Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kylvöaika ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
227
Ky 1 äj ä rj e sty s— Ky m i joki
228
pina aikoina voi maassamme samaten kuin
Ruotsissa kylään kuulua vain yksi maata omistava
talo. Meidänkin aikoinamme voi kylän talojen
yhdistämisen kautta lopulta koko kylästä tulla
vain yksi talo. Monessa kylässä Itä-Suomessa
eri talot ovat pitkänkin matkan päässä
toisistaan ja Länsi-Suomessakin talot ovat
paikoittain uusien maanjakojen kautta joutuneet
erilleen matkan päähän toisistaan. Lappalaisten
kylästä ks. Paliskunta. K. R. M.
Kyläjärjestys, kylän tilallisten laatima
asetus, joka sisältää tarkempia määräyksiä aitojen
ja veräjien ylläpidosta, ojien ja vesivakojen
kaivamisesta. peltojen lannoittamisesta, karjan
laskemisesta laitumelle y. m. V. 1742 julkaistiin
Ruotsin valtakunnassa k:n suunnitelma, jota sai
sovitella kunkin paikkakunnan olojen mukaan. K:iä
Vahvistettiin ensin kihlakunnankäräjissä, mutta
alettiin sitten päättää pitäjänkokouksessa ja
alistaa maaherran vahvistettavaksi. Niiden mukaan
oli kussakin kylässä kylänvanhin; jos
kyläkunta oli suuri, oli kylänvanhimman vielä
asetettava kaksi lautamiestä. Nämä muodostivat
yhdessä hänen kanssaan k y 1 ä n o i k e u d e n,
jonka tuli sovelluttaa k:tä. V. 1757 annetun
kunink. päätöksen mukaan sai kylänoikeudesta
valittaa kihlakunnanoikeuteen. Suomessakin on
eräillä paikkakunnilla k:iä ollut olemassa
viime aikoihin asti. ja niitä voi vieläkin syntyä
siinä järjestyksessä kuin kunnallisten
järjestyssääntöjen antamisesta on kunnallisasetuksessa
säädetty. (K. J. S.)
Kylänluvut ks. Lukukinkerit.
Kylänniemi, Saimaan pohjoisosassa, itäiseltä
rannikolta länsilounatta kohti pistävä niemi,
pituus n. 13 km. suurin leveys n. 5 km. kapenee
itäänpäin tyveään kohti, jossa sen katkaisee
lyhyt Kutveleen kanava. L. H-nen.
Kylänvanhin ks. Kyläjärjestys.
Kylätie ks. T i e.
Kylätuomari. Kunink. kirje maaherroille
helmikuun 20 p. 1742 määräsi otettavaksi
käytäntöön erityisiä järjestyssääntöjä 1. ..kylälakeja"
kyläkuntia varten. Ne vastasivat lähinnä
nykyisiä poliisijärjestyksiä kaupungeissa.
Rikkomuksia järjestyssääntöjä vastaan tuomitsi
kyläkunnan vanhin (oldermanni) yhdessä kylänmiesten
kanssa. Tämä laitos, jota ei milloinkaan ole
virallisesti lakkautettu, on ollut Suomessakin
muutamin paikoin käytännössä. Myöhimmin
vahvistettuja lienevät kylälait Ilmajoen ja Isonkyrön
pitäjille. Niitä noudatetaan asianomaisilla
paikkakunnilla vieläkin esim. kapulan lähettämisessä
tulipalon sattuessa kylässä. K. F. II.
Kyma (< kreik. ky rna = aalto, aaltoviiva),
kreikkalaisesta rakennustaiteesta peräisin oleva
koristeaihe, esiintyy kantavien ja kannattavien
osien välittäjänä. K:aa on kolme päämuotoa:
doorilainen k., e k i n u s-k. ja 1 e s h o 1 a
i-n e n k. ks. Profiili. S i m s s i. T. S.
Kyme [kyme]. 1. Muinainen aiolilainen
kaupunki Vähän-Aasian länsirannikolla. — 2. (lat.
Cumce) Khalkiin ja Eretrian asukkaiden
perustama siirtolakaupunki Italian Campaniassa, ks.
C u m æ.
Kymenkartanon lääni ks.
Kyminkarta-non lääni.
Kymi (ruots. Kymmene). 1. Kunta,
Viipurin 1., Kymin kihlak.. Pylitään-Kymin ni-
mismiesp.: sijaitsee Kymijoen suulla; kirkolle
Kotkasta vesitse n. 6 km. Pinta-ala 235,8
km2, josta viljeltyä maata 4.034 ha (1901);
manttaalimäärä 14,ss, talonsavuja 634.
torpan-savuja 8 ja muita savuja 1,493 (1907). 14,515 as.
(1910), joista suomenkielisiä n. 97’/2 % (1900);
1,963 ruokakuntaa, joista teollisuus
pääelinkeinona 1.093:11a ja maanviljelys 434:llä (1901).
Kauppalaivastoon kuului 1909 12 purjealusta
(yht. 1,278 netto rek.-ton.) ja 3 höyryalusta (yht.
83 netto rek.-ton.). — 585 hevosta ja 1.980
nautaa (1909). — Kansakouluja 14 (1911). Apteekki.
Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia: Karhula
osakeyhtiön (ks. t.) saha, lasitehdas, konepaja
y. m. tehdaslaitokset, Halla o.-y:n (ks. t.) kaksi
sahaa, selluloosatehdas ja tiilitehdas, Sunilan
saha (omist. Hackman & kumpp.), Juurikorven
tiilitehdas ja höyläämö, Syväsalmen saha
(lakkautettu). — Luonnonnähtävyyksiä: Langinkoski,
Korkeakoski y. m. — Historiallismuistoisia
paikkoja: Ruotsinsalmi, Kyminlinna, Ruotsinvallan
aikuisia vallituksia useammissa paikoin.
Ristin-kallio, Kyminkartano ja Munkholman
kalastuspaikka ynnä n. s. ,.Kymin luostari". —
Langin-koskella (6 km Kotkasta) keisarillinen
kalastus-paviljonki (rakennettu Aleksanteri ITI:lie). —
Laivaliike Kotkasta Kymin kirkolle,
Korkeakoskelle ynnä sahoille. — Kotkan kaupunki
seura-.unnan piirin sisällä. — 2. Seurakunta,
keisarillinen, Savonlinnan hiippak., Haminan
ro-vastik.; kuulunut Pyhtääseen ,,Kyminkartanon
kappelin" nimellä n. v:sta 1440 alkaen,
muodostettiin omaksi pitäjäksi 19 p. jouluk. 1642.
K: iin kuuluu Haapasaaren rukoushuonekunta
(oma saarnaaja 1 p:stä tammik. 1912), sekä
toistaiseksi vielä Kotkan kaupunki, joka sen. päät.
(1 p:ltä huhtik. 1892) on määrätty
muodostumaan omaksi khrakunnaksi. Kirkko rak. 1848-50
(harmaasta kivestä). — 3. Rau tätien ase m a
(III 1.), Kotkan-Kouvolan rata-osalla, Kotkan
ja Tavastilan asemien välillä, 41 km Kouvolasta,
10 km Kotkaan. Kapearaiteinen haararata Kar
hulan tehtaille; pit. n. 5 km. L. H-nen.
Kymifikatsioni (chymos, ks. t., ja lat.
fa-cere = tehdä), mahalaukussa tapahtuva
ravintoaineiden muuttuminen vellimäiseksi kyymukseksi.
Kymijoki 1. Kymi (ruots. Kymmene älf)
on latva- ja keskiosassaan suuri reitti 1.
vesi-jakso, joka johtaa vedet keskimäisestä niistä
kolmesta suuresta vesistöstä, jotka muodostavat
maamme n. s. järvialueen. Vasta Päijänteestä
Maisema Kymijoelta, Valkaman ranta Keltissä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
