Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Köppen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
331
Kortti—Köyden punonta
332
98). lauseesta ja sen osista (1905), vieläpä
Kreikan ja Rooman teatterista (1897). Laajalti
tunnettuja ovat erittäinkin teokset „Encyklopädie u.
Methodologie d. roman. Philologie" (1884-88; lyh.
laitos: „Handbuch", 1896), Gröberin (ks. t.)
aatteeseen perustuva „Lateinisch-roman.
Wörterbuch" (1891; 3:s pain. 1907; tämän teoksen
syrjäyttää parhaillaan ilmestyvä Meyer-Lübken
„Roman. etymol. Wörterbuch") ja „Etymol.
Wörterbuch d. franz. Sprache" (1908). — Lehtien
„Zeitschrift für franz. Sprache u. Litteratur" ja
„Franz. Studien" (lak. ilm. 1893) perustajia.
O. J. T.
Körtti (ruots. skört) ks. Puku ja
Körttiläiset.
Körttikansa ks. Körttiläiset.
Körttiläiset, Suomen myöhäisemmän
heränneisyvden (ks. H e r ä n n e i s y y s) edustajille
heidän pukunsa perustuksella annettu nimi.
Voidakseen pysyä vapaana muotien vaihtelusta
Savon heränneet ottivat käytäntöön vanhan
suomalaisen talonpoikaispuvun, ja pohjalaiset
uskonveljet rupesivat seuraamaan heidän esimerkkiään.
Puvun suurimpana omituisuutena on
pystykauluksella varustettu. ruumiinmukainen, lyhyt
nuttu, jonka liepeessä on selkäpuolella kolme
pystysuoraa poimua („körtit"). Miehen ja
naisen nuttu on jokseenkin samanlainen. Puvun väri
on miehillä useimmiten harmaa, naisilla
tummansininen. Talviseen aikaan miehet pitävät usein
koirannahkaista lakkia. A. J. P-ä.
Körös [körös], joki Unkarissa, Tiszan
lisäjoki vasemmalta. Sillä on kolme
Bihar-vuoristosta alkavaa lähdejokea: eteläisin ja pisin on
Fehér-K. (Valkoinen-K.), johon Békésin luona
yhtyy keskimäinen Fekete-K. (Musta-K.). Joki
on nyt nimeltään Kaksinkertainen-K., kunnes
siihen K.-Tarcsan luona laskee pohjoisin Sebes-K.
(Vuolas-K.) lisäjokineen Berettyó ja Hortobágy,
jolloin se saa nimen Kolminkertainen-K. Pituus
Fehér-K:n lähteiltä K:n suuhun Csongrádin
kohdalla on 303 km. Lautoilla kuljettava K. on
Békésistä asti. E. E. K.
Körösi Csoma, Sándor ks. C s o m a.
Körösy, József [korosi jözef], (1844-1906),
unk. tilastomies, tuli 1869 silloin perustetun
Budapestin tilastollisen toimiston johtajaksi pysyen
tässä toimessa kuolemaansa asti. K. oli aikansa
nerokkaimpia ja tuotteliaimpia tilastotieteilijöitä.
Hänen toimintansa kunnallistilaston alalla oli
tietäraivaavaa laatua, ja hänellä oli erinomainen kyky
tehdä tilastolliset selvityksensä käytännöllisessä
elämässä hedelmiä tuottavaksi; m. m. hän sai
aikaan suuria parannuksia Budapestin
terveydenhoito-oloissa. V. 1872 hän sekä Böckh saivat
tilastotieteelliseltä kongressilta toimekseen
valmistaa sen osan „kansainvälistä tilastoa", joka
koskee suuria kaupunkeja, minkä valmistuttua
K. vielä julkaisi „Bulletin annuel des finances
des grandes villes" (1877-86). Tiedemiehenä hän
etupäässä käsitteli syntyväisyys- ja
kuolevaisuustilastoa; oli kansainvälisen tilastollisen
instituutin perustajia ja toimeliaimpia jäseniä. K:n
julkaisuista mainittakoon vielä: „Limites de la
démographie" (1882), „Armut und Todesursachen"
(1886). J. F.
Köslin, samannimisen hallitusalueen
pääkaupunki Saksassa, Pommerissa, 8 km Itämerestä;
23,247 as. (1910). Oppi- ja ammattikouluja;
rauta-, paperi- y. m. tehtaita. — Per. 1188,
hävitettiin 30-vuotisessa sodassa.
Köstlin, Heinrich (1846-1907), saks.
teologi ja musiikkikirjailija, Württembergin evank.
kirkkolauluyhdistyksen perustaja. Tuli 1895
Giesseniin teol. prof:iksi. Pääteokset; „Musiikin
historian pääpiirteet" (1875, 5:s painos 1899),
„Säveltaide kristillisenä kansanmahtina" (1878),
„Johdatus musiikin estetiikkaan" (1879),
„Kristillisen jumalanpalveluksen historia" (1886).
I. K.
Köstlin, Julius (1826-1902), saks.
evankelinen teologi. K. joka on n. s. välitysteologian
etevimpiä edustajia, saavutti etupäässä mainetta
Lutherin-tutkijana. Pääteokset: „Luthers
Theologie", 2:nen pain. (1901); „Martin Luther",
5:s pain. (1903); „Christliche Ethik" (1899).
E. K-a.
Kövesligethy, Radó [Köväsligäti radö],
(s. 1862), unk. tähtitieteilijä, 1883-87
observaattorina Ó-Gyallan astrofysikaalisessa
observatorissa, 1887 meteorologisen laitoksen assistenttina
Budapestissä, 1888-93 Budapestin yliopiston
fysikaalisen laitoksen assistenttina, v:sta 1890
kosmografian dosenttina, v:sta 1893 saman tieteen
professorina mainitussa yliopistossa; v:sta 1899
myös Ó-Gyallan observatorin varajohtaja. K:n
monilukuisista (alkujaan unkariksi ilmestyneistä),
enimmäkseen spektraali-analyysia koskevista
teoksista mainittakoon vain: „Grundzüge einer
theoretischen Spektralanalyse" (1890), „Handbuch der
matematischen und astronomischeu Geographie"
(1899) ja „Über die beiden Parametergleichungen
der Spektralanalyse" (1899).
 |
| Köydenkehruurukki. Säikeiden yhdistäminen. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
