Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kyyhkyset ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
271
Kyymus — Kyyros
272
koloissa tai viruu auringonpaisteessa kivillä ja
kannoilla. Syö pikkunisäkkäitä, linnunpoikia,
sisiliskoja, sammakoita ja hyönteisiä, joita se
pyytää yöllisillä retkillään. Makaa talven
horroksissa ontoissa puissa, kannoissa tai
maan-koloissa. Herää keväällä auringon lämmön
vaikutuksesta ja silloin k:itä tapaa usein suurissa
joukoissa päivänpaisteisilla mäkien etelärinteillä.
Synnyttää elo- tai syyskuussa 12-20 poikasta. K.
tavataan Keski- ja Pohjois-Euroopassa ja
Pohjois-Aasiassa; Suomessa kaikkialla, niin pitkälle kuin
kuusen pohjoisraja ulottuu. Se on arka eikä iske
ihmiseen muuta kuin ahdistettuna
puolustautuak-seen. Lapsiin k:n pisto voi vaikuttaa
kuolettavasta mutta vanhemmatkin ihmiset voivat siitä
saada ikäviä muistoja loppuiäkseen. K:n pureman
hoidosta ks. K ä ärmeenpure m a. P. B.
Kyymus ks. K h y m o s.
Kyyneleet, kyynelneste, kyynelrauhasen
erittämä, vesikirkas, lievästi emäksinen neste,
joka sisältää hieman munanvalkuaisainetta ja
suoloja. Sen tarkoituksena on huuhdella
silmämunaa ja sidekalvopussia sekä estää hankausta
silmän liikkuessa. Silmää tai sen sidekalvoa
ärsytettäessä, samoin kuin mielenliikutuksien
vaikutuksesta, muodostuu kyynelnestettä tavallista
enemmän, niin että se ei enää voi kulkea
tavallista tietään, kyynelkanavaa pitkin nenäonteloon,
vaan valuu kyynelinä silmäluomen yli. Y. K.
Kyynelelimet, kyynel rauhanen ja
kyynelkanava sekä sen laajennus kyynelpussi. — K y
y-nel rauha n en (glandula lacrimalis) on pieni,
kaksiosainen, säkkimäinen rauhanen, joka
sijaitsee silmäkuopan ulkoseinässä. Sen kirkkaan
eritteen, kyynelnesteen, johtavat useat rauhasesta
lähtevät tiehyet sidekalvopussiin.
Sidekalvopus-sista kuljettaa kyynelkanava kyynelnesteen
nenä-onteloon. Mainittu kanava alkaa kummankin
silmäluomen reunan sisäpäässä olevasta
kyynel-pisteestä kahtena alkupäänä. Nämä kulkevat
ensin sisäänpäin, yhtyvät toisiinsa ja aukeavat
laajemmaksi pullistumaksi, kyynelpussiksi
(saccus lacrimalis), joka sijaitsee kvynelpussin
kuopassa. Kyynelpussista jatkuva
kyynelkanava (ductus nasolacrimalis) kulkee alaspäin
nenäonteloon, jossa se aukeaa alempaan
nenäkäy-tävään. Y. K.
Kyynelfisteli, märkivän kvynelpussin
tulehduksen seurauksena syntynyt käytävä, joka
johtaa kyynelpussista ihon pinnalle, nenän juureen.
Tämän käytävän kautta kyynelneste vuotaa ulos.
Kyynellampi, silmän sisäkulmassa oleva,
pyöreästä kolmikulmainen sidekalvopussin osa.
Kyynelluu (os lacrimale), pieni nelikulmainen
luulevv silmäkuopan sisäreunan etuosassa.
Kuuluu naamaluihin.
Kyynelnystyrä ks. Kyynelnänni.
Kyynelnänni, kyynellanimen pohjassa oleva
punainen, pyöreähkö kohoutuma.
Kyynelpiste ks. K y y n e 1 e 1 i m e t.
Kyynelpussi ks. Kyynelelimet.
Kyynelpussin tulehdus, esiintyy toisinaan
hiljalleen hiipivänä, toisinaan se kiihtyy
ankaraksi, märkiväksi tulehdukseksi. Tällöin
kyynel-pussin seutu, silmän sisäkulman ja nenän juuren
välinen osa turpoavat, iho käy punoittavaksi ja
aristavaksi kuten ruusussa, ja potilas tuntee
mainitulla paikalla kipua ja särkyä. Jonkun päivän
kuluttua syntynyt märkäpesäke puhkeaa ja tau-
din oireet häviävät vähitellen. — Hoito:
hiipivää kvynelpussin tulehdusta hoidetaan
ruiskutuksilla ja pitämällä auki kyynelkanavaa;
äkillistä tulehdusta koetetaan ensin hoitaa kuumilla
hauteilla, mutta ellei turvotus ja särky tästä
asetu, vaan tulehdus johtaa märkimiseen, on
kyynelpussi avattava ja mätä laskettava ulos.
Y. K.
Kyynelrauhaset ks. Kyynelelimet.
Kyyneltiehyt ks. Kyynelelimet.
Kyynikko, kyvnillisen oppikunnan (ks. t.)
kannattaja.
Kyynillinen, alk. kyynilliseen oppikuntaan
(ks. t.) kuuluva. Sittemmin = loukkaavan
häikäilemätön. törkeä, häpeämätön.
Kyynillinen oppikunta, Sokrateen oppilaan
Antistheneen (ks. t.) perustama filosofinen
oppisuunta. K. o. lienee alkuansa saanut nimensä
sen johdosta, että Antistlieues opetti Kynosarges
nimisessä koulussa, mutta vastustajat ja
pilkkaajat panivat aivan pian nimeen sen
merkityksen. että se muka osoitti oppikunnan jäsenten
,.koiramaista" elämäntapaa (kreik. sananvartalo
kyn- = koira). Antisthenes opetti, että hyveellä
yksistään on arvoa, kaikkea muuta pitää
ylenkatsoa. Ihmisen tulee sentähden rajoittaa
tarpeitaan vähimpään mahdolliseen. Kyynikot
katsoivat kunniakseen elää mitä yksinkertaisimmin:
muutamat elivät vapaaehtoisesti kerjäläisinä,
ilman vakinaista asuntoa j. n. e. He eivät
myöskään välittäneet vähääkään sovinnaisesta
säädyllisyydestä: kerrotaan juttuja, mitenkä he
tahallaan häikäilemättä loukkasivat kaikkia
seuraelämän tapoja. Oppikunnan kannattajina ovat
kuuluisat Diogenes Sinopelainen (ks. t.), hänen
oppilaansa Krates ja tämän vaimo Hipparkhia.
3:nnella vuosis. e. Kr. oppikunta hävisi tahi
sulautui stoalaiseen, mutta ensimäisellä ja
toisella vuosisadalla j. Kr. se heräsi
samanhenkisenä uuteen eloon; sen edustajina mainitaan
siihen aikaan m. m. Demetrios (Seneean aikalainen
ja vstävä). Demonax ja Peregrinus Proteus.
A. Gr.
Kyynärhermo ks. Käsivarsi.
Kyynärluu ks. Käsivarsi.
Kyynärnivel ks. Käsivarsi.
Kyynärvaltimo ks. Käsivarsi.
Kyynärvarsi ks. Käsivarsi.
Kyynärä. 1. K. oli maanmittailussa osana ta n
koa. jota tässä toimituksessa käytettiin
varsinaisena mittana. Samaten kuin tankoa käytettiin
kyynärää toisinaan verolukuna (ks. Tanko).
2. (ruots. aln), vanha suomal. (ja ruots.)
pituusmitta = 2 jalkaa = 4 korttelia = 24 kalutuumaa = 20
kymmenystuumaa.
Kyypertti (ruots. kypert, saks. Köper) ks.
Toimikas.
Kyyppari (ruots. ky paré), viinuri, tarjoilija.
Kyyppi, erikoinen värihaudelaji. Samaa
nimeä käytetään joskus myöskin itse väriliemestä.
silloin kun värjääminen toimitetaan sellaisilla
väriaineilla, jotka vain pelkistyneessä tilassa
tarttuvat värjättävään ainekseen. Kuuluisin näistä
n. s. kyyppiväreistä on indigo. V. V.
Kyyppisini ks. T n d i g o.
Kyyros (mpers. Kürus, bab. Kiiras, liepr.
Köres, kreik. Kyros, lat. Cyrus). 1. K.
vanhempi, Akhemenidien sukua. Kambyseen ja
(tarinan mukaan) Astyageen tyttären Mandanen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
