Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo / 265-266 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kysyntä ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

265

Kysyntä—Kytö viljelys

266

että ellei erimielisyyttä ilmaannu, vähintään
viides osa, mutta muussa tapauksessa vähintään
puolet seurakunnan koko äänimäärästä
annetaan neljännen vaalisaarnaajan hyväksi. Jos
ainoastaan yksi pappi (lukkari, urkuri) on
virkaan ehdolle asetettu, eikä seurakunta halua
ylimääräistä vaalisaarnaajaa taikka muita esteitä
ei ole ilmaantunut, julistetaan heti
kysymyspäivänä tämä ainoa vaaliehdolla oleva virkaan
valituksi (K. L. §§ 198-216, 234; 273-275).

A. F. P.

Kysyntä, taloust., tarkoittaa sekä
hyödykkeiden haluamista (vilkas, laimea k.) että niiden
hyödykkeiden määrää, joita halutaan ostaa.

J. F.

Kythera [-the-], uuskreik. äänt. kipira (lat.
Cylhera), ital. Cerigo, kreik. kalliosaari, n. 8
km eteläänpäin Parnonin niemimaan
lounaiskärjestä; pinta-ala 285 km2; n. 13,100 as.
Muinoin kuuluisa Aphroditen palveluksen pesäpaikkana (siksi 18:nnen vuosis. eroottisessa
runoudessa C y t h è r e = „lemmen saari"). Oli
vanhalla ajalla tärkeä purppurasimpukkain
pyynnin vuoksi. K. oli alkuaan Argoksen, sitten
Spartan vallan alainen. Oltuaan n. v:sta 1204
j. Kr. Venetsian alusmaana se liitettiin 1800
n. s. Joonialaisiin saariin sekä siirtyi 1863
niiden kanssa Kreikan kuningaskunnalle. Kuuluu
eparkhiana Korinthoksen nomarkhiaan.

Kythereia [-the’-] (lat. Cytliere’a, Cytkere’ia),
Kytheran jumalatar, s. o. Aphrodite.

Kythnos, Kvkladeihin kuuluva saari
Aigeian-meressä; 76 km2, 4,353 as. (1896), jotka
harjoittavat merenkulkua, karjanhoitoa ja
viininviljelystä. — Pääkaupunki K. sisämaassa, useita
kuumia lähteitä, joista K. on saanut toisen
nimensä Thermia.

Kuva 2.

Kuva 3.

Kuva 1.

Kuva 4.

Kuva 5.

Kuva 6.

Kytkin, konet., koneenosa, jolla kaksi muuta
koneenosaa yhdistetään l. kytketään
toisiinsa siten, että toisen liike siirtyy toiseenkin.
— Akselikytkin on akselin eri osien
liittoväline. Nämä ovat tarkoituksensa mukaan joko
kiinteitä, liikkuvia t. irroitettavia.
Kiinteät k:t liittävät akselit jäykästi toisiinsa.
Tavallisin näistä on laippakvtkin (kuva 1);
kytkimen puolikkaat a ja b ovat kumpikin
akseliensa päihin c ja d kiinnikiilatut ja pulteilla
toisiinsa yhdistetyt. N. s.
kuorikytkimissä on kaksi puoliskoa o ja b, jotka
puserretaan akselin päitä vasten joko ruuvipulteilla
(kuva 2) tai kartiopintoja pitkin lyötävillä
renkailla (kuva 3).
Kaksoiskartiokytkimissä (kuva 4) on kaksi halaistua
kartiokappaletta k, jotka muttereita m kiristettäessä
liukuvat tuppilon a vastaavia kartiopintoja pitkin
pusertuen samalla akselia vasten.

Liikkuvat k;t päästävät akselit joko
pitkittäin tai poikittain jonkunverran liikkumaan.
Laajenemis-k:n osat a ja 6 (kuva 5) ovat
akseleihinsa kiinnikiilatut, ja kummassakin on
sakaroita s, jotka sopivat vastaosan syvennyksiin k.
Laajenemis-k :iä käytetään, kun lämpötila
kovasti vaihtelee. Keskenänsä kulman muodostavat
akselit yhdistetään toisiinsa nivel- l. u n i v ers a a l i-k:llä (kuva 6) : osat n ja b ovat kumpikin
akseliensa päähän kiilatut ja tapeilla t
liikkuvasti renkaaseen r yhdistetyt.

I r r o t u s-k:llä akselit voidaan käynninkin
aikana kvtkeä tai erottaa. Näistä on vanhin
h a n k a u s-k. (ks. t.). Seisova akseli voidaan
kytkeä nopeasti pyörivään akseliin vain
hankaus-k:llä. K o p p a-k. on suojuskotelon sisään
suljettu kytkin. — Kytkinaisa ks. Veturi.
— Kytketty pyörä ks. Veturi. —
Rautatievaunujen kytkimet ks.
Vetolaitos. V. V-la.

Kyttyrä ks. K y f o s i s, P o t t i n t a u t i.

Kyttyräselkäinen ks. Pottin tauti.

Kyttyräyökkö ks. Plu s i a.

Kyttälä. 1. Rautatienasema (V l.), Tampereen
Porin radalla Kauvatsan ja Risteen asemien vii
Iillä, 86 km Tampereelta, 50 km Poriin.
Laivaliike Huittisten Lauttakylään. — 2. ks.
Tampere. L. H-nen.

Kützing, Friedrich Traugott
(1807-93), saks. levätutkija. Teoksia; „Tabulæ
phycologicæ" (1846-71), „Species algarum" (1849).’

Kytäjä l. Kytöjärvi (ruots. Nääs),
maatila Nurmijärvellä Kytöjärven rannalla, lähellli
Kytäjän asemaa Hyvinkään-Pyhäjärven radan
varrella, yhdistetty säteri-, ratsu- ja verotiloista,
käsittää kaikkiaan 6 3/4 manttaalia. 18,000 ha.
Paitsi päätilaa on 5 ulkotilaa. Saha ja mylly,
turvepehkutehdas ja tiilitehdas. — Omistajat eri
aikoina: Armfelt-suku, tohtori Iudrenius,
hovijahtimestari C. Linder (1860-1907) ja nykyään
kamariherra Hj. Linder. Päärakennus jokseenkin uusi, huvilatyylinen. A. Es.

Kytöjärvi ks. Kytäjä.

Kytömaa ks. Kytöviljelys.

Kytöviljelys 1. kydön poltto, vanha
viljelystapa, jossa maanpintaa polttamalla on
koetettu saada tuhkaa maan lannoitukseksi. Kun
kaskiviljelyksessä tavallisesti pintaa vain
kärvennettiin tulella, niin kytöviljelyksessä on itse
ruokamultaa pitemmän aikaa polttamalla
hävitetty. Se on siis vielä enemmän kuin
ensinmainittu ryöstöviljelystii. K:tä on harjoitettu sekä
kovalla (savi-) maalla että niityillä, sekä
uutisviljelyksenä että vanhoilla viljelysmailla.
Tavallisin menettely oli seuraava: kydötettävälle
maalle tuotiin (usein jo talvella) puunrunkoja,
oksia ja risuja; nämä ladottiin lavoihin, joiden
päälle peittäen nostettiin kynnetyn ruokamullan
viilloksia ja turpeita. Nämä roviot sytytettiin
ja saivat vähitellen palaa kunnes kaikki oli
tuhkana. Täten valmistettuun maahan kylvettiin
joko ruista tai useimmiten kauraa, jota kasvoi
yksi sato, joskus kaksi, mutta sen jälkeen
maa uupuneena jäi pitkiksi ajoiksi
hyödyttömäksi kedoksi tai vain niukkaa heinää
kasvavaksi niityksi tai laitumeksi. Joskus annettiin
kynnetyn niityn pinnan palaa ilman puurovioita.
K:tä on harjoitettu eräissä seuduin Hämettä ja
Länsi-Suomea. On nykyisin melkein hävinnyt.
V:n 1886 metsälain 26 §:ssä sanotaan k:stä:
„Kydönpolttoa toimitettakoon ainoastaan rä-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>