsee
khrakunnaksi. Kirkko rak. 1882, perinpohjin korjattu
1897. L. II-nen.
Kuusjärvi. 1. Kunta, Kuopion 1., Liperin
kihlak., Polvijärven-Ivuusjärven nimismiesp.;
sijaitsee Suojärven itäpuolisella rannikolla,
kirkolle Joensuun kaupungista 53 km. Pinta-ala
317,9 km-, josta viljeltyä maata 3,092 ha (1901);
manttaalimäärä 25,7921, talonsavuja 233,
torpan-savuja 60 ja muita savuja 8 (1907). 3,264 as.
(1910); 757 ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoitti 539 (1901). 335
hevosta, 2,046 nautaa (1909). —- Kansakouluja 4
(1911). Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia:
Puutun mylly (ynnä lokomobiilisaha) ja Lähtevän
mylly (ynnä vesisalia). — Suurta huomiota ovat
nykyjään herättäneet rikkaat kuparilöydöt O
u-tokummussa (ks. t.) ja sen ympäristöllä. —
2. Seurakunta, keisarillinen, Savonlinnan
hiippak., Ylä-Karjalan rovastik.; perustettu
Liperin kappeliksi osista Liperin ja Kaavin pitäjiä
keis. käskykirj. 6 p:ltä lokak. 1863, määrättiin
erotettavaksi omaksi khrakunnaksi keis.
käskykirj. 10 p:ltä syysk. 1879 (ensim. vakin. khra
v:sta 1902). Kirkko puusta, rak. 1878. L. H-nen.
Kuusluoto (1. Kuusisto; ruots. Kustö).
1. Kunta, Turun ja Porin 1., Piikkiön kihlak.,
Piikkiön-Kuusluodon-Kaarinan-Kakskerran
nimismiesp.; sijaitsee Turun kaakkoispuolella,
käsittää pääasiassa Kuusistonsaaren (1.
Kuusisto-maan). Pinta-ala 18,1 km’, josta viljeltyä maata
663 ha (1901); manttaalimäärä 14 "/„,
talon-savuja 29, torpansavuja 12 ja muita savuja 66
(1907). 493 as. (1910), joista lähes 5%
ruotsinkielisiä (1900) ; 135 ruokakuntaa, joista
maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoitti 92 (1907).
76 hevosta, 300 nautaa (1909). — Kansakouluja
1 (1911). — Säännöllinen laivayhteys Turun
kanssa, jonne kirkolta n. 15 km. K:n saaren
koillisimmassa kärjessä Kuusiston kartano, jonka
lähellä Kuusiston linnan (ks. t.)
rauniot. Muita huomattavia kartanoita: Julia,
Räf-näs, Sibbas, Thors ja Vuolahti. — 2.
Seurakunta, Turun arkkihiippak.,
tuomiorovasti-kuntaa, kuuluu kappelina Piikkiön
kirkkoherrakuntaan; oli Piikkiön kappelina jo 1653-1863,
mutta yhdistettiin emäseurakuntaan jälleen
vii-meksimainittuna vuonna; tuli uudelleen
kappeliksi keis. käskykirj. 24 p:ltä tammik. 1885.
Kirkko puusta, rak. 1792, täydelleen uusittu 1898.
L. II-nen.
Kuusniemi, höyrylaivalaituri, talo ja niemeke
Teiskon Paarlahdessa; suosittu huviretkipaikka.
Laivaliike Tampereelta. L. II-nen.
Kuutar, Neitsyt Maarian runollisia
nimityksiä. ks. P ä i v ä t ä r.
Kuutaulut, numerotaulut, joista kuun asema
taivaalla voidaan määrätä joka hetkeä kohti.
Ensimäiset Newton in vetovoimalain mukaan las-
184
ketut k:t olivat Halley’n ja Eulerin laatimat,
tarkemmat laski Tobias Mayer, sekä myöhemmin
Bürg ja Damoiseau. Hansenin 1854 julkaisemat
„Tables de la Lune" perustuvat kuun liikkeen
teorian tarkkaan tutkimiseen ja ovat vieläkin
käytännössä, täydennettyinä Newcombin
havaintoihin perustuvien korjauksien, „Corrections to
IIansen’s Tables of the Moon" kanssa. II. F.
Kuutilokivi, muutamin seuduin Etelä-Hämeessä
y. m. käytetty kvartsin (ks. t.) nimitys.
Kuutinhuippu, se kulma purjeessa, johon
kuutti (jalusnuora) kiinnitetään (ks. J a 1 u
s-nuora).
Kuutio, säännöllinen monitahokas (polyederi),
jota rajoittaa kuusi yhteellistä neliötä. Jos k:n
särmä on a, on sen pinta-ala 6 a2 ja tilavuus as.
Sentähden luvun kolmatta potenssia sanotaan sen
k:ksi. K:ta, jonka särmä on = pituusyksikkö,
käytetään tilavuusyksikkönä.
Kuutioiminen, kappaleen tilavuuden tai
kuu-tiosisällön määrääminen. Matematiikassa
kävrä-pintaisen kappaleen k. suoritetaan yleensä
kolmikertaisella integratsionilla. Yksinkertaisempien
kappalten esim. rotatsionisolidien
(pyöräyskap-palten) tilavuus voidaan määrätä
mutkattomampia keinoja käyttämällä. Polyederin
(monitahok-kaan) tilavuus saadaan yhdistämällä sen sisässä
oleva piste kärkipisteisiin, asettamalla tasoja
vierekkäisten yhdistysviivojen kautta ja
laskemalla erikseen siten saatujen pyramidien
tilavuudet.
Koska puutavaraa hyvin yleisesti myydään
kuutiosisällön mukaan, on puiden k.
metsätaloudessa sangen tärkeä tehtävä. Se voi tapahtua
joko ksylometrisesti (vrt. Ksylometri)
tai tav. stereometrisesti s. o. olettamalla,
että puut ovat säännöllisiä stereometrisiä
kappaleita, joiden kuutiosisällön selvittämiskaavoja
käytetään puillekin. Yleisemmin käytetyt
kuutioi-miskaavat ovat Huberin kaava v = yi, jossa
y tarkoittaa poikkileikkauspintaa puun keskellä
ja l puun pituutta, Smalianin kaava
v= (’l—Jhl) l, jossa </0 ja gn tarkoittavat
poikkileikkauspintoja pölkyn molemmissa päissä, H o s
s-f e 1 d i n kaava v = — (3 <71/3 + 9n)> j°ssa 9’!3 tar_
koittaa poikkileikkauspintaa ]/3 korkeudella, ja
N e w t o n-R i e c k e n kaava v =—(g<> + + gn).
u
Leikkauspinnat saadaan määrätyiksi mittaamalla
n. s. kaulaimilla („saksilla") puun paksuus
kyseessä olevalta kohdalta; vastaavat
leikkaus-pinnat saadaan sitä varten lasketuista
ympyrä-ala-tauluista. Kasvavia puita kuutioitaessa
käytetään n. s. latvakaulaimia tai myöskin
dendrometrejä. Kasvavien puitten k:seen
sopii, paitsi ylempänä mainittuja kaavoja, myös
hyvin Presslerin kaava v = *l3gh, missä g
merkitsee leikkauspintaa kannon korkeudella ja h sen
pisteen korkeutta kannosta, missä pisteessä puun
paksuus on tasan puolet sen tyvipaksuudesta
kantorajassa. Jos tahdotaan ottaa
kannonkin kuutiosisältö mukaan, käytetään kaavaa
v = *l3g (II + —), jossa m on kannon korkeus ja
E on h + m. Jos on kuutioitava paljon, esim.
tuhansia puita, voidaan edulla käyttää
muotoluku-ja varsinkin massa- 1. puumäärätauluja. .4. C.
Kuusjärvi—Kuutioiminen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
