Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo / 285-286 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kämppä ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kämppä (amer. suom., < engl. camp = leiri,
olinpaikka), metsätyömaa.

Kämärä, rautatienasema (IV l.)
Viipurin-Pietarin rataosalla, Säiniön ja Galitsinon
asemien välillä, 21 km Viipurista, 108 km
Pietariin; 334 km Helsingistä. L. H-nen.

Känsä, sarveiskerroksen paksuntumisesta
syntynyt vahventunut kohta ihossa. Känsiä
tavataan paikoissa, joissa hankaus tai puristus on
suuri, niin esim. kämmenissä ja jalkapohjissa.

Käpplinge-murhat, Tukholmaan kuuluvasta
Käpplingen saaresta (nyk. Blasieholmen) nimensä
saanut ilkityö. Kuningas Albrekt oli taistelussa
Margareetaa vastaan joutunut vangiksi
Falköpingin tappelussa, mutta saksalaiset vallitsivat
edelleen Tukholmassa ja harjoittivat siellä
hirmuvaltaa: saksalaiset neuvoston jäsenet vangitsivat
ruotsalaiset virkaveljensä sekä polttivat muutamat
heistä Käpplingen saarella erääseen vajaan yöllä
vasten 17 p. kesäk. 1389; saksalaiset pysyivät
kuitenkin vain lyhyen ajan vallassa. G. R.

Käppyräkynsi (gryphosis), kynsimarron
sairaloinen tila, joka johtaa siihen, että kynsi
kasvaa paksuksi ja käyräksi, sekä tuntuu kipeältä.

Käpy ks. Havupuut.

Käpy, hapaan kudonnassa käytettävä neula
(ks. Havas).

Pienempi käpylintu, koiras.

Käpylinnut (Loxia) tunnetaan nokastaan,
jonka ylä- ja alaleuan kärjet ovat koukistuneet
ristiin, milloin
vasemmalle, milloin
oikealle puolen.
Tällainen nokka
sopii käpyjen
rikkomiseen; niiden
siemenistä k.
melkein yksinomaan
elävätkin. Yleisin
laji Suomessa on
pienempi k. (L.
curvirostra);
suurempi k. (L.
pityopsittacus) on paljoa harvinaisempi.
Molemmat ovat jokseenkin samankokoisia, noin 17-19
cm:n pituisia. Edellisen nokka on heikompi,
pitempi ja vähemmän koukistunut, jälkimäisen
vahva, typäkkä ja hyvin koukistunut.
Kummankin lajin koiras punainen, naaras vihreä,
nuoret linnut kellanharmaita. Päälaki, siivet ja
pyrstö ovat tummanruskeat. Kolmas
Suomessakin tavattava laji on kirjasiipi-k. (L.
bifasciata), väriltään edellisten kaltainen, mutta
siivillä kaksi valkeata poikkijuovaa. Niinä
vuosina, jolloin havupuissa, varsinkin kuusessa on
paljon käpyjä, tavataan k:jakin runsaasti, toisina
vuosina ei ollenkaan. K. pesivät kahdesti
vuodessa, ensimäisen kerran jo talvella, helmi-
maaliskuussa, toisen kerran kesällä. Voipa pesiä tavata
melkein mihin vuoden aikaan tahansa. Pesäpuun
latvuksissa, munia 3-4, kirjavia. E. W. S.

Käpylisäke (corpus pineale), pieni, pariton,
kävynmuotoinen lisäke väliaivojen yläpuolella.
Se on surkastuma, jota muutamilla alemmilla
matelijoilla vastaa silmäntapainen elin
(parietaalisilmä). Ennenmuinoin luultiin sitä sielun
olinpaikaksi. Y. K.

Käpypalmu.

Käpypalmut, alhainen siemenkasviryhmä,
luokka paljassiemenisten kaaressa. Siinä on vain
yksi heimo, Cycadaceæ, jossa 9 sukua ja n. 90
lajia, useimmat Meksikossa, Keski-Ameriikassa
ja Austraalian troopillisissa ja
subtroopillisissa osissa. K. ovat
palmunnäköisiä, kaksikotisia kasveja, joilla on
patsasmainen, harvoin
haarainen varsi. Tämän
latvassa ovat
parijakoiset, nahkeat lehdet ja
yksineuvoiset, useimmin
käpymäiset kukat.
Litteiden hedelehtien
alapinnassa lukuisia
siitepölypesäkkeitä,
emilehdissä, jotka
Cycas-suvussa ovat tavallisten
kasvulehtien näköisiä, 1-4
siemenaihetta.
Huomattava on, että Cycas
revolutalla hedelmöittävä
tuma muodostaa kaksi
vapaasti liikkuvaa, isoa siittiötä. Siemen
luumarjantapainen, alkiossa kaksi yhteenkasvanutta
sirkkalehteä. — Etelä-jap. C. revoluta ja int.
C. circinalis-lajien ytimestä ja meksikkol. Dioon
edulen siemenistä saadaan saagoa.
Ensinmainittu on yleinen ansarikasvi, sen lehdet ovat suo
sittuja hautajaisseppeleihin. J. A. W.

Käpyrauhanen ks. Käpylisäke.

Käpälä, petoeläinten raajojen kynnellinen,
varpaiden muodostama alaosa.

Käpälälauta. 1. Jalkapuiden (ks. t.)
kansanomainen nimitys. — 2. ks. Metsästys.

Kärhi (cirrus), rihmamaisesti pitentynyt,
ärtyvä, kiertyvä kiipeämiselin kasveilla. K. voi
olla muodolleen muuttunut verso, lehti tai juuri.

Kärkelä, 1883 lakkautettu kuparihytti
Karjalohjalla, Kiskonjoen varrella. Sen perustivat
Orijärven kaivoksen osakkaat Finlayson, Kiik ja
Forsell 1765 mainitun kaivoksen malmin
sulattamista varten. Laitoksen toiminta lepäsi 1812-29.
— Kartano käsittää 2 manttaalia. Saha, mylly ja
meijeri. Omistaja Fiskarsin o.-y. —
Päärakennus v:lta 1786. E. E. K. & A. Es.

Kärki ks. Hämeenkyrö.

Kärki, Lauri ks. Kärkisudd.

Kärkihakuinen ks. Akropetaalinen.

Kärkiharppi ks. Harppi.

Kärkikatarri, keuhkojen kärjessä oleva
sairaloinen tiia. ks. Keuhkotauti.

Kärkisolu, salasiittiöiden juuren ja varren
kasvupisteen kärjessä oleva, muodoltaan ja
suuremmalta kooltaan muista eroava solu, jonka
jakautumisesta kaikki alkeiskasvusolukon ja siis
myös kasvin kaikki muutkin solut ovat synty
neet. J. A. W.

Kärkistensalmi, luonnonihana saarekas salmi
Päijänteen pohjoisosassa Korpilahden pitäjässä, n.
3 penink. Jyväskylästä eteläänpäin, vie
Ristinselän eteläosasta Vanhaanselkään. Salmen
pääkulkusuunta käy lännestä itään. Pohjoisrannalla
Kärkisten laivalaituri ja luotsiasema. K:sta
länteenpäin pistävän lahden pohjukassa Korpilahden
kirkonkylä. — Salmen poikki jatkuu (lautalla)
Korpilahden „vesipuolelle” ja Luhankaan menevä
maantie. L. H-nen.

Kärkisudd, Lauri, suom. soturi, tuli tunne
tuksi sissijoukkojen päällikkönä Ison vihan
aikana. Syntyperältään hän lienee ollut

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>