Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kyminkartano ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Kyminkartanon lääni—Kymin osakeyhtiö
Kvmintehdas.
luostarille lahjoittanut K:u niittyjä.
Korkeakosken myllyn ja Kymin lohivedet.
Kun Kotkan kaupunki 1870 sai etuoikeutensa,
suotiin sille maa-alueeksi Kotkan saari ja
vähäinen osa Hovinsaarta. V. 18S4 annettiin
lisäksi melkein koko Hovinsaari ja useita pieniä
saaria, niin että kaupungille kuuluva koko
maa-alue oli 813.63 ha. Hovinsaaren kruununtalo ynnä
samanniminen kruununpuisto lienevät käsittäneet
suurimman osan vanhan K:n maista. K. R. M.
Kyminkartanon lääni. Jo v:sta 1570 alkaeu
luetaan Virolahden. Vehkalahden ja Pyhtään
hallintopitäjät ynnä Elimäen neljännes enimmästä
päästä yhdeksi voutikunnaksi, mutta v:sta 1578
ne tavataan säännöllisesti yhdessä ja käyvät
siitä asti nimellä Kyminkartanon lääni
v:een 1634, kuuluen ainakin vuoden 1617
tienoilta Viipurin käskynhaltiakuntaan. Sen
jälkeen tavataan Kyminkartanon lääni Viipurin
maaherrakunnan voutikuntana v:een 1642, jonka
jälkeen sen nimi häviää. Kun maamme
kaakkoiskulma Uudenkaupungin rauhassa 1721
luovutettiin Venäjälle, muodostettiin Viipurin ja
Käkisalmen läänien jäännöksistä ynnä osista Hämettä
ja Uuttamaata uusi maaherrakunta nimeltä
Kyminkartanon ja Savonlinnan lääni, jonka
maaherra asettui Lappeenrantaan asumaan. Turun
rauhassa 1743 luovutettiin Kymijoen itäpuolella
oleva osa tätä lääniä Venäjälle. Maaherran
asuntopaikaksi tuli vähää myöhemmin 1745
1a-pulioikeudet saanut Degerbyn kaupunki
(sittemmin Loviisa). V. 1747 tämä lääni uudestaan
järjestettiin, jolloin siihen liitettiin muutamia
Hämeen-Uudenmaan läänin pitäjiä. V. 1775
maamme jaettiin 6 lääniin, jolloin
Kyminkartanon läänin pohjoisosa erotettiin eri lääniksi
nimeltä Savo ja Karjala. Eteläosa kävi yhä
edelleen Kyminkartanon läänin nimellä. Maaherran
asuinpaikaksi määrättiin Heinola. Kun 1831 jako
8 lääniin pantiin toimeen, poistui
Kyminkartanon läänin nimi käytännöstä ja suurin osa sen
aluetta siirtyi Mikkelin lääniin. K. R. M.
Kymin kihlakunta käsittää Pyhtään, Kymin,
Sippolan, Vehkalahden, Miehikkälän, Virolahden,
Säkkijärven, Suursaaren ja Tytärsaaren kunnat
Viipurin lääniä. Pinta-ala 3.418.3 km2; väkiluku
v. 1908 64,632 henkeä (= 18,« l:tä km2:iä kohti).
L. II-nen.
Kyminlaakso (1. Kymenlaakso),
sivistys-maantieteellinen alue Kymijoen ympäristöillä,
tavallaan jo vanhemmiltakin ajoilta vaikka alueen
nimitys on saavuttanut nykyisen tarkemmin
rajoitetun merkityksensä ja koko
Kyminlaakso-käsite muodostunut siihen kuuluvia paikka-
kuntia yhdistäväksi rajoitetuksi piiriksi oikeas
taan vasta „K yminlaakson
nuorisoyhdistyksen" perustamisesta alkaen v:lta
1897-98 (mainitun yhdistyksen toiminta-alueeksi
määriteltiin seudut Loviisasta Virolahdelle ja
Tytärsaaresta Iitin pitäjään saakka). Mainitun
nuorisoyhdistyksen alaiset seurat ja piirikunnat
ovat Kyminlaakson yhteisten pyrintöjen
pääasiallisia ylläpitäjiä; 1908 kuului yhdistykseen 50
seuraa ja niissä yhteensä n. 2.800 jäsentä.
Nuorisoyhdistyksen yhteydessä on v:sta 1906 alkaen
toiminut .,Suonien voimistelu- ja urheiluliiton K
y-ni i n 1 a a k s o n p i i r i k u n t a" ; siihen kuului
v. 1911 35 seuraa ja niissä yhteensä 1.615
jäsentä. V. 1896 perustettu, Sippolan pitäjässä
lähellä Inkeroisten asemaa sijaitseva „K v m i
n-laakson kansanopisto" toimii myös
läheisessä yhteydessä mainitun nuorisoyhdistyksen
kanssa. Erikoisena piirinä on myös mainittava
,.Raittiuden ystäväin Kyminlaakson piiri".
Yhteisistä puuhista mainittakoon m. m. laulu-,
soittoja urheilujuhlat, joita on pidetty jotenkin
säännöllisesti vuosittain 1900:sta alkaen ja
Kyminlaakson suuret seurain väliset hiihtokilpailut vista
1902 alkaen. — K:n pääpaikkoja ovat Kotka,
Hamina, Inkeroinen. Kouvola, Kuusankoski ja
Voikka. [„Piirteitä Kyminlaakson
nuorisoyhdistyksen toiminnasta 1899-1908".] L. E-nen.
Kyminlinna 1. H u u m a n 1 i n n a, venäläisten
1791 perustama pieni linnoitus Kymin kahden
haaran muodostamalla niemellä, lähellä nykyistä
Kvminlinnan pysäkkiä, jonkun matkan päässä
Kotkasta; linnoituksessa 011 jonkun verran
var-tiaväkeä.
Kymin osakeyhtiö (Kymmene
aktiebo-lag), paperi- ja puuvanuketeollisuuden alalla
maamme suurin liikeyritys, kolmen aikaisemmin
itsenäisenä tällä alalla toimineen teollisuusyrityk
sen. nimittäin ,.Kymmene aktiebolag",,
,,Kuusankoski aktiebolag" ja ..Tammerfors takfiltfabriks
aktiebolag" nimisten yhtiöitten yhteenliittymä.
Kymin tehdas (Kymmene
aktiebolag). Yhtiön perustajat: tehtaanomistaja A. W.
Wahren, kauppaneuvokset C. M. Dahlström ja Cl. A.
Lindblom, kihlakunnantuomari A. Stålström,
pormestari H. Höckert sekä insinöörit C. O. Hult
ja J. Hult. Kymin tehdasta perustettaessa
rakennettiin, maaliskuun 2 päivänä 1872 saadun
erioikeutuksen nojalla sam. v. Kuusankosken
itärannalle Valkealan pitäjään aluksi yhdellä
paperikoneella varustettu paperitehdas sekä
puuhiomo. V. 1882 sekä paperitehdasta että hiomoa
laajennettiin m. m. ottamalla käytäntöön toinen
paperikone apukoneineen. V. 1886 ryhdyttiin ra-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
