Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Käärmekotka ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
319
Köbke—Kölliker
320
Köbke, C h r i s t e n Schjellerup (1810-48),
tansk. taidemaalari. Opiskeli Kööpenhaminan
taideakatemiassa, Lorenzenin ja etenkin
Eekersbergin johdolla. Oleskeli 1838-40 Italiassa. K. on
taiteessaan realisti niinkuin Eckersberg, jonka
koulun tyypillisin oppilas hän on, mutta hänellä
on enemmän väriaistia ja tyylikästä hienoutta.
Pääasiallisesti K. on maalannut mitä
vaatimattomimpia, somia maisemia vanhasta
idyllimäisestä Kööpenhaminasta sekä
luonteenkuvaukseltaan sangen syviä muotokuvia. Aito
tanskalaisen, todellisen tunteensa ja työnsuorituksensa
hartaan taiteilijanilon vuoksi K. on luettava
Tanskan etevimpien maalarien joukkoon. [E.
Hannover. „Maleren Ch. K." (1803).] E. R-r.
Køge l. Kjøge [-ö-J, kaupunki Tanskassa
Sjællandin itärannalla. K.-lahteen laskevan K.-joen suussa; 4,284 as. (1906). Linnoitettu.
Rautatien varrella. Kauppa ja teollisuus vilkasta.— K:n
luona tapahtui 29 p. elok. 1807 taistelu
englantilaisten maihinnousujoukkojen ja tanskalaisten
välillä. K:n edustalla olevassa lahdessa (K.-Bugt)
oli 1 p. heinäk. 1677 verinen taistelu Niels Juelin
johtaman tanskalaisen ja H. Hornin johtaman
ruotsalaisen laivaston välillä, niissä jälkimäinen
joutui tappiolle; 4 p. lokak. 1710 oli samojen
maiden laivastojen välillä ratkaisematon ottelu.
E. E. K.
Köhler [kol-], Reinhold (1830-92), saks.
kirjallishistorioitsija, saavuttanut
arvossapidetyn nimen varsinkin satututkimuksen alalla, on
m. m. kirjoittanut arvokkaita selityksiä
seuraaviin teoksiin: Kreutzwald, „Esthnische Märchen";
Gonzenbach, „Sizilianische Märchen": Bladé,
„Contes populaires rec. en Agenais": Gering,
„Islendzk æventyri". J. H-l.
Köhnä l. k e h n ä, hiuksien peittämässä
päänahassa olevan ihottuman aikaansaama
hilseileminen.
Köhä, eläimissä, sama kuin yskä.
Kökar ks. K ö ö k a r i.
Kokkenmødding, raakkutunkio, kivikauden
kalastaja- ja metsästysasteella olevan kansan
asuinpaikkojen jätekasautuma, ks.
Esihistorialliset ajanjaksot, II, palsta 814.
Köklot 1. Köcklot [tsöklut], merensaari
Koivulahden pitäjän saaristossa: pituussuunta
pohjoisesta etelään, pituus n. 7.5 km,
keskimääräinen leveys 1 1/2-2 1/2 km. K:n itäpuolella
sijaitsee Värlaksön saari, jonka pohjoisosasta
luoteeseen päin pistävä niemeke tulee melkein kiinni
K:n koillisrantaan. L. H-nen.
Kölcsey, Ferenc [költsäi färänts]
(1790-1838), unk. runoilija, puhuja ja arvostelija,
vetäytyi, opiskeltuaan lakitiedettä, maatilalleen
antautuen kirjalliseen toimintaan: v:sta 1829
Szatmárin komitaatin ylinotaari, mainitun
komitaatin edustajana valtiopäivillä 1832-36. Runoilijana
K. on huomattava taiteellisen balladin ja
romanssin toteuttajana Unkarissa ja ennenkaikkea
isänmaallisten runojen erinomaisena sepittäjänä. K:n
kirjoittama on m. m. kansallishymni „Siunaa,
Herra, magyaria..." (v:lta 1823). K:n ankarat
arvostelut Berzsenyi’n, Csokonai’n ja Kisin (ks. n.)
runoudesta sekä hänen kantansa
kielenuudistus-kysymyksessä (K. oli Kazinczyn koulun
miehiä) herättivät paljon huomiota ja
vastustustakin. Valtiopäivillä K. oli puhujista parhaimpia
sekä vapaamielisen puolueen vaikuttavimpia miehiä. Hänen puheistaan ovat kuuluisia loistavat
muistopuheet Kazinczysta ja Berzsenyi’stä.
Vanhojen reettorien tapaan K. harjoitteli itseään
puhetaitoon m. m. siten, että sepitti puheita omia
keksimiään tilaisuuksia varten. J. Eötvös, L.
Szalay ja P. Szemere julkaisivat 1840-48 K:n
kootut teokset (6 nid. runoja, novelleja,
luonteenkuvauksia, arvosteluja, puheita ja Iliadin
käännös); myöhemmin Toldy (10 nid., 1877). V. W.
Kölen ks. Kjølen.
Köli (ruots. köl), aluksen ulkopohjassa oleva
emäpuu l. talka, joka tavallisesti ulottuu
keulasta perään ja johon rungon pantturit (kaaret)
liittyvät. F. W. L.
Kölialus, alus, joka rakenteen
vahvistamiseksi, sortumisen vähentämiseksi ja painon
tasoittamiseksi on varustettu kölillä. Riippuen
tarkoituksesta, johon alusta käytetään, vaihtelee
kölin muoto ja tästä johtuva aluksen nimitys.
Alkuperäinen kölimuoto oli n. s. „suora köli", ja
k:lla tarkoitetaan vieläkin sanan ahtaammassa
merkityksessä sellaista alusta, jonka köli,
ulottuen aluksen koko pituudelle tasakorkeana, on
kiinteänä pääosana aluksessa mahdollisesti
suipeten sekä leveydeltään että korkeudeltaan aluksen
keula- ja peräpuolella. Useimmat
valtamerialukset ovat juuri tällaisia kölialuksia, koska „suora
köli" erinomaisesti vahvistaa laivan runkoa. On
olemassa muita kölialuksia, jotka sortuvat
vähemmän ja kääntyvät nopeammin kuin
tavallinen suorakölinen alus. Eri ryhmän
suorakölisiä aluksia muodostavat centerbord (ks. t.)
-alukset. Näitä aluksia käytetään paljon virroissa.
O. v. Z.
Kölijalkaiset (Heteropoda), pelagisesti eläviä
kotiloita, uivat vilkkaasti kölimäiseksi eväksi ja
pyrstöksi muuttuneen jalkansa avulla; ovat
erittäin ahnaita ja saaliinhimoisia. Ruumis
läpikuultava, lasimainen. Kidukset, sukupuolielimet,
sydän ja hermosto ovat samanlaisia kuin
etukiduksisillakin. Pää, jossa on suuret silmät, on
hevosenpään muotoinen. Muutamilla on pieni
kuori, toisilta tämä puuttuu. P. B.
Köller, Ernst Matthias von (s. 1841),
preussil. hallitusmies, oli 1881-88 vanhoillisten
edustajia Saksan valtiopäivillä; tuli 1888
poliisipresidentiksi Mainin Frankfurtiin ja 1889
Elsass-Lotringenin alivaltiosihteeriksi; oli 1894-95
Preussin sisäasiainministerinä ja 1897-1901
Slesvig-Holsteinin ylipresidenttinä. Viimemainitussa
toimessa ollessaan K. koetti mitä
häikäilemättömimmällä kuristuspolitiikalla tukahuttaa
Pohjois-Slesvigin tanskalaisen väestön
kansallisuuspyrinnöt. Hän pani toimeen joukkokarkoituksia, riisti
useilta henkilöiltä kansalaisoikeuden ja
vanhemmilta, jotka käyttivät lapsiaan Tanskan kouluissa,
edusmiehyyden näiden suhteen y. m., herättäen
siten yhä yltyvää katkeruutta. Vv. 1901-08 K.
oli valtiosihteerinä Elsass-Lotringenissa, jossa
esiintyi sävyisemmin ja m. m. kannatti
diktatuuripykälän poistamista (1902). [Mackeprang,
„Nordslesvig 1864-1909".]
Kölliker, Rudolf Albert von (1817-1905),
sveits. anatomi ja eläintieteilijä. Oli ensin
fysiologian ja vertailevan anatomian ylim.
professorina Zürichissä, sitten vakinaisena
Würzburgissa. On edistänyt varsinkin normaalisen
kudosopin sekä embryologian kehittymistä. Julkaisuja:
„Handbuch der Gewebelehre" (6:s pain. 3 nid.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
