Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kyluria ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
221
Kyluria—Kylvyt
222
ria. että niihin mahtui yhfaikaa ti,000 kylpijää.
Ylhäisöä varten olevat kylpylät olivat erittäin
komeasti sisustetut, kuten esim. Pompeijissa
löydetyt rauniot osoittavat. Roomalaiset
ylellisyys-kylvyt olivat kuumanilmankylpyjä, jota vastoin
legionain kylvyt olivat liöyrykylpyjä. Pääasiassa
ne olivat samalla tavalla järjestetyt kuin
nykyaikaisetkin kylvyt (ks. Roomalaiset
kylvyt). Bysanttilaiset 1. turkkilaiset
kylpylaitokset, ollen kehirysjatkona kreikk.-roomalaisille,
vetävät komeudessa vertoja näitten laitoksille.
Uskonnollisten määräysten suojaamina kylpvtavat
ja kylpylaitokset säilyivät muhamettilaisilla
kansoilla läpi keskiajan, kun ne siihen sijaan
eurooppalaisilta kansoilta hävisivät melkein tykkänään.
Ristiretkien jälkeen kylvyt taas tulivat yleisiksi,
ja pienempiä yhteisiä kylpylaitoksia perustettiin
melkein kaikkialle Eurooppaan, mutta tapain
turmeluksen vuoksi oli niittenkin vuoro hävitä
17. n neri vuosis. alku- ja keski paikoilla. Uusi
ajanjakso kylpylaitosten historiassa alkoi sitten
19:nnen vuosis. alkupuolella, kun varakkaimpia
kansankerroksia varten olevien laitosten lisäksi
ruvettiin perustamaan kansankylpylaitoksia.
Nämä saivat alkunsa Englannissa ja ovat sieltä
levinneet muihin sivistysmaihin. Tarkoituksena
on niillä tarjota huokeasta maksusta
puhdistus-tilaisuutta köyhälistölle. Sitäpaitsi on
suurkaupunkeihin perustettu erityisiä koulukylpylöitäkin.
—- Uudenaikaisessa kylpylaitoksessa on tarjolla
ammekylpyjä, höyry- ja kuumanilmankylpyjä,
monenlaisia ryöppyjä ja uimista. Tärkeänä osana
on niissä tilava uima-allas, jossa vesi pidetään
22° lämpöisenä läpi vuoden ja jossa on tilaisuus
uimataidon oppimiseen. — Saksan
kylpylaitoksista ovat suurimpia ja tunnetuimpia
Karlsruhessa, Stuttgartissa, Frankfurt a. M:ssa,
Berliinissä ja Miinehenissä olevat. Ruotsissa on v:sta
1831 alkaen ollut yleisiä kylpylaitoksia ja ne
ovat vähitellen kehittyneet yleiseurooppalaiseen
malliin. Suurentamisensa jälkeen v. 1902 vetää
Tukholmassa sijaitseva Sturebadet niminen laitos
vertoja paraimmille muualla maailmassa oleville.
Meillä Suomessa ei vastaiseksi ole mitään
suurempia kylpylaitoksia siinä merkityksessä kuin
tässä on puhe. Syynä siihen lienee osittain
yksityisten saunojen ja pienempien yleisten
kvlpylöit-ten lukuisuus, osittain myös kaupunkiemme
pienuus. Varakkaampia kansankerroksia varten
olevissa kylpylaitoksissa on alkuperäisen
suomalaisen höyrykylvyn ohella saatavina myös
roomalaista kylpyä, höyrykaappia, ammekylpyjä ja
suihkuja. 2. Vesiparannuslaitos (ks. t.).
vrt. Sauna. E. Th-n.
Kyluria ks. K h y 1 u r i a.
Kylus ks. K h y 1 u s.
Kylvettäjä, henkilö, joka laittaa kylvyn
kuntoon ja auttaa kylpijää kylvyn suorittamisessa.
Meillä on kylvettäjänä tavallisesti naishenkilö,
muualla maailmassa toimii kylvettäjänä henkilö,
joka on samaa sukupuolta kuin kylpijä.
E. Th-n.
Kylvyt. Kylvyillä laveassa merkityksessä
ymmärretään ruumiin tai sen osien pitämistä
nesteen. höyryn, valon, ilman, mudan, hiekan y. m.
aineitten vaikutuksen alaisina.
Kylvyillä on kaikkina aikoina ollut tärkeä sija
ihmisten yhteiskunnallis-hygieenisessä elämässä.
Itämaitten kansoilla (persialaisilla, egyptiläisillä.
seemiläisillä y. m.) olivat kylvyt läheisessä
yhteydessä uskonnnollisiin harjoituksiin, he kun
katsoivat tapojen puhtauden riippuvan ruumiin
puhtaudesta. Heidän käyttämänsä k. rajoittuivat
kumminkin vain peseytymisiin ja kylmässä
vedessä kastautumisiin. Kreikkalaiset käyttivät jo
kylpyjä terveydellisessä ja lääkeopillisessakin
tarkoituksessa. Ne yhdistettiin tavallisesti
voimisteluharjoituksiin puhdistus- ja virkistyskeinoina.
Ruumiin liikunnosta jolituvata hiostumista
seurasi ensin valelu, peseminen ja hierominen,
sitten lämmin amme- 1. allaskylpy ja huuhtominen
sekä lopuksi kaapiminen ja öljyllä voiteleminen.
Roomalaiset omistivat tämän kreikkalaisten
kvl-pytavan ja kehittivät sitä vähitellen, niin että
keisarien aikana perustettiin suurenmoisia
kylpylaitoksia kansan käytettäviksi. Hienostumisen ja
veltostumisen kasvaessa nämä sitten muuttuivat
osittain nautinnon ja irstaisuuden tyyssijoiksi.
Rooman kukistuttua roomalaiskylpyjen
käyttäminen siirtyi Konstantinopoliin ja sieltä
turkkilaisten ja arabialaisten keskuuteen. Nämä
toimittivat kylpemisen seuraavaan tapaan:
villavaippaan kääriytyneenä ja puupohjaisilla
jalkineilla varustettuna kylpijä oleskeli ensin kuumaa
ilmaa sisältävässä huoneessa, siksi kunnes joutui
kovaan hikoiluun; hien poishuuhtelun jälkeen
hangattiin muu ruumis villapyyhkeellä ja
jalkapohjat hohkakivellä, sitten hänet saippuoittiin ja
hierottiin, iho siveltiin hyvänhajuisilla voiteilla
ja parta ja tukka suittiin. Arabialaisten
mukana tämä kylpymuoto tuli Espanjaan, mutta
heidät karkoitettuaan hävittivät kristityt heidän
rakentamansa komeat kylpylaitoksetkin. Lukuun
ottamatta slaavilaisia ja suomensukuisia kansoja
joutui keskiajalla kylpeminen muitten
eurooppalaisten kansakuntien keskuudessa melkein
kokonaan käytännöstä pois, kunnes kotiin palautuneet
ristiretkeilijät rupesivat aasialaiseen malliin
rakentamaan yhteisiä kylpylöitä. Uuden ajan alku
puolella ne olivat jo jotenkin yleisiä, ja
30-vuoti-sen sodan aikana 011 sellaisia Saksassa melkein
joka kylässä. Vallitsevan tapainturmeluksen
vuoksi tuli niistä kumminkin irstailu- ja
puoska-roimispaikkoja, ja siitä syystä papit ja lääkärit
asettuivat niitä vastustamaan. Sen jälkeen ne
vähitellen liiivisivätkin. — Vesi paran n uksen
voittaessa alaa 1800-luvulla ruvettiin lääkärien
kehoituksesta jälleen rakentamaan kansanomaisia
kylpylaitoksia, ja niitä on sittemmin perustettu
kaikkialle sivistysmaihin. Tavallisesti jaetaan
kylvyt puhdistaviin ja terapeuttisiin 1.
sairaus-hoidollisiin. jotka eroavat toisistaan
pääasiallisesti siinä, että edelliset otetaan mieliteon ja
tilaisuuden mukaan ja jälkimäiset annetaan
järjestelmällisesti taudin laatua silmällä pitäen.
Nykyaikaisten kylpyjen lukumäärä on
erinomaisen suuri. Paitsi varsinaisia vesikvlpyjä. joita
voidaan ryhmittää sauna-, amme- ja
paikallis-kylpyihin sekä ryöppyihin ja uimiseen, on
kaikenlaisia muita, kuten muta-, savi-, hiekka- lehti-,
valo-, sähkö- ja ilmakylpyjä. S au näky
1-v y i s s ä erotetaan kaksi eri muotoa riippuen
siitä, käytelääntö hikoilemisen aikaansaamiseksi
höyryä (kuten suomalaisessa saunassa) vai
kuumaa ilmaa (kuten roomalaisessa). Samassa
tarkoituksessa kuin saunoja käytetään myös
hiostus-telttoja, hövrvkaappeja ja erityisiä laitteita
paikallista käyttöä varten. A m m e k v 1 v v t sano-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
