Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Labyrinthidæ ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
381
Labyrinthidæ—Lachmann
382
Mnstodonsaurus.
Hampaan
poikkileikkauspintaa.
hallinnon alaisena sekä liitettiin 1907 Straits
Settlementsiin. E. E. K.
Labyrinthidæ ks. Labyrinttikalat.
Labyrinthodon ks. Labyrintodontit.
Labyrintodontit (Labyrinthodontia),
sukupuuttoon kuolleitten s u o m u s a 1 a m a n t e r i e n
(Stegocephala) ryhmään
kuuluvia suurikokoisia,
vankkaraajai-sia sammakkoeläimiä; saaneet
nimensä hampaistaan, joiden
den-tiiniaines on omituisen
sokkeloi-sesti poimuttunut. Paitsi
tyypillistä sukua Labyrinthodon
kuuluvat tähän suvut Capitosaurus,
Mastodonsaurus, Metopias,
Tre-matosaurus, jotka
ulkomuodoltaan enimmäkseen ovat
krokotiileja muistuttavia muotoja.
Suu-rimpain pää oli */4-l m pitkä, nikamat
yhtenäiset ja kaksoiskoverot, vatsasuomut
todennäköisesti puuttuivat. L:n jätteitä tunnetaan osittain
myöhäispaleozooisista, s. o. hiili- ja permi-,
pääasiallisesti kuitenkin triaskauden kerrostumista
Euroopassa, Pohjois-Ameriikassa, Etelä-Afrikassa
ja Intiassa. Otaksuttavasti n. s. Cliirotherium
(ks. t.) -jäljet juuri ovat l:n käsimäisiä
jalanjälkiä, joita suurin joukoin on tavattu etenkin
Saksan ja Englannin triaskautisissa
kirjavahieta-kivikerrostumissa. V. A. K-io.
Labyrintti (kreik. laby’rinthos),
sokkelolato-mus, jonka muodosti lukuisa joukko toisiaan
risteileviä käytäviä ja huoneita, mutta josta oli
vain yksi ainoa sisään- ja uloskäytävä.
Vanhaan aikaan oli useita labyrintteja. Niistä
tunnetuin oli Egyptissä Fayflmin luona
Moiris-jär-ven rannalla. Se lienee rakennettu n. v. 2200
e. Kr., ja siinä oli yli 3.000 huonetta. Tutkijat
eivät ole päässeet yksimielisyyteen siitä, onko
labyrintin raunioita vielä tavattu. — Kreettalaisen
Knosoksen labyrintin rakensi tarun mukaan
Daidalos (ks. t.). Sen keskellä asui
Minotauros-hirviö, jolle ateenalaisten piti maksaa veroa,
kunnes heidän sankarinsa Theseus Ariadnen avulla
voitti Minotauroksen ja pelastui labyrintin
sokkeloista. Nykyään otaksutaan, että tämä
labyrintti on tarkoittanut Knosoksen rikasta ja
suurenmoista palatsia, jonka rauniot viime vuosina
on kaivettu esiin (ks. Knosos). — Kolmas
muinaismaailman labyrinteista on n. s.
..Porsen-nan hauta" Chiusi’n luona Italiassa. Se on 250 m
ympärimitaten oleva jättiläishautakumpu. jossa
on joukko käytävillä yhdistettyjä
hautakammioita. L. nimitystä käytetään myös
jatulintarhoista (ks. t.).’ ’ A. M. T.
Labyrinttikalat (Labyrinthidæ),
piikkieväi-siin kuuluva kalasuku. Ylemmät nieluluut ovat
muuttuneet monimutkaiseksi, verisuonista
rikkaan limakalvon peittämäksi sokkeloksi, joka on
kidus- ja suuontelon kanssa yhteydessä ja tekee
kaloille mahdolliseksi hengittää ilmaa jonkun
aikaa. L. elävät Itä-Intian, Kiinan.
Sunda-saa-rien ja Etelä-Afrikan järvissä ja joissa. Niihin
kuuluu m. m. k i i p i j ä k a 1 a (ks. t.). P. B.
Lac (lat.), maito; lac argenti, hopeamaito
(= klooriliopea); lac sulphuris, rikkimaito; lac
virginis, immenmaito, emäksisen etikkahappoisen
lyijyoksidin liuos.
Lac (ransk., < lat. lacus), järvi.
Lacaze-Duthiers [loka’z-dytjéf ], II e n r i (1821-
1901), ransk. eläintieteilijä, tuli 1854
professoriksi Lilleen, 1865 Pariisiin, 1872 Roseoffin eläint.
aseman johtajaksi. Tutki hyönteisiä, nilviäisiä
ja muita alempia eläimiä. Teoksia: .,IIistoire de
Forganisation et du développement du dentale"
(1858), „Mémoire sur le pourpre" (1859),
„IIis-toire naturelle du corail" (1864), ,,Les ascidies
simples des cötes de France" (1874-77), „Le
monde de la mer et ses laboratoires" (1889),
julkaisi v:sta 1872 sarjaa ..Archives de Zoologie".
P. B.
Lacépède [lasep&d], Bernard Germain
É tien ne de Laville (1756-1825), ransk.
luonnontutkija, professorina Pariisissa; teoksia:
„IIistoire des quadrupödes ovipares et des
ser-pents" (1788-89), „Histoire naturelle des
repti-les" (1789), „Histoire naturelle des poissons"
tl798-1805), „IIistoire naturelle des cétacés"
^1804), „Histoire naturelle de l’homme" (1827).
„Les äges de la nature" (1830). P. B.
Lacerta ks. Sisiliskot.
Lachaise [-së’z], Francois d’A i x de,
tunnettu nimellä le père L. (isä L.) (1624-1709),
ransk. jesuiitta, Ludvik XIV:n rippi-isä v:sta
1675, neuvoi tätä m. m. kumoamaan Nantes’n
ediktin. Hänen Pariisista itäänpäin oleva
maatalonsa, Mont-Louis, muutettiin 1804 Përe
Lachaise nimiseksi hautausmaaksi.
La Chaussée [-sose’], Pierre Claude
Nivel le de (1692-1754), ransk.
näytelmänkirjoit-taja, pani alkuun n. s. comédie larmoyante
nimisen näytelmälajin. joka siirsi draaman
toiminnan porvarillisiin piireihin ja jonka
tarkoituksena oli liikuttaa ja siveellisesti kohottaa kat
sojia. Hänen huomattavimmat näytelmänsä ovat
..La fausse antipathie" (1734), „Mélanide" (1741).
j „L’école des mères" (1744), ..La gouvernante"
(1747) ja „L’ecole de la jeunesse" (1749).
[Lan-son, „Nivelle de La Chaussée et la comédie
larmoyante" (2:nen pain. 1903).] J. 11-1.
Laehisch ks. L a k i s.
Lachmann [löhman], Karl Konrad
Ferdinand Wilhelm (1793-1851). saks. filologi,
uudenaikaisen filologisen tekstikritiikin
perustaja, joka vapautti tekstikritiikin subjektiivisesta
mielivallasta, saattaen sen tieteellisen metodin
alaiseksi. Hän kohdisti kritiikkinsä sekä antiik
kiseen että muinaissaksalaiseen kirjallisuuteen.
L:n tuotteista ensinmainitulla alalla mainittakoon
..Betrachtungeu iiber Ilomers Ilias" (3:s pain.
1874) sekä hänen monet lat. kirjailijoista
toimittamansa painokset, joista etusijalla on
mainittava Lucretiuksen painos. Germanistisella alalla
ovat etevimmät hänen käänteentekevät
..Nibe-lungenlied"-tutkielmansa, joiden tuloksia uudempi
tutkimus kuitenkin on melkoisesti rajoittanut:
..über die urspriingliche Gestalt des Gediehts.
Der Nibel unge Not" (1816), painokset ,.Der
Nihelunge Not und die Klage" (1826), ja
„Zwan-zig alte Lieder von den Nibelungen" (1S40).
Viimemainittu sisältää L:n käsityksen mukaan
ainoat aitoperäiset Nibelung-runot. Muita
vanhoja saks. kirjailijoita, joiden kriitillisiä
painoksia L. on julkaissut: Walther von der
Vogel-ueide (1827), Hartmann (.Jwein", 1827;
,.Gre-gor", 1838). Wolfram von Eschenbach (1838),
Ulrich von Liehtenstein (1841). Lisäksi on
mainittava L:n tutkielmat ..über die Leiche der
deutschen Dichter des 12. u. 13. Jahrh." (1829),
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
